Luulenpa hyvinkin että tulevat hoitajani ovat "hulluja". En tiedä mikä saisi "terveen" ihmisen tekemään huonopalkkaista työtä, jossa yksin pienenä ihmisenä joutuu nostelemaan painavia ihmisiä, hoitamaan ihmisiä kiireen vuoksi kuin liukuhihnalla vaikka se ei tunnu olevan oikein, ottamaan omaisten syytöksiä niskaan huonosta hoidosta, ottamaan asukkailta milloin raapaisuja, milloin nyrkkiä ja potkuja. Ja siis eikä se paskan siivoaminen mikään maailman suloisin asia vaikka kyllähän nenä siihen tottuu.
Jos tuon otit parjaamisena, niin kuulisit jokapäiväiset kahvitaukokeskustelut missä tahansa vanhainkodissa...
En minä vanhuksia parjaa, rakastan heitä hyvin paljon...
Mutta ilman huumorintajua tätä työtä ei jaksa. Ja mitä rankempaa on työ, sitä rankempaa on huumori. Tähän mennessä kierointa huumoria olen kuullut ensiapupolilla, mutta se on ymmärrettävää.
Jos lentelee verta ja suolenpätkiä, on elvytystilanteita, riehuvia narkkareita yms. niin pakkohan siitä on vitsailla. Ei sitä muuten jaksa katsella, vaikka hyvästä sydämestä ja kutsumuksesta sitä työtä tekisi.
