Jos mie en elaisi tata elamaa talla hetkella, niin mie varmasti valitsisin elamakseni
boheemin taiteilija-elaman.
Mussa elaa se (muiden mielesta) boheemi taiteilija ja se nakyy mussa parhaiten,
kun vierailee kotonani ja nakee mut, kuten tykkaan olla.
Alusvaatteisillani tai verkkareissa makaamassa lattialla lappari edessa,
etta jalat ovat solmussa tai sangylla ja kirjoittamassa hiukan sekaisessa kodissa.
Kotini olisi sotkuisempi, ellei siivooja kavisi.
Eteishallin yhdessa nurkassa on maannut jo kauan (muutostani ex-Vaa'an luota)
keskeneraisia isoja tauluja,
joiden takana on laatikollinen kipsimalleja, mita olen vasannyt.
-odottavat seuraavaa inspiraatiota.
Nyt kuitenkin Jouskari on kait siivonnut suurimmat jutut varastoon,
kun se remppaa lomani aikana kamppani.
Taiteilija=elama nakyy myos tavassani matkustaa.
Pakkaan viime minuuteilla, lahden spontaanisti suunnittelematta kovinkaan paljon
ja olen sinut paitsi 5 tahden hotellissa, niin teltassa, kamaisessa bambumajassa
tai vain keskella viidakkoa tai mita vain.
Mie olen oman elamani
elamantaiteilija. Jos mulla ei olisi varaa matkustella ja muutoin toteuttaa epatavallista elamaa,
niin varmasti laittaisin tuon energian taiteen tekemiseen.
Nimittain surkeassa ja huono-oloisessa lapsuudessani ja nuoruudessani
tein hyvin paljon erikoista taidetta, jota isapuoleni rakastaa edelleen niin paljon,
etta on saastanyt niita.
Han nayttaa arvostavan niita vasta nyt ja kyselee, miksi en jatkanut taideteollisessa aikoinani.
No.. elama vie erikoisille poluille ja ilmaisen itseani nyt toisella tavoin
kuin silloin.
Huh... onko mun teksteissa huomattavissa entisen kuoppaamis-tunnelmaa..?
Etta tallaista on ollut, kiitos ja nakemiin ja kohti uutta.