Ääääh... aina vaan pitää saada erotodistusta vaikka mistä kouluista sinne työkkäriin ja pitää soitella
toiselle puolelle suomea eikä siellä mistään numerosta kukaan vastaa
Kotona menee hermot ku äiti ja
veli riitelee...
vois vaikka lähtee takas Suklaasilmälle,vaikka kävellen koirien kans
hmm... toisaalta tän kurkkukivun kans ei viittis hirveesti ulkoilla.
tigrix: mäki oon joutunu kärsimään kiusaamista... ala-asteella mua ja mun kaveria
"haukuttiin" luurangoiks ja vaikka miksä,ulkonäön takia. esimerkiks mulle yks poika monesti
sanoi että "mee ostaa halpahallista uus naamari" tms... Muutenkin kärsin huonosta itsetunnosta niin
kiusaaminen vaan lisäs sitä. Koulun jälkeen piti aina miettiä että mitä reittiä kulki kotiin ku kaks poikaa
lähti aina perään ja sylki päälle ja kerran talvella ne porukalla kaatoi mut lumeen ja antoi lumipesut,
muistan vieläki ne kovat hanskat jotka "runnoi" mun kasvoja. Aloin itkemään sen jälkeen
ja kaverin rohkaisusta menin kertomaan rehtorille.. ei se kuitenkaan mitään auttanut vaikka ne puhutteluun
joutuikin,aina ne oli perässä koulun jälkeen lumipalloineen ja niitä sai juosta karkuun.
Ja silloin mulla tulikin sellainen olo että
mussa on jotain vikaa,että mun syy että
saan sellaista kohtelua kun oon niin ruma tms...
Sit ku kotona huudettiin ja hakattiin niin se vaan pahensi tilannetta,
ylä-asteella yritin olla syömättä niin kauan että kuolisin ja mietin vaan että miten vois tappaa
itsensä.. sit tuliki se hyväkskäyttö homma vielä siihen ja viiltelin itseäni.
Ylä-asteellakin oli kiusaamista mutta se oli sit enemmän henkistä eikä fyysistä...
Esim ku menin kouluun niin jotku jätkät nauroi ku kävelin ohi ja sanoi jotain ilkeää.
Mutta sit ku menin kymppiluokalle niin tilanne muuttui,mua kohdeltiin samanvertaisena ihmisenä
ja koin kuuluvani joukkoon.
Iltalukiossakaan ei minkäänlaista kiusaamista ollut ja oon saanu lisää itseluottamusta pikkuhiljaa.
Se on kiusaajien päässä vikaa eikä siinä ihmisessä oo ikinä mitään vikaa tai syytä että miks
sitä pitäis kiusata!
Vielä ylä-asteellakin piti pyöräillä karkuun yhtä tyyppiä joka tuli perässä ja sylki päälle
ja haukkui yms.. kerran mun kaveri potkas sen tyypin ojaan ja me jatkettiin täysillä matkaa
sen jälkeen se ei enää ollu niin innokkaana kiusaamassa...
Itse oon aina ollu ihan liian kiltti ja hyväksyny kaikenlaisen kohtelun,
ja oon mä edelleen nöyrä ja myönnyn helposti muiden tahtoon.. (paitsi perheenjäsenten)
No ei siitä sen enempää ettei mee ihan itsesäälissä rypemiseks
nyt syömään aamupalaa