Juujuu..
Kyllä se elämä voittaa!!
Mä oon päättänyt että en enää stressaa töistä niin paljoo..
Tänään tein kolme uutta asiaa: laitoin furesis-tipan tippumaan, sitten avustin lääkäriä pleurapunktiossa ekaa kertaa ihan yksin ja pistin pari kertaa huumelääkettä lihasinjektiona..
Tai ei tossa furesiksen tiputuksessa muuta ihmeellistä mut piti käyttää tippalaskuria ja ne on vähän outoja mulle..
On se jännä miten ihmisellä voi olla niin sikana nestettä keuhkoissa, sen punktion jälkeen valutettiin siltä potilaalta 2000ml pleuranestettä.. Sitten mä otin siitä nesteestä miljoona eri näytettä miljoonaan erilaiseen puteliin..
Niin ja tilasin tulkin, tilasin kotisairaanhoidon yhden potilaan miehelle (okei, se ei ehkä kuuluis mun töihin vaan sossulle ? mutta teinpä kuitenkin) niin, ja sitten vastasin varmaan 50 kertaa puhelimeen.. Öö ja soitin vartijan vahtimaan yhtä sekavaa miestä ja varmaan 1/4 koko mun työajasta meni sen sekavan miehen kanssa väitellessä..
Kello oli 15.15 kun huomasin että jaahas, nyt ois niinku työt tehty suurin piirtein, enkä kerennyt koko päivänä edes pitämään taukoa. Sen siitä saa kun on niin hidas kaikessa?
Itse asiassa muistin juuri äsken yhden asian mikä jäi tekemättä, mutta onneks ei oo vakava asia...
Huomenna ja ylihuomenna mulla onkin sitten lääkevuoro mikä tarkottaa että laimennan sekä laitan tippuun koko osaston suonensisäset lääkkeet sekä injektiot.. Pikku homma kun on 16 potilashuonetta joissa kaikissa 2-4 potilasta ja lähes kaikilla menee joku IV-antibiootti ja/tai nesteenpoistolääke, kortisoni + klexane.. Puuh, mitenkä handlaan ne? Niitä pistetään meneen ehkä sen vuoron aikana neljänä eri kellon aikana, joten eipä mulle paljoo taukoja jää, kun edelliset on laitettu niin seuraavat jo menee.. Pitää olla super tarkka että laittaa oikeet jutut oikeille potilaille, pitää tsempata koska oon joskus hieman huolimaton..... Täs ei oo siihen varaa!
Ja toivon yli kaiken että potilaitten kanyylit toimii.. En halua joutua kanyloimaan, koska se on nyt jostain syystä alkanut meneen viime aikoina v*tuiksi
Tai tullu sellanen pieni pelko sitä kohtaan, koska kanyloin yhtä TOSI pahantuulista pappaa, ja tökkäsin siltä ensinnäkin kaks kertaa suonen puhki ja kolmannella kerralla meni muuten vaan pieleen. Sitten toinen sh yritti eikä myöskään onnistunu ja soitin sit anestesialääkärin paikalle, ne on ihan mestareita....
Eli sillä oli kyllä vaan huonot suonet mutta se oli silti jotenkin traumaattinen kokemus mulle...
Mutta musta tuntuu nyt super hyvälle
Lääkäritkin alkaa muistaa mun nimen ja työkaverit on kivoja ja oon saanu positiivista palautetta ja kukaan ei ärsyynny vaikka joudun välillä kyseleen aika paljon...