seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

viimeisimmät risteilytarjoukset lähimaihin 4, 10, 12 egee.. hauska tuo selostus että maat joihin matkaamme, sisältävätkin sielun palasia. täytyy katsoa sillä silmällä paikkoja joihin olen menossa.

[Tiigris]

Sanokaas nyt hyvät ihmiset mitä teen mun hiuksille.. Mä revin ne kohta päästä..
Ne on kasvussaan juuri siinä vaiheessa että liian pitkät ollakseen lyhyet ja liian lyhyet että saisi kiinni..
Ne on yhtäkkiä alkaneet menemään entistäkin kiharammalle, joten pakko suoristaa ja käyttää hirveesti tököttejä, jos meinaa säästää kanssaihmisiä variksenpelätin-efektiltä.

Ja thanks edelliselle kampaajalle joka teki mulle vaaleita raitoja, se poltti ne ihan haperoksi..
Harmaa juurikasvu, vaaleenruskea pohja ja kusenkeltasia raitoja.. Tekis mieli värjätä takas johonkin vähän tummempaan väriin............ Vaikka tavoite oli olla kesällä vaaleahko... Niin ja pitkähiuksinen..

[Tiigris]

No en mä oikeesti tee stressiä itselleni mistään hiuksista.

On vaan niin hirveesti kaikkea, että haluais mielessään vaan paeta kaiken tällaisen hömpän miettimiseen ja olla keskittymättä oikeesti tärkeisiin asioihin......

[Kotkansilmä]

                                       

              Kevät on karvan lähtöaikaa. Olkaamme onnellisia jos,

                syksyllä edes joku karvantuppi on tuottanut?


                          Kahvia lisää!!

                                                   

[kengururotta]

Huoooh.. huomenna taas töihin.. ja ku se työporukka on nyt vaihtunut,niin yks työntekijä on meidän
entinen kodinhoitaja joka hoiti mua ja muita sisaruksia ku olin jotain 5-7v ja inhosin sitä jo silloin
ku se oli liian tiukka ja tarkka joka asiasta ja komenteli kokoajan kaikesta...
Nyt joudun kestää sitä töissä!  
Eikä se oo muuttunut yhtään näiden vuosien aikana,muistin sen heti kun näin sen.
Sama käkkärä/kihara pörrötukka niinku olis sähköiskun just saanu... Noo ehkä kestän tän kuukauden sitä,
ei se enää ainakaan voi mua komennella 
Ollaan Suklaasilmänkaa palattu yhteen... saas nyt nähä 

Mut nyt mä meen saunomaan ja sit lukemaan hyvää kirjaa ja mässäilemään 

Ihanan rauhallinen sunnuntai.
Mietittiinki  kaverinkans lenkillä et ulkonaki oli tänään sellainen maisema
jotenki niinku kaikki olis pysähtyny.. ihan rauhallista,hiljaista,hämärää.. tuli jotenki ihana olo 

ELWYN: kuulostaapa ihanan taianomaiselta paikalta sun tuleva työpaikka!Korkealla ja pilvisessä  cool 

[kengururotta]

Huh mikä yö... sain nukuttua ehkä korkeintaan 2h ja nyt on sen mukainen olokin.. 
Ja sen vähänkin mitä näin unta niin oli painajaista,katsoin tv:tä mut siitä ei näkyny muutaku
"lumisadetta" ja yhtäkkiä siihen ilmestyi koko ruudun kokoisilla kirjaimilla teksti HELP !
Ja sit säpsähdin hereille. 
Soitin pomolle töihin ettei musta oo tänään menijäksi sinne,oon liian väsyny ja kurkku täynä limaa
taas  Onneks se on tosi mukava ja sanoi että voin olla vaikka huomisenkin pois jos siltä tuntuu 

[Lionheart]

Mun kulmakoru repes irti eile. Pikkase nipisti  Saatana.. Uutta en hommaa, toi huulirenkula riittäkööt.

Tääl tapahtuu vaikka mitä, en oo pysyny mukana pitkään aikaan vaikka olisin halunnut, ku tekee vähä tiukkaa pysyy tän oman elämän tahdissakin mukana..  On uus poikaystävä joka on muutes oinas.. Leijona ja oinas.. Mut leijona vie ja oinas menee ku pässi narussa!  Nii ja koulu menee mite menee, vaihan ens vuon amikseen.. Pyörät pyörii ja sarjacrossiin sit jossai vaihees takas.. Laulutunnit alotin taas, pianotunnit sit ens kuussa.. Kaverit on mahtavia, aurinko paistaa ja moon ehkä esim. paras.

I love my life right now and I make sure that nobody's gonna miss that fact.

Lionheart lovee teillekki, olkaa hyvätttttt 

AND HEY! U THERE!

   PUT ON A SMILING FACE!   

[asboo]

Elwynillä on hieno profiilikuva, mitä se esittää? Olen näkevinäni jonkinlaisen merenalaisen levämaiseman?

^jotenkin aika leijonamaista menoa Lionheartilla 

Tein tossa just suklaakakkua ja nyt sitä sitten riittää pitemmäksikin aikaa, jos ei tule ketään kylään. Sumpit pihisemään.

[T-H]

Elwynin kuvassa on pieni mies, suurten puitten katveessa

[Tiigris]

Mua painaa kipeenä olo ja hedari, ja huomenna toteutetaan meidän opinnäytetyön toiminnallinen osuus, eli mennään vetämään 6-luokkalaisille ensiapuopetusta.. Vähän jänskättää mutta eipä se mitään. Menee miten menee, se on vaan kerran ja meitä on siinä kolme toisiamme tukemassa et jos joku sekoo niin toiset ottaa tilanteen haltuun 

En päässytkään läpi siitä hemmetin sis-kir-hoitotyön taidot koe 2.:sta.. Lähetin sitten viestiä opettajalle että mikä hemmetti tässä on vikana kun mä en yhdestä tentistä millään lukemisella pääse läpi ja luulen osaavani sen aihealueen??!! Ottaa meinaan päähän että oon uusinut sen kokeen jo kolme kertaa!

Vielä ton siskir-tentin lisäksi tekemättä: kaksi hallinnon tehtävää, laatujärjestelmätehtävä, elinsiirtotehtävä, lakihommelitehtävä ja mielenterveystehtäviä 70h itseopiskeluna ja opinnäytetyö loppuun.. Tähän kaikkeen on aikaa 7 viikkoa!! Jaa miten niin tulee kiire? 

[Tiigris]

Laitoin tuulemaan!  Kirjotin äsken ne kaksi hallinnon tehtävää ja lakitehtävän, yhteensä 7 sivua.
Viisas opiskelija käyttää hyväkseen vanhoja tehtäviään ja tekee muokkaustyötä.  : No kyllä mä sinne jotain uuttakin yhdistin, en mä ihan täysi lusmu ole! Ainakin kolme sivua oli ihan mun omaa tekstiä!

Exä hoitaa elinsiirtotehtävän, kun mä delegoin sen sille.. No hinnaksi tuli 30€...

Noi mielenterveystehtävät teen itse kun ne mua kiinnostaa ja sille puolelle suuntaudun. Tässähän puolittui hommat kun vähän rykäisi vaan! 

Elwyn olispa meilläkin noin.. Meillä nimenomaan ne kaikki yksityiskohdat pitää muistaa.......
Mikä on sinänsä hölmöä. Koska kyllä sairaanhoitajatkin koko ajan tarkistelee asioita kirjoista, kansioista ja terveysportista, toisiltaan ja lääkäreiltä.

[Tiigris]

Ja nyt sain jälleen yhden 2 sivun mittaisen mielenterveystehtävän tehtyä. YAY!

[Tiigris]

Elämän sykli: alottamisia, hedelmällisiä ja kiireellisiä tekemisvaiheita, loppuunsaattamisia, sitten ehkä hetki tyhjyyttä, joka on taas uuden aloituksen kypsyttelemisen ja vanhojen kuvioiden loppuunkäsittelemis-irtautumis-hyvästijättö aikaa, sitten rumba uudelleen käyntiin...

Kaikkea hyvää valitsemillenne poluille missä vaiheessa ikinä menettekin. Elämä on opettanut että mikään vaihe ei ole toistaan vähäpätöisempi, niitä ei voi mitata "konkreettisen aikaansaamisen"-mittapuulla. Tärkeitä on myös ne ajat jolloin käydään päässä läpi asioita hiljalleen, silloin tapahtuu paljon enemmän kuin ymmärrämmekään; sisäistä kypsymistä ja elämänkokemusten jäsentelyä, uudelleen arviointia, itseensä tutustumista ja pelkojenkin kohtaamista..

Kieltämättä produktiivinen aika on herkkua, palkitsevaa kun ihan oikeesti silmällä näkee mitä taphtuu, eikä kaikki ole epämääräistä höttöä.

Näitä asioita kyllä ruoditaan täällä kahvituvassa vähän väliä, mutta kertaus olkoon opintojemme mutsi. 

Luin jostain äsken hauskan aforismin: kirjoittaminen on dialogia elämän kanssa.
Kirjoitanko nyt teille, itselleni vai maailmalle? Ajattelen, olen siis olemassa? Minun pitää kirjoittaa nähdäkseni ajatukseni, jotta voin ymmärtää ne paremmin?

[^^Queen Nefertiti^^]

MUTTA energiat! ovatko ne nyt matalalla vai korkealla!

siinäpä pulma

matalalla varmaan matalasuhdanteessa, korkealla jos itse kukin siihen pystyy!

[Tiigris]

Ette arvaa mikä huojennus nyt kun se opinnäytetyön projektiosuus on vedetty kunnialla läpi.. Pidettiin siis 6.-luokkalaisille 2 tuntia ensiapu-opetusta, ensin tunti teoriaa power point-diojen ja havainnollistamisen kanssa (meitä oli kolme, niin pystyimme hyvin näyttämään ja puhumaan yhtäaikaa), sitten varsinaiset ensiaputaitojen harjoittelut, painesiteen laitto, kylkiasentoon kääntäminen ja painelu puhallus-elvytys aikuiselle ja lapselle..
Kaikki meni nappiin, luokan opettaja kehui meitä hirveesti, sanoi että kerrankin hänen villi luokkansa oli hiljaa (no joo alkoi ne pojat sitten harjoitteluvaiheessa pelleilemään, mutta me vähän annettiin niille kurinpalautusta  ).. Eikä jännittänyt yhtään luennoida 14 oppilaalle ja kolmelle opettajalle (joista yks oli ihan herkku nuori miesopettaja-opiskelija, hmmmmmmmmmmmm) 

Nyt se on ohi! Tätä päivää me ollaan hei suunniteltu jo kaksi kuukautta!! Ja nyt se on ohi! Ja kaikki meni niin hyvin että me mietittiin onko tää edes mahdollista, koska me kaikki ollaan jollain tapaa epävarmoja esiintymistaidoistamme, aletaan sönköttämään yms (mä kuulemma kuulostan aina liikaa uutistenlukijalta kun pidän esitelmää, koska puhun liian selvästi artikuloiden ja virallisesti  ).. NO nyt ei kukaan jännittänyt liikaa eikä seonnut sanoissaan! Ja ne muksut oli ihan innoissaan!

Anteeksi tää hehkutus, mutta kun oon niin perinpohjin tyytyväinen, että voisin mennä tekeen huomenna saman!