seuraava »

[tuonen joutsen]

esikoinen on murrosiän kynnyksellä, mä oon taas helewetin k**ipää ja se haluaa muuttaa pois..syystä että piti oma huane siivota. *huakaa*

no voihan itQ

siis ihan lämminhenkisesti sitä, että tuohan on nuoren mielestä kauhee asia, mutta on just ihan oikein että vanhempi pakottaa siivoomaan


*nyt kuvien pariin*


edit. minua ei pakotettu, ja oli pitkä 'prosessi' se, että aikuisena piti oppia itse siivoamaan jälkensä.... kirosin monta kertaa sitä, kun multa ei vaadittu mitään kotitöitä lapsena ja nuorena...oppiminen aikuisena on hitaampaa, ja nöyryyttävämpää.

[Ratkaisu]

Mietin vaan tätä ulkonäköjuttua, että miksi pitäis pitää itseään kauniina? Onko se muka merkki siitä, että on hyvä itsetunto. Kun olen miettinyt sitä, että eikö saisi rauhassa olla omasta mielestään ruma, kun ei sitä asiaa juuri voi muuttaa, siis esimerkiksi kasvonpiirteitä. Itse koen ainakin ahdistavana sen, että itseään täytyisi pitää jotenkin kauniina ja ukonäköään rakastaa, jotta voisi sanoa, että on hyvä itsetunto. Kun olen aina ajatellut itse, että olen toki hyvä monissa asioissa ja minulla fiksuja ja filmaattisia mielipiteitä, mutta on myös niitä huonoja puolia, esimerkiksi ulkonäkö, iho, kärsimättömyys. Eihän itsessä kaikesta tarvitse pitää. Jos minulla on jo rumalla naamalla näin suuri ego kuin minulla on, niin mitä tapahtuisi kauniilla lärvillä, olisin kusipää? =D Ja eikö itsetunto ole oikeastaan sitä, että tuntee itsensä ja luottaa itseensä. Mielestäni minulla on realisitinen kuva ulkonäöstäni ja muuta en tarvitse, eiväthän kaikki voi olla kauniita luonnostaan, vaan joskus täytyy tarttua meikkipussiin ja laittaa se naama ojennukseen.

Niin siis huomautan, että en siis pidä itseäni aivan läpeensä rumana, mutta en nyt jaksa lähteä kehuskelemaan omia piirteitäni. Olen vaan nyt vähän jännällä tuulella ja tämä koko juttu on nyt kärjistetty, että älkää nyt ihan liian vakavasti ottako. =D

[sangviinikko]

Niin no tuo kauneusjuttu... Huomaan meikkaavani entistä vähemmän kun ikää tulee lisää. Jotenkin sitä vaan rentoutuu senkin asian kanssa. Yleensä nuoret ja terveet ihmiset ovat kauniita. Joku ihme piiperrys ja puunaus siihen lisäksi tuntuu vaan niin turhalta.

Mutta siis ihme juttu...Omalla kohdalla kävi niin että se vaan lakkasi olemasta merkittävää. Olen suht nuori ja terve ihminen. Miksi en olisi kaunis?

[tuonen joutsen]

Siis  Ratkaisu'n kirjoitukseen:


minäpä olen ihan samaa mieltä sun kanssa tuosta.


esim jos mulla on joku yksityiskohta jota pidän rumana, niin pidän sitä sitten rumana ja ei se itsetuntoa muuta. :

minusta hyvä itsetunto on realistinen kuva itsestään, ja siihen kuuluu vikojen ja puutteiden tiedostaminen. ei kiillotettu tai kaikkea rakastava itsekuva ole välttämättä hyvän itsetunnon merkki. mutta toisaalta, jos pystyy rakastamaan kaikkea itsessään, niin ei siinäkään minusta ole mitään vikaa

jos vihaan itsessäni jotain (useimmin minulla enemmän luonteen puutteiden takia...kehoani en jaksa ottaa enää niin henkilökohtaisesti, se on mikä se on, mutta 'henkilöni' on muuta) , niin siihen lienee syy, ja sitten se unohtuu myös kun jotain hyvää tulee mieleen, tai unohtuu koska unohtaa itsensä ja huomio kiinnittyy johonkin täysin muuhun.


joten minusta et saa väittelijää tuohon aiheeseen. (ei sillä että olisit siis sellaista etsinytkään...kunhan horisen)


nytt kattomaan leffaa.

[Ratkaisu]

Niin no, siis en itsekään juuri meikkiä käytä, ainoastaan jos on tarvetta näyttä jotenkin erityisen hyvältä, arkena en oikeastaan käytä muuta kuin puuteria ja jos en ole menossa koulusta suoraan reeneihin niin ripsiväriä.

En pidä itseäni kauniina, sillä ihoni on täynnä arpia atooppisen ihon aiheuttamasta ihojutuista. Eli koko kroppa on täynnä arpia ja minulla on muutenkin huono iho. Ja no liikakilot eivät tällä hetkellä ainakaan paranna kuvaani omasta itsestäni. Mutta suurin asia on tuo iho ja siitä saa kuulla aina kun käyttää lyhythihaisempaa paitaa ja ihmiset kauhistelevat arpia ja ihottumaa. Se on muuten jännä, että ihmiset kokevat asiakseen huomautella kuivasta ihosta tyyliin, onpas sinun ihosi kauheassa kunnossa. Niin, itsehän en sitä tietysti tiedä ja tarvitsen ihmisiä huomauttamaan siitä jatkuvasti.Sama jos sääret näkyvät, sillä niissä on suuri palohaava ja arpi onnettomuudesta. Mutta niin, ihoni on suurin syy siihen, että en pidä ulkonäöstäni, mutta kaiketi en voikaan sanoa, että olen varsinaisesti terve, koska minulla on atooppinen iho.

Mutta niin, pointtinani oli se, että itse olen oppinut tietyllä tavalla pitämään itsetuntoani riippumattomana ulkonäöstäni, en siis koe että ulkonäköni määrittelisi sen kuinka hyvä ihminen olen. Mutta niin, en vain koe tarvetta pitää arpista vartaloani kauniina, sillä sitä se ei ole.

[Ratkaisu]

Niin, toisaalta juuri se oma nuoruus pahentaa asiaa. Jos olisin vanhempi, niin voisin ajatella, että arvet kertovat vain elämästä ja tavallaanhan ne kertovat nytkin, sillä aika suuri osa niistä on tullut kamppailulajeista, joten oma valinta oikeastaan. Mutta tarvitseeko elämäni nyt olla sellaista, että kaikki näkyy ihosta...

[Emelia]

Minä olen pikkuhiljaa siirtymässä siihen elämäntilanteeseen, jota monet kutsuvat "parhaaksi" eli täytän kohta taas pyöreitä vuosia ja 40 tulee täyteen.. Tässä iässä pitäisi olla jo sinut itsensä kanssa, mutta..

Minulla ei ole lapsia, eikä siis raskauskiloja, mutta olen paikoitellen pyöreä - kaikkien taulukoiden mukaan ylipainoinen - mutta minulta löytyy myös lihasta, joka painaa, mutta sitä ei huomioida kun tuijotetaan taulukoita.. 

Iho-ongelmia on ollut aina, mutta tässä iässä ne merkitsevät vain sitä ettei tule ainakaan ryppyjä.. 
Minua pidetään useimmiten yli 10v. oikeaa ikääni nuorempana.

Huonosta minäkuvasta olen kärsinyt aina.. ja siksi onkin ollut todella ihanaa kuulla viime aikoina kehuttavan juuri niitä kohtia kehossani, joita itse olen aina pitänyt "rumimpina" 

Oma kultani sanoi jälleen minulle kauniisti muutama päivä sitten, että kun olen onnellinen ja hymyilen, kun kaikki on hyvin näytän kauniilta - mutta kun ajattelen kaikesta ikävästi, pessimistisesti ja pidän asioita rumina myös näytän rumalta..

 


Kaikki kaunis tulee sisältä.

[sangviinikko]

Pari lasta ja pitkät imetykset jättävät tottakai jälkensä kroppaan.
Jotenkaan se ei kuitenkaan häiritse. En osaa itkeä jotain raskausarpea.
Se kertoo vain eletystä elämästä. Itseasiassa en edes antaisi raskauden jättämiä jälkiä pois. Ne ovat osa minua. Muistoja.

Kauneus on epätäydellisyyttä.

[Päivi]

naamakirjassa oli hyviä ryhmiä:
1)isolla perseellä istuu tukevasti
2)en minä ole lihava, olen vain löysästi pakattu

koitin vääntää kotisivuja ipanalle: http://taru99.nettisivu.org/
"kaveri" pyys 200€ mutta kuukletin vähä ja tunnin väsäsin, eli amatööri ja ilmaseks

[Neela]

Iltaa tupaan! 

Onnea kaikille!
En meinaa nyt pysyä perässä, että kenelle kaikille, mutta ainakin I-Ronialle ja häenen tyttärelleen, Emelialle tulevasta syntymäpäivästä, tervetuloa "parhaaseen" ikään. Tosin itselleni on aina jostain syystä sopinut se ikä jota kulloinkin olen ollut, eli nyt siis se 40. 

Pitäisi varmaan muistaa onnitella vielä muitakin, mutta täällä taas viikossa touhuttu niin paljon.

Elwynille onnea kolmosesta!!!! 

Kaikille onniteltaville tai muuten vain tuvassa nauttiville skumppaa ja kermakakkua! 

[Ratkaisu]

En tiedä, ehkä minulla on tänään vaan sellainen fiilis, että en halua nyt nähdä itseäni kauniina, huomenna voi olla eri fiilinki. Mietin muuten tuota ketjua jossa puhuttiin siitä, että arvet olisivat jälkiä edellisistä elämistä. Tämä arpeutumiseni tässä elämässä onkin varsin mielenkiintoista siitä näkökulmasta ja lisää entisestään haluani ottaa selville miten kauheita elämäni ovat oikeasti olleet.  8)Olen myös miettinyt sitä, että voisivatko kaikenmaailman naarmut ja haavat jotka ilmestyvät kuin tyhjästä olla jollain tapaa asiaan liittyvää. No, ehkä haluan tänään vain pitää kehoani tutkimuskohteena.

[Emelia]

Mä kuulun tuohon ryhmään "en minä ole lihava, olen vain löysästi pakattu" .. 

Ja mun synttäreihin on vielä onneksi 5 kk aikaa..
 

[Ippuska]

Neela  kiitos  tarjoilusta - oot ihana 

.. ai niin, on siellä FB'ssä sellainenkin ryhmä kuin: Ihanat Naiset Netissä,, tai jotain 

[Neela]

Kiitos Ippuska, niin pientä juhlaa ei olekaan etteikö kakkua ja skumppaa voisi nauttia! 

Emelia, elä ollenkaa puhele "vasta" 5kk päästä, 40 iässä tulee niitä "hauskoja"    ja mitälie transiitteja jolloin saa taas olla "uhma- ja murrosikäinen", mutta aikuisuus tekee niistä jäsentyneempiä.
Elämä itsensä kanssa muuttuu taas jännittäväksi ja tuoreeksi, vaikkei aina helpointa tietä.
Mutta tylsää ei ole! 

[Emelia]

Emelia, elä ollenkaa puhele "vasta" 5kk päästä, 40 iässä tulee niitä "hauskoja"    ja mitälie transiitteja jolloin saa taas olla "uhma- ja murrosikäinen", mutta aikuisuus tekee niistä jäsentyneempiä.
Elämä itsensä kanssa muuttuu taas jännittäväksi ja tuoreeksi, vaikkei aina helpointa tietä.
Mutta tylsää ei ole! 

Joo nuo on tuttuja transiitteja jo nyt.. Minut löytää FB:ssä myös ryhmästä "Kaikista menettämistäni asoista kaipaan järkeäni eniten".