Musta tuntuu taas siltä etten mä kuulu mihinkään. Missään ei oo oikeen hyvä olla
ja kaikki ahdistaa
Kaikki ihmissuhde kuviot on menny päin jotain,eikä enää ees
kiinnostakaan,paljon helpompaa olla yksin!
Mutta kaikki muut mun parhaimmat kaverit seurustelee just nyt ja oikeen *ällöttää*
välillä se niiden nuoleskelu jos ollaan esim kolmestaan kattomassa leffaa,mä ilman kumppania,
niin kiva sit kattoo toisten nuoleskelua siinä.... jotain rajaa?
Näin Suklaasilmänki tänään kaupan edessä,ei moikattu ees,mentiin toistemme ohi
niinkuin ei oltais koskaan tunnettukaan... Toisaalta aika surullista että välit meni niin poikki,
mut ehkä se on sit parempi
Syksyllä alkais suurtalouskokki koulu johon pääsin,ei tosin hirveesti innosta mut pakko vaan mennä johonki.. sit otan kyllä opintolainaa ja hommaan oman tietsikan ja istun vaikka päivät
netissä jos ei muuta elämää kerta oo
Tuntuu jotenki täällä astrossaki että oon jotenki ulkopuolinen,semmonen
ei kukaan...
Yksinkertaisesti vaan valtava tyhjyys sisällä...
No onneks mulla on sentään koirat aina
Oon vaan viimepäivinä huomannu,että itse annan muille ihmisille paljon,
siis oon hyvä ystävä enkä v*ttuile ja otan muut huomioon ja yritän olla niin ettei kukaan
loukkaannu ja kaikilla olis kivaa,niin silti kerta toisensa jälkeen joku "puukottaa" mua selkään
yms.. se vaan menee niin etten saa samanlaista kohtelua muilta.. mikä vitun logiikka siinä on?
No.. ehkä tää tästä taas... tulis vaan jotain sisältöä johonki,on niin sekavaa kaikki
ettei oikeen mistään saa mitään otetta.
Oikeestaan ootan jo syksyä että tulis jotain muuta.
Tuntuu etten kuulu mihinkään.Ettei kukaan ees huomais jos mua ei oliskaan.
Tämmöstä tänään...
