seuraava »

[Lizzy]

  on  ainakin...  : Ehkä se riittää...

Vaikea kuvitella millaista olisi ollut kasvaa todella suuressa perheessä. Kun tuntuu, että joskus 4 henkisessä perheessäkin toinen lapsista jää aina vähän sivuun ja vähemmälle huomiolle... Lapset kaipaa niin paljon huomioo. Sitten just toi että nuorin saa kaikkien muiden vanhat vaatteet ja tavarat. Huh. Onnesta ajat on todella muuttunu.

Mä en ymmärrä lestadiolaisia enkä ymmärrä jehovia jotka käyt toisten ovien takana hakkaamassa. 
Onneksi ei ole mikään pakko avata ja postiluukusta tiputetut esitteet voi toimittaa kierrätykseen. 

[Tiigris]

Mä tunnen olevani onnen lapsi siinä, että meillä oli 5-henkinen perhe.. En vois ikinä kuvitella, että sitten kun alkaa itse lisääntyä, että se jäisi vain yhteen.. Sisarukset on niin tärkeitä!!

Enkä tarkoita tätä nyt minään rasistisena kommenttina, mutta jotenkin en vain pidä yksi lapsista perhettä perheenä.. Se ajatus ei mahdu mun päähän.. No, ehkä olen tyhmä.. Ja ehkä minulla on liikaa traumoja sisaruksettomista ongelma-ihmisistä......

Elviksellä ei kyllä ole sisaruksia..

Meitä oli siis kolme, mutta en ainakaan itse ikinä kokenut jääväni vähemmälle kuin muut..
Ehkä asiaan vaikutti sekin, että emme ole syntyneet vuoden välein vaan ikäeroa on minusta vanhimpaan 8 vuotta ja keskimmäinen siinä välissä hieman lähempänä minua..
Emme siis ikinä oikein eläneet samaa vaihetta yhtä aikaa, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä, jotta oli seuraa..
Minuakin on siis kiusattu siitä että olen käyttänyt siskojen vaatteita yms.. Mutta näin jälkikäteen voi sanoa, että ihan normaali minusta tuli siltikin... (joojoo)

Nykyään siskot ovat tärkeä tukiverkko, vaikka toki joskus ajatuksissani kaipaan veljeä.
Minusta olisi tullut kaksos-kaksonen, jos toinen meistä ei olisi tullut keskenmenona pois.. Mulla ois siis kaksoisveli. Se olis ollut päheetä, mutta ehkä hänen sielulleen tuli sitten toinen suunnitelma. 

Itse unelmoin siitä että saisin kaksoset ja heille vielä kaksi sisarusta eli yhteensä neljä..
(huom. lukion lyhyt matikka, keskiarvo oli 5  )

Aina voi suunnitella ja unelmoida, en siis tarkoita että tuo on se ainoa oikea vaihtoehto.. Elämä menee sitten niin kuin meneen, katsotaan myöhemmin miten käy..

[Lizzy]

Miten niin yksilapsinen perhe ei olisi perhe? Mun mielestä perhe voi olla vaikka kaksi aikuista ja kissa. En jotenkin näe sitä niin ehdottomana. Mun mielestä perhe tarkoittaa lämmintä ja voimakasta sidettä ja se voi olla millainen yksikkö tai ryhmä tahansa mikä tuntuu "perheeltä". 

[Tiigris]

No siis mä olen vain vähän rajoittunut.. Älkää toki välittäkö mun ahtaudesta.
Ja voin uskoa että jollekkin toiselle se on eri asia kuin minulle, mutta minä koen näin..
Ja sekin saattaa vielä muuttua joskus..

[Lizzy]

Joo ei mitään, kukin tyylillään ja tavallaan. Olet kyllä oikeassa, että toi on vähän yllättävä piirre sussa. Ehkä se  sitten vaikuttaa...  :

Jaa-a mitenkähän toi  sitten mussa näkyy... 

[Tiigris]

Ei vanhemmuus vaadi mitään ihmeellistä, luoja on luonut ihmiset lisääntymiskykyisiksi ja antanut meille kaikille äidin ja isän VAISTOT... Uskoisin että niillä pärjää! Nykyihmiset menevät liian pitkälle järkeilyssä..

Rakkaus  

Itse en ikinä ajattelisi "onko minulla varaa hankkia lapsia".. Se on jotenkin tunteettoman ja spekuloivan kuuloista.. Ei rikkaus kasvata yhtään sen onnellisempia ja tasapainoisempia ihmisiä kuin pieni köyhyys..

[^^Queen Nefertiti^^]

olipa ihme käänteitä bisneksissä, eräs tumma tyttö esitti roolia. tosi outoa, tuntui taas sielunsopimukselta. sain samalla kontakteja Ranskaan ja sinnehän tässä on tähdätty, johtuneeko jostain menneestä elämästä, sekin. varakkaat naiset tuntuu nyt olevan hyviä partnereita

onnistuneen viikon päätteeksi drinkit!

hurja työsuma alkaa olla ohi just kun Mars menee joukkariin

oinaskin kirjoittelee ihan muina miehinä, luulen ettei se oikein tajunnut että suostuin, täytyy ravistella sitä heh

mutta jännittävää on myös huomenna eli samaa teille kaikille

[^^Queen Nefertiti^^]

karmallisia juttuja? minulla yltäkylläinen lapsuus ja joulut varsinkin isovanhempien luona.. no isoisä tunnettu talousmies ja isoäiti omisti kadun. toisella puolella maatila.. vanhemmat enemmän kulttuuria, mutta myös vaurautta.. eikö ole niin että valitsemme sopivan taustan ja suvun johon syntyä, suhteineen olosuhteineen..

nyt hauska videoilta, relaan kunnolla

ps kuuntelen toisella korvalla neuvoja, eli otetaan joku ceissi siitä oinaasta, jos se suostuu.. ja rapu.. ku kerran tyrkyllä on.. tässäpä se onkin.. näihin on viitattu muuallakin.. ja tämä sopii täysin siihen mitä nyt teen-

         Know that the most important experience you can have is to know what IS your
 ideal spiritually. Once the ideal is set, if you then entrust your purposes to such a
ideal, you will find guidance and support when doubts and conflicts arise. With an
ideal that can relate to all aspects of your life -- physically and mentally, as well as
spiritually -- you can surely become a leader in your chosen vocation. Indeed, your past
lives karmically exert a benevolent influence in your natural inclinations for success in
 your career, especially through travel and the people you contact through travel.

         Regarding your career, you have special talent in management, sales and handling
large sums of money as, say, treasurer, financial secretary, budget officer, or accountant
 for a large organization. You have probably experienced past life patterns of involvement
 with trading or banking families like the Astors in early New York, or as a lender-
treasurer in ancient Persia, or as the quartermaster during even earlier rebellions in
prehistoric Egypt.

         In addition, you are one who enables others to see themselves in a light that
they have not yet seen. But your abilities run more to that of a career as a leader or
manager, or as one who will be a force behind leaders and executives. In this way may
you excel or exceed the most in the present, both for your own soul development
and for the service or aid which you may provide for others.

[Corvus Leonis]

Ja mä asun epämääräisessä thaikommuunissa johon kuuluu talkkari perheineen ja sukulaisineen, liuta alakoululaisia ja yliopisto-opiskelijoita ja pari koiraa. Vain urheilukommuuni olisi vielä parempi. 

[Tiigris]

Huomenta...

Eräs  mies tunnusti mulle viimeyönä rakkauttaan ja kehotti kovasti pohtimaan,
emmekö voisi alottaa kaikkea alusta, koska hän on kesästä asti miettinyt ettei halua muita kuin minut..
Tämä oli siis mister Urakoitsija.
(ööh, "lempinimi" niiltä ajoilta kun hänellä oli oma yritys..)

Syyt olivat samat kuin ennen, ja minuun iski kaipuu palata vanhaan uudistettuna.
Hän liikuttaa minussa juuri oikeita kohtia.
(lainasin nyt hänen sanojaan, mutta se pätee näinkin päin) 

No juttelin Elviksen kanssa yhtä aikaa mesessä, kun puhuin puhelimeen..
Elvistä v-tutti että hän on yhtä lähellä kolmeakymmentä, kuin minä yli kaksikymmentä
ja hänellä ei ole edes perhettä..
Tai oli jonkin aikaa mutta se epäonnistui ja nyt elämällä ei ole suuntaa "ilman sitä jotain"..

Kauheen samanlaisia nämä  :et.. Olisiko siitä  painotuksesta kartalla..
Toisaalta molemmilla tapahtunut tosi rajuja juttuja (plutonikkoja) ja ovat siten melkoisen syvällisiä.
Näen heissä kuitenkin sellaista epätoivoa ja liiallista yrittämistä.
Niinkuin he pelkäisivät elämän menevän kohta ohi..

Kumpikin raportoi vähän väliä minkälaisilla treffeillä ovat olleet,
ja kukaan ei kuulemma pahemmin sytytä.
Elviksen tunteista itseäni kohtaan en tiedä, 
mutta mister Urakoitsija on ainakin ihan maansa myynyt jos en leiki hänen kanssaan.

Tuli kello kahdelta yöllä puheeksi, että jos meille tulee jotain,
hän lopettaa sen koulun siellä kaukana ja muuttaa tänne ja menee töihin, eikä enää ryyppää..
(siis oikeesti, kaikkee se puhuu  )

Sorry darling, mutta en jaksa uskoa enää täydellisyyteen. 
Ja kaikki tuo oli kännisen puhetta, toisaalta hän sanoi soittavansa selvin päin
ja sanovansa samat asiat niin,
ja yleensä hän puhuukin suoraan ja avoimesti myös selvänä..
Sitä piirrettä olen aina ihaillut hänessä..
Kykyä puhua asioista ja vieläpä mukavalla tyylillä.
Tyyppi ketä todellakin jaksan kuunnella aina. 


Eniten mua tässä hommassa turhauttaa, kun tiedän ettei minusta ja hänestä
voi koskaan ikinä tulla paria, vaikka se olisi minunkin mielestäni loistava ajatus,
koska tunnen kyllä hyvin paljon häntä kohtaan.
En epäile yhtään hänenkään tunteitaan...

Meillä on todellakin sitä jotain. ( )

Miksi me ollaan pyöritty toistemme ympärillä kolme vuotta ja suhteissa ollessamme miettineet,
että mitä jos joskus oikeasti olisimme sinkkuja yhtä aikaa. 

Olen miettinyt häntä tosi paljon.

On käsittämätöntä kun yhtäkkiä jostain tavoittamattomasta tulee tavoiteltavaa,
mutta sitten ei vain ota sitä, koska jokin estää..
Intuitio sanoo niin, että tämä voisi toimia jonkin aikaa erittäin kivasti, mutta ei kauaa..
Voisi toimia pitkäänkin kivasti, paljon roihua ja toisaalta kaveruutta,
mutta sitten mustasukkaisuutta ja muuta, menisi ehkä valtapeliksi ... Jotenkin vain tiedän sen..

Yritäppä sanoa sitten, että rakastan sinua,
olen aina rakastanut ja tuntenut yhteyttä,
mutta et vain voi olla osa elämääni tämän enempää. 

Tiedän että suututan hänet taas,
viimeksi hän poltti sukkani grillissä ja poisti numeroni.....
Mua jaksaa naurattaa ne sukat..

[kengururotta]

Hmm.. hankala homma TIGRIX:sellä... kannattaa vaan luottaa siihen omaan intuitioon 

Mua väsyttää ihan saakelisti  En ymmärrä miten ainavaan voi väsyttää...
Parin tunnin päästä pitäis lähtee keilaamaan  ja  kans mutta enää en oo
ollenkaan niin innostunut siitäkään...Tuli eilen illalla pientä kärhämää puhelimessa
 :n kans ja tuntuu ettei sitä nyt vois vähempää kiinnostaa mikään keilaus..
No onneks  on sentään aina pirteä ja saa muihinkin energiaa omalla energiallaan 
Kyllä sitä sit varmaan piristyy ku lähtee vaan reippaasti pyöräilemään...
Toivottavasti ei tartte sit enää Suklaasilmänkans alkaa jauhaa samoista asioista tai voi olla
että se keilapallo lentää sitä päin 
Tuli mieleen kappale...en muista sen nimee... mutta jotenki se meni että
"ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kulkien... ylämäki alamäki ylämäki alamäki.. löydämme rakkauden..."

En muista menikö todellakaan just noin 

muoks.  soitti äskettäin että "teidän kaikki koirat on meidän pihalla!" 
Ne kierolierot oli jossain välissä ku ovi oli jääny veljeltä raolleen niin lähteny vaan huitelemaan...
Ja aina ne karkaa ton saman kaverin pihalle koska niillä on itsellään narttukoira 
Juoksin sinne ja siellähän ne oli,Hourua lukuunottamatta... se oli kerenny jo vaihtaa maisemaa
ja huutelin sitä pitkin pihoja.. no sit aattelin että kyllä se kotiin tulee ja menin kotiin
niin siellähän se seisoi oven takana.. siis sisällä talossa 
Jonku oli täytynyt käydä päästää se sisälle... ei se niin viisas oo että se sais avaimella
oven auki 

Tuo juoksulenkki muuten piristi 

[Tiigris]

Leeviä.... Joo ja siitä sanotaan myös "ja pilsneriä en ota enää ikinä.."
kengu mistä sä repäisit tuon biisin tähän, sehän on kuin eilinen puhelu  kanssa..
Ja mun isä aina lauloi tuota..

[kengururotta]

En mä tiedä mistä mä sen repäisin.. se vaan tuli mun mieleen yhtäkkiä vaikken oo
sitä pitkään aikaan kuullutkaan  :

[Sun73]

Kuulostais siltä että tällä sun ystävälläs on myös tunteita skorpparimiestä kohtaan...
Jos se olis halunnu olla enempi kuin ystävä aikanaan.

[Lionheart]

Mä mietin miten ihmiset rakastuu. Mikä se juttu oikeen on, se lämmin tunne sisällä, se pieni jännityksen värinä koko kehossa, se niin kevyt ja huoleton olo.. I can feel it again.

Jellona tulee pian hakemaan mut. (Rakkaus ei tunne aikaa eikä paikkaa, näin oon kuullu.)

Mun rakas Jellona.. Mä rakastan sitä, oon aina rakastanu. Ketään toista en pysty koskaan niin rakastamaan, sen ymmärsin tänään. Mun Jellona.. Mul on ollu ikävä sitä. Se on se puuttuva pala mikä tekee musta taas vahvan. Se on se kriittinen puuttuva osa tästä onnettomasta koneistosta. Sitä ilman mä en oo mitään.. Tai no olen; ammottava musta aukko joka imee sisäänsä kaiken, repii kappaleiksi jokaisen hyväntahtoisen ihmisen, tyhjyys, joka ottaa kaiken antamatta mitään.. Jellonan avulla kaikki on toisin.

Runollista. Elämä on. Joskus. Joskus ei. "Lionheart on hieman väsynyt.." jep.

Hyvää yötä ellei jopa huomenta. Muistakaa syyä lettuja.