Oijoij.. On aika koominen päivä ollut, voisko sanoa että lähipiirissä liikkuu pienten vastoinkäymisten ketjureaktiota, mikä toisaalta on niin kovin hassua, ja vaikka itselläkään ei kaikki mene ihan putkeen niin silti naurattaa ja oon saanut jo kolme ihmistä tänään suuttumaan sillä että oon vaan hyväntahtosesti nauranut..
"no v**** hyvä sun on nauraa kun sulla on koko ajan niin hyvä tuuri kaikessa"
Jaa, onko? Mun mielestä pikemminkin mun "hyvä tuuri" on se, että en jaksa kaataa maailmaani pikkuasioista, enkä loukkaannu jos muut nauraa kun sählään.. No tapansa kullakin....
En vaan tykkää siitä että noi yhdet sanoo aina että "sulla on niin hyvä tuuri" "noniin, taas kaikki paska kaatu meiän niskaan ja sulla menee hyvin" "niin epäreilua kun sä sait hoitaa ton homman noin"..
Ne huomaa koko aika asioita, mistä mä muka olen päässyt liian helpolla, tai siis en saisi edes päästä oman älyni avulla jostain tentistä läpi, jos toinen ei pääse......
En tajua tätä kateutta, koska vaikka oliskin hyvä tuuri, niin ei se heiltä ole pois!
Itse ainakin osaan olla iloinen kavereiden puolesta silloin kun he pärjäävät,
vaikka itse en pärjäis... Miks ihmiset ei tahdo omaa onneansa enempää toisille?