seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

rapu sitten soitti.. kertoi kuulumiset.. ei tainnut kertoa aivan kaikkea (matkoja kertoi, hm, niin tiesin minne se oli menossa kyllä, itsekin kävin Virossa - kuten Oinas-).. en esim tiedä oliko joku tyttö. eikä se tiedä oinaasta, jonka kanssa nyt on .. kontaktia ollut jo vuosia.. en ollut tuulella että kertoisin kaiken. sanoin vain, Lumikuningatar.

ajatus josta pidän on, että olemme olleet sisar ja veli, rakastavaiset jne, mutta, eri asia onko miehelle koskaan tuollainen tärkeetä. ainakaan en ala auttaa ja neuvoa sitä kuten viimeksi, tai voi kattoa. esimerkiksi mystiikka-asiat meneekö yli hilseen. se tosiaan puhui kuin ei olisi ollut 6 kk jossain. en tiedä täsmälleen mitä tunnen, en ainakaan aio olla ihan niin ihastunut kuin viimeksi.. kun nyt teki tän tempun. silti voin uskoa, jos haluan, että koko episodi oli sielunsopimusta. hänen herättämänsä tunteet ja se, etten oikeastaan tarvitse ketään. joku voi olla, tunteita ja kokemuksia voi olla, tai olla olematta.

joku kulttuuri voi kiinnostaa, tai ei..

sellaista..

oinaan kanssa voisi olla jotain muuta, toki..

rapu on kuitenkin nuorukainen, jonka ei voi olettaa tajuavan niin mutkikkaita asioita mitä hoitelen. mutta työasioissahan meillä on yhteistä, heh. jopa kuulin että se säästää..

kaikenlaista..

mitä minulla sitten on oikeus tehdä hänelle, noin sielunsopimuksen kannalta, jos hänellä on oikeus kadota?? ja palata muina miehinä??

mitä minun pitäisi tuntea??

tms??

miksi pitäisi kertoa mistään?

nauroimme taas ihan hervottomina, en tiedä mitä SE on paitsi ihastusta.. ?? lapsellistakin.. 

kuvio on jollain tasolla muuttunut, en vihaa häntä, sielun tasolla varmaan välitän mutta sitä ei ruveta osoittamaan, jos käytös on.. ei ollut ravulla bileitä tiedossa, minullapa on-

ei nyt ole ketään jota ottaisin vakavastikaan.. ei ainakaan oinas..

hmm

kysyn vaan??

[Tiigris]

Eräs biisi herätti minussa sellaisen pakkomielteen että olen kuunnellut sitä nyt kolme päivää putkeen repeatilla kaiken aikaa kun oon kotona..



Mua hävettää yksi asia menneisyydestä paljon. Kertakaikkiaan jotain, minkä muuttaisi jos voisi. Mutta minä olen edelleen sama henkilö ja sama asia/piirre/joku mistä se heräsi, asuu minussa edelleen ja haluisin vaan sanoa että ei, se en ollut minä. Mutta kyllä, se olin minä.

[^^Queen Nefertiti^^]

että kyllähän se on niin että päätän, onko ravulla enää mitään relevanttia asemaa elämässäni. sen näkee. jos se noin hyvin jatkaa seikkailuaan. mutta, eipä sanonut että on kovin rakastunut johonkuhun. katsotaan. olen sattumoisin ollut lähellä sitä, tiedän miten pehmeä se voi olla. katsotaan. jos vaikka joku olisikin jossain, sanoi että soitellaan. niinpä.

minulla on ilmeisesti valta päättää ainakin se, että onko toisella valta minuun. tai valta uskoa mitä uskon. tai että millainen tarina päässäni kehittyy eri elämistä ja eri tuttavuuksien merkityksistä.
joukkari  sanoi kerran, ehkä jätin sen menneessä elämässä. nyt en edes halua häntä. kaveri voi olla.
jätinkö ravun joskus? ehkä en.. on joku käsitys missä tilanteissa on tunnettu.. että hän olisi joskus jopa auttanut minua. mutta olennaista on tämä hetki.. että että.

mietin..voihan  kysyä että pystyykö se olemaan ystävä.. siis vaikka ja kun kumpikin myöhemmin seurustelee.. sehän ei välttämättä ole sen päätös, jos on vaikka joku mustasukkainen nainen tms.. tai minulla mies.. tms.. anteeksianto on ainakin opittu, ja nyt seuraan itseäni että välitänkö tästä tyypistä vielä. eihän minun ole pakko, todellakaan.. eikä sen olisi ollut pakko soittaa la yönä ja äsken. eli jotain tässä vielä siis on. jos sattuisi olemaan niin, että henkinen kasvu ei vieläkään kiinnosta vaan raha ja urheilu, se on sit niin. heh, ei sen kummempaa. jos sattuisi olemaan että haluamme kokea enemmän, niin..

muistan jotenkuten miten raikasta oli ihastua k.o tyyppiin.. kuin olisi tavannut vuosituhansien jälkeen.. tai jotain, no ei niin kauan.. outo juttu mutta esim jostain henkisestä tilaisuudesta ei nyt sit tullut ketään vielä, en tiedä mistä tulee.. siis joku tosi vaikuttava.. tai  .. tai..

tai sitten on jonkin ihan muun aika, esim luovan työn.. jne.. 

unohdin jonkun merkittävän oivalluksen. mutta tajusin että puhuin ravun kanssa tasan 7pv sen jälkeen kun aloin erään rakkaustaian tekemisen, joka lupasi rakkaan henkilön ilmestyvän 7pvssa. uskokaa tai ei.

[^^Queen Nefertiti^^]

no mikä ihme sinulla on menossa.

en sitten millään voi ymmärtää syvällä olevia itseinhojuttuja.

kaikki sellainen egoilu on minulle jotenkin ymmärrettävämpää. eräällä oli tuo itseinhoasia.. enkä tajunnut.
no mutta pääasia tuossa kai oli että se on ohi?

minulle nyt on vaan relevanttia mitä sielukumppanit opettaa.. kun ei ole itseinhosta kyse vaan rakkauden eri muodoista..heh, voi olla että rapu ei tosiaan ole niin suuri naistenmies, vaik on se naisille kelvannut. vähän kuitenkin kiinnostaa miten reagoin siihen.

siis hieman, koska en voi tunteilla suuremmin.. pitäiskö kahta miestä, sekin olis minulle omituista.

kumpikin niistä edustaa hieman eri kulttuuria mut aika samaa.   

[Tiigris]

ei minulla ole enää mitään "menossa". Sitä juuri tässä ihmettelin että jopa olen muuttunut..

Mutta onko sinua koskaan kiusattu? Jos olisi, niin ehkä voisit saada vihiä siitä miten ne syvällä olevat itseinhojutut syntyvät. Terve itsetunto rakentuu tietyssä iässä. Jos juuri siinä iässä "minuus" saa huomattavan raskasta negatiivista palautetta ympäristöstä, niin se kehittyy pakostakin vähän kieroon..

En syntynyt inhoamaan itsäni. Minä olin maailman hymyilevin, nauravin ja reippain lapsi siihen asti kun menin kouluun ja kiusaaminen alkoi. En enää jaksa miettiä miksi minua kiusattiin, mutta en todellakaan ajattele että minussa on jotain vikaa sen perusteella että kärsin silloin aikanaan itsetuhoisista ajatuksista, sehän oli ihan loogista käytöstä.. Kukapa jaksaisi elää helvetillisessä todellisuudessa..

[^^Queen Nefertiti^^]

hmm

ei ole koulukiusattu kuin kutsuttu vain rupinaamaksi yms. lapset on julmia.. mutta ei sen pahempaa.. voi olla että aika moni kokemus, mm kuoleman läheisyys kolareissa on tehnyt minusta hyvin vahvan..

kiusattu on harrastuksissa mutta ilmoitin asian ratsukoulun johtajille, se loppui siihen..

niin minusta ei pidetty kun olin erittäin hyvä koulussa..

[Lionheart]

lapset on julmia..

Kaikki ihmiset on julmia omalla pienellä kierolla tavallaan, iästä, sukupuolesta, ihonväristä, vaatekoosta, pituudesta, tuulensuunnasta ja kellonajasta riippumatta.

Kiusaaminen on kyl perseestä mut.. sinänsä.. se kasvattaa, kovettaa sietämään elämää. Vähän hullua sanoa että se on hyödyllistä, mutta todellisuudessa taas enemmän haitallista. But that's life.

[^^Queen Nefertiti^^]

korjaus Lionheartille.. kehittymättömät ihmiset on potentiaalisti julmia. heitä tosin on suurin osa massasta, eli ei voi olettaa että kaikki kohtaamasi ihmiset on henkisellä polulla.

minulla on ollut kova tulkitseminen nk läheisten tempuissa mutta päätin tulkita sen oman kasvuni kannalta, etten ainakaan vihaisi ko henkilöitä..

oinas on jotenkin auttanut uskomaan että hyviäkin miehiä on.. en tiedä mitä rapu lopulta aiheutti.. se muuten kuulosti tosi läheiseltä puhelimessa, vaik kesällä jne pyrin unohtamaan hänet esim Virossa. ja meinasinkin, eli mitä se nyt sit opettaa. mitä en tietäisi. voisin minäkin olla sille julma, mutta tietäisin mitä teen.. ei ajattelemattomuutta.

seuraavalla matkallani alle 2vkon kuluttua nää on kuitenkin menneisyyttä, eli sama mitä tekivät.. jep. tarkoitan että matkalta on aina helpompi ottaa etäisyyttä tunneasioihinkin ja ihmisiin, vaikka heidän kanssaan olisi tekemisissä.

[Lizzy]

Kiitos onnitteluista!   ja, yes I feel lucky.    

Tarpeeksi kamalaa, että kouluissa on kiusaamista, mutta että vielä työpaikoillakin jotkut saavat siitä kärsiä.   Aikuiset sentään voivat lähteä ja etsiä toisen työpaikan, mutta mitenkä lapset ja pienet koululaiset, jotka joutuvat vain päivästä ja vuodesta toiseen kestämään.  

Minua yritettiin pienenä kiusata koulussa, mutta sanoin takaisin niin se ei oikeastaan koskaan päässyt edes alkamaan. Lukioikäisenä minua ei kiusattu, mutta jotenkin tunsin, ettei minua ymmärretä eikä hyväksytä ja sulkeuduin. Työpaikalla joskus alta 20 eräs työkaveri otti jotenkin minut silmätikukseen ja huomautteli joka asiasta ja lopulta meni todella henkilökohtaisuuksiin. Otin vain sen asenteen, että anteeksi mitä ja hyvin viattoman ja ihmettelevän ilmeen. Eipä se enää sen jälkeen kuittaillu.

Mä en oikeen nuorempana koskaan osannu kenellekään puhua, jos oli paha olla. En osannu ilmasta sitä. Pidin kaikki ikävät ajatukset itselläni ja itkin yksin pimeässä tai kirjoitin. Se oli mun suojaus ja ehkä se oli hyvä silloin siinä tilanteessa ja ympäristössä. Nykyään uskallan paremmin ilmaista tunteitani kun kestän myös paremmin sen toisen reaktion, oli se sitten mikä tahansa. Mutta edelleen kirjoittaminen on minulle tärkeää samoin musiikki. Joskus ne on vaan ainoot oikeat tavat ilmaista tunteita kun sanoja ei muuten löydy... Joskus myös hyvässä mielessä.  

[Tiigris]

 

Katson youtbesta alfred j kwakkeja!! 

[^^Queen Nefertiti^^]

vaikka nyt on pankkikriisi jne, niin eikö pankit ole tavallaan vastuulisempia mielestänne kuin ihmiset, jotka kohtelee toisiaan huonosti suhteissa ja perheissä? voihan pankkien työntekijöilläkin tulla kriisejä ja lomautuksiakin varmasti tulee, mutta noin asiakkaan kannalta. korkoja ne voi muutella, mutta ei aivan lain vastaisesti. talletuksillakin on suoja..

heh.. tuli vaan mieleen kun mietin kuka ja mikä on luottamuksen arvoinen nykyään. ammattiliitto ehkä sitten toinen.

no joku henkisen työn tekijä voi olla. voisin vaihtaa uuteen henkilöön välillä. kaikki jotka on tehneet regressioita, on tiedostavia ja henkisiä. en tiedä ketään heistä, joka ei kunnioittaisi Jumalaa, enkeleitä, korkeampia voimia. he ovat itsekin voimakkaita ja rakastavia.. A, T, E, E, V tiedän ainakin. mutta ei omaa sielua pidä kenen tahansa ronkkia.

[eppana]

Kiusaaminen alkoi yläasteella kun rinnakkasiluokalle tuli uusi kundi. Sitä kesti koko koulun verran.
Yritin myös muuttaa itseäni laihduttamisella, mutta  ei se mitään auttanut.

Myöhemmin törmäsin yhteen näistä henkilöistä ja kerroin mielipiteeni ko. asiasta, tulos oli , että tyyppi puhkes itkemään ja pyyteli kovasti anteeksi..en muista mitä vastasin. Kävelin vain pois ja kuulin tän huutavan perääni.
Vielä tänäänkin alkaa verenpaine kohisemaan korvissa kun asiaa muistelee.

Olen kokenut myös työpaikka kiusaamista..se oli vaikea paikka kun pahin kiusaaja oli oma esimies ja yhteisössä erittäin pidetty. Sain valehtelijan leiman ja vaikka muut samassa työpisteessä olevat tiesivät mun puhuvan totta, valitsivat sen helpomman tien eli pe*seen nuolennan..

Tänäpäivänä ja tässä nykyisessä työpaikassa oon päässyt taas todistamaan kiusaamista..se ei kyllä kohdistu muhun-ja olis pirun paljon helpompaa tahdä asialle jotain jos kohdistuis...nyt on vaan  ...

Mikähän on se piirre, miksi jotkut joutuvat toisten hampaisiin..en ymmärrä 

[Tiigris]

eppana, En tiedä.. Voisiko sitä magneetin lailla vetää niitä kiusaajia puoleensa, kunnes elämässä oppii sen, mikä sen kiusaamisen henkilökohtainen opetus on juuri sinulle ollut?  Mulla itsetunto ja itsearvostus kun nousivat, niin eipä ole kukaan enää kiusannut.. Mitä nyt tässäkin koulussa oli luokallani pari tyttöä jotka dissasivat mua, jättivät kutsumatta johonkin bileisiin vaikka kutsuivat mun parhaat ystävät yms. Mutta jotenkin jo ymmärsin että minun ei tosiaankaan tule välittää siitä ja loppujen lopuksi, mitä tekisin sellaisten ihmisten ystävyydellä.... Nothing.

No niin kauan on helppoo kun niiden ihmisten kanssa ei ole tarvetta tulla toimeen, kuten työkavereiden kanssa olis ihan hyvä.. Hyvä että vaihdoit työpaikkaa...

[Tiigris]

Mutta mutta...

Ihan uskomatonta. Olen täällä vaan itkeskellyt koko aamun, koska oon vaan niin emotional..
Mun lapsuuden paras (ja edelleen paras) ystävä  soitti mulle että hän kertoo nyt mulle ekojen joukossa... Olevansa raskaana...
 

Nyt mun kaks parasta ystävää eli tuo kauempana asuva ja sit täältä kotosin 3v paras ystävä  , ovat kummatkin raskaana. No ei kai siinä niin ihmeellistä ole, mutta mun kaveripiirissä tää lisääntyminen on kyllä ihan uus ilmiö ja sit kun se alkaa niin ne on mun molemmat bestikset yhtä aikaa.. Vaaveleille tulee ikäeroa vajaa kaksi kuukautta...

Huhhuh, ihan niinkuin mulla ois pahoinvointinen olo..
  Elämä menee eteen päin, ajat muuttuu....  :

[eppana]

Tigrix, en tosiaan tiedä mikä se opetus olisi..en muutenkaan ymmärrä näitä sääntöjä täällä. Kuka saa tehdä kenellekkin milloin mitäkin ja minkä takia..yritän opetella ymmärtämään ihmisiä, mutta se on vaikeaa kun hirveän moni on ihmeellisten maskien takana.
Sen olen oppinut, että persoonani jakaa ihmiset tasan kahteen leiriin, toiset tykkää ja toiset hyökkää.

En vaihtanut työpaikkaa omasta tahdostani, mut "savustettiin" ulos. Sääli, koska merellä oli mukavaa.

Vauvat