seuraava »

[*Kide*]

No, iltaa tupahan 
Eipä ole kukaan kaivanut... mutta täältä sitä taas tullaan, halusitte tai ette 

Kone pirkule meni ja kilahti, eli ei ottanut virtaa vastaan enään. Onneksi tiedostoille ei käynyt kuinkaan, mutta hieman meinas hiki tulla otsaan kun laskujen eräpäivät läheni. Sinne yleiselle pankin koneelle ei voi mennä... 
Pahin oli, että on projekti menossa ja se tehdään koneella  Eli tän väli ajan kävelin ympäri taloa ja ihmettelin, jotta mitä tekis  Varsinkin, kun tahtia haittas se ettei saa hikoilla yhtään... on reikä kehossa ja pesullekin pääsee vasta ensi vk.n tiistaina oikein löylyn kautta  Arvatkaa tekeekö sielussa kipeää? Ei saa riehua ja riekkua, ulkona tuollaiset kelit  Sitten tottunut kuumassa saunassa jatkuvaan kökkijä, eikä saa mennä 

[Tiigris]

Kaivanut vai kaivannut? No kaivettiinhan me täällä sulle jo hautaa, kun luultiin että oot lähtenyt ikiajoiks ja itkettiin...   : 

Hölmö! 

Eihän tällatteessa sillisalaatissa niin helposti huomaa vaikka joku jää vähän sivummalle hetkeks..

Ei se silti tarkoita, eteikö olisi sellainen alitajuntainen ikävä...

[*Kide*]

 
Näinpä sormet pisti oikeat kirjaimet ja paljastivat suunnitelmat kavalat... hah, hah... kiinni jäitte 
Totta, täällä on niin kiivas pulina, mikä on ihanaa 
Kiva tulla takaisin, kyllä oli outoa olla poissa koneelta. Kokemus sekin, joskus ei ole koneita ollutkaan... puhelimista puhumattakaan 

[Asterix]

Ei tuo vaakamaisuus kyllä houkuttele yhtään miehiä

Älähän nyt, kyllä se "jaa en minä tiedä, pitäiskö, vai tekiskö noin, vai olisiko sitten parempi, että...? Anna kun mietin..." :
kiehtoo aika monia miehiä..
-ainakin semmoisia dominoivimpia, jotka haluaa päättää naisen puolesta.  :

Ex-vaakani oli tosi ärsyttävä, kun se esim. puhelimessa mietti jotain juttua
ja sitten se päästeli sellaisia prum-prum-prum-prum-prum ääniä miettiessään,
että mitä sanoo seuraavaksi.

Aina kun tuo prum-prum-prum-prum-prum alkoi kuullua,
niin siitä tiesi, että se ihan tosissaan miettii asiaa.

[Rakkauden enkeli]

Hmmn...
Mä näin viime yönä IHANAA UNTA! Yksinkertaisuudessaan: kirkkaan vaaleansinistä raikasta taivasta vasten vihreä keväinen omenapuu, joka on täynnä valkoisia isoja kukkia, ja ne kukat ovat ryhmittyneet niin että ne kukkarykelmät muodostivat puun täyteen valkoisia sydämiä!

Se kuva ja sellainen kevään viileä/haalea raikas tuuli ja lämmittävä aurinko, unessa oikein tuoksui sellainen raikkaus ja ihanuus!
 

Miten voin ollakin niin onnellinen yhdestä unessa nähdystä omenapuusta!? 

Oi miten ihana uni. Sellainen voimauni, siksi olet niin onnellinen.   

[Tiigris]

Jessss..! Mä ratkasin yhden tietoteknisen ongelman ILMAN MIESTÄ! 

Meen sitten näköjään huomenna(kin) töihin... Kun menee neljä viikkoo silleen että yks vapaapäivä/viikko niin alkaa tuntumaan vähän välillä väsyltä. Vaikka mielellänihän mä tuonne menen, paikka on ihana.

Nyt kuuntelen vaan kaikkia ällöromanttisia biisejä, tein kotitreenin kun ei rahat ja jaksamus riitä jumppaan lähtöön. 10min crosstrainerilla ja nopeesti kaikki päälihasryhmät läpi 4kg käsipainojen kanssa (töiden jälkeen kävin 45min kävelyllä) joten eiköhän tällanen pikanen saa riittää tänään.. Kello on jo noin?? Mihin tää elämä menee.. Kun pitäs kaikkia koulutehtäviäkin tehdä!! Sillon harvoina vapaapäivinä mä niitä sit kai teen.......

[Kotkansilmä]

                               

           Voivoi, tietokone ongelma, eikä yhtään naista näköpiirissä!

              Mää oolen miäs, mää oolen miäs. Muttakun nuo

                 tietokoneet ovat liian pieniä miehen käteen.

                    Tai jakoavain liian suuri tähän hätään.

                                           
                                         
                     Olkoon, otan olutta, jos helpottaisi. !?



                                           

[Tiigris]

Arvatkaa mitä.

Yks mies soitti mulle äsken, sellanen puolituttu. Joka pyysi mua kahville tai jonnekin, mutta ymmärsi kyllä että en viitsi enää lähteä kun meen huomenna töihin.. Sen kanssa on niin mukava puhua kaikesta...
Me ollaan puhuttu hirveesti kaikkea, mutta nyt tuli sellanen tilanne mihin en oo ennen törmännyt.
Se kysyi että "mitäs sun isäs?"
Mä en saanut sanaa suusta... Yleensä mä kerron aika äkkiä ihmisille että mun isä on kuollut, mutta tää pääsi yllättämään, jotenkin tuli ihmeellinen olo että tää tyyppi kysyy multa yhtäkkiä noin. Ja typertyneenä vastasin vaan että en mä halua nyt puhua ja lopetettiin puhelu.

Menin parvekkeelle, polttamaan tupakan, ja katsoin taivaalle, mietin isää ja sitä miks hämmennyin niin paljon.. Niin yhtäkkiä kuulin joutsenien toitotusta, zoomasin silmät pilviselle taivaalle just ja just erottaen kaksi joutsenen hahmoa lentämässä..

Hui mikä olo mulle tuli.

[Kotkansilmä]

                                       

                Ohhoh! Onkos feminismin valtavirtaukset kääntymässä itseään vastaan?

                    Kun hakusessa olisikin mies, jostain menneisyydestä(äään). JA

                         vastahan Sitä miestä niin koulittiin pehmoksi ja niiiiiin

                           herkäksi, ottamaan huomioon jopa tuntemattomat.


                                Mihin tässä joudummekaan?   


                                                     

[Kotkansilmä]

                                           

            No, ompahan kasattu ristiriitoja samaan kasaan kiitettävästi!

                           Ei kun rakentamaan uutta tulevaisuutta.


                                             

[*Kide*]

Rankkaa iltaa tupahan  
Vai tulevia kotiäitejä täällä... ja talouden turvaa suuri ja hellä iskä  
Kertokaa missä valtiossa te elätte? Suomessa, jos nait rahaa... takuu varmasti saat miehen joka ei ole kotona koskaan, vaan töissä. Tai miehen joka on aivan nihilisti-sovinisti-nesteaivo ja se survo sinut ja itsetuntosi sinne hellan ja nyrkin väliin, jos ei konkreettisesti niin henkisesti.
Jos nait ihanan, hellän, tosi miehen, joka antaa sinun olla sinä ja joka arvostaa sinua naisena, auttaa ja kokee kotityöt tasa-arvoisena "ongelmana" kotona... tässä yhteiskunnassa yhden normaaliduunarin palkalla ei kyetä kotiäitiyteen ihan niin ruusuisin kuvin.

Naisen duuni on kotona, jos hän tahtoo ja hyvä niin. Mutta se kun on sula hullu yhtälö tässä veroparatiisissa ja varsinkaan, jos hiemankaan tahdot elää muuta kuin kädestä suuhun ajatuksella  
Lisäksi, siskot... olen ollut kotona yli 10v. lasten kanssa ja työttömyyttäkin kokien. Ei herkkua... välillä ihania päiviä, jolloin ei toivoisi koskaan kotiäitiyden loppuvan. Toisaalta taas päiviä, jolloin itkua vääntää yksin pihalla ja kiroo sitä päivää, kun lupautui siihen soppaan. Lapset antaa paljon, ottavat vielä enemmän.
Nyt töissä, kotona, opiskelijana välillä homma on niin täys, että ei tätä aikaa turhaan sanota ruuhkavuosiksi   joka asiassa joutuu kompromissien kanssa tekemisiin ja yleensä se on sinä itse joka joutuu luopumaan, mm.yöunista. Siinä onkin sitten nauru, ilo, onni ja parisuhde yhtäkaukana, kuin kuu  
Yhteiskuntaa minä ainakin osoitan sormella, miksi on näin ettei kotiäitiys ole arvokas ura  

[Kotkansilmä]

suurin kunnioitukseni sinulle


äitiys on aivan helevatan tärkeä tehtävä.

                               


            Totta mooses, sehän on jopa lähellä miesten autotalli puuhasteluja.

               

                                               

[*Kide*]

Dawnchild -samoin 
Sinulla on paljon painavaa ja hyvää tekstiä. Olen kanssasi joka suhteessa samaa mieltä ja varsinkin osuit ytimeen vertaamalla Amerikan kiiltokuva idylliä siihen kliseeseen, joka monilla on päälimmäisenä kun puhutaan näistä asioista.
Ja varsinkin suhteessa teinien huomionhakuisuuteen  : surullista, mutta totta liian monelta puuttuu äiti  On hieman sama sanoa, että siittämään pystyy kukavaan -isänä harva osaa olla. Äidistä voi karusti sanoa samoin ja lisätä, että kuinka herkästi äiti voi pilata ihmisalun elämän jo ennen syntymää. Isän puutteen pystyy paikkaamaan helpommin, kuin äidin puutteen. Äidin puute jättää emotionaalisuuteen ja oman minän hyväksymiseen ihan liian suuren loven.
Toisaalta korostan myös, että vanhemmuus on yks pirskatin kiikkulauta. Teet niin tai näin, aina on joku osottamassa sormella. Samoin ääripäät kasvautuksessa ovat aivan yhtä kamalia lapsen kannalta... vapaa kasvatus >< yli kova kuri ja kontrolli 
Ja kun lopputuloksen näkee vasta vuosien päästä, silloin kun on jo turha muuttaa strategiaa 

[kengururotta]

Päivää    Ihanaa kohta saa kunnon ruokaa.. lihamureketta ja perunamuusia 
Eilen oli taas kavereita käymässä mun luona ja kyllä oli hauska ilta!
Tapasin muutamia Oinaan kavereitakin... Kyllä meillä oli hauskaa 
Vaikka Oinas kuorsaaki yöllä niin paljon että välillä meinas mennä hermot... sit ku sanoin sille siitä että
älä kuorsaa *¤#¤&)=`!!#¤%&( niin se vaan vastas et "en mä kuorsaakaan" ja hetken päästä taas niinku
joku olis porakoneen kans ollu mun korvan juuressa 
No ajattelin että ehkä siihenki sopeutuu ajan mittaan... Tai hommaan korvatulpat 
Kohta  siskoni ja sen mies tulee kylään.. ei hirveesti innosta,kun tietää että se alkaa
taas jauhaa vaan kuinka mun pitäs opiskella ja blää blää blää ja elää samalla tavalla kuin se tjt..
Hain muuten opiskelemaan ammattikouluun erilinjoille,en oo ees ihan varma minkä laitoin ensimmäiseks valinnaks mut jotain tekemistä sillä on ruuan teon kanssa... no en oikeen ees usko että lähden ees opiskelee syksyllä,ei huvita nyt ku ei oo sellasta inspiraatiota alottaa mitään monen vuoden koulua.
No kattoo sit... Vois kehitellä jotain muuta,pääsis töihin tai jotain.
No se on sen ajan murhe se 

Oinaalla on kohta synttärit,mitä ihmettä mä keksin sille lahjaksi? : 
Vaikeeta ku tuntenuki suhteellisen vähä aikaa sen niin ei oikeen tiedä... se sano mulle että
pusu ja halaus riittää..  Mutta kyllä mä oon sen verta  tyylinen
että haluan osoittaa välittämiseni myös lahjoin 

[Rakkauden enkeli]

Mielenkiintoista... Palaan tähän kotiäiti teemaan vielä minäkin myöhemmin, mutta nyt täytyy rientää.. T: itse 6 vuotta kotiäitiyttä kokenut.