Jouskari on ihastunut yhteen vaaleanruskeaan spanieliin ja minä yhteen pitkäkarvaiseen
vaaleaan chihuahuaan ja en tiedä pitääkö tässä tehdä kompromissi
ja ottaa viimein tiibetin spanieli tai kiinan palatsikoira, kun ne olisivat jotain tuolta väliltä.
..tai meille tulee pian kaksi hauveli-vauvaa.
No ei siinä mitään, tilaa, innostusta ja aikaa kahdellekin vauvelille riittäisi,
mutta jotenkin mietin niin, että ensin yksi ja kun sen on saanut koulutettua,
niin toinen -koirat kun oppii vanhemmalta koiralta sitten kuin itsestään
ja se tulee helpommaksi kouluttajalle.
Mulle kävi niin, että eka koira oli kuin ihmisen mieli, mutta kun reilun vuoden jälkeen tuli toinen niin se olikin sitten sellanen tapaus, että opetti vanhemmalle ne huonot tavat
Vaikka kyllähän ne ojennukseen sai, niin kyllä mä yllätyin aikoinaan tilanteesta
Tällä hetkellä on vaan yksi koira ja kyllä vähän kaihertaa, kun koen että kyllä koiralle on paras (leikki)kaveri se toinen lajitoveri.
No tottakai kaksi hassua karvanassua aina keksii kaiken näköisiä jekkuja yhdessä
aivan kuten lapsetkin.
Jouskarin sydän suli kyllä spanielille ja tykkää muutenkin,
että se on maximi-koko meidän perheen hauveleille.
Chihuahua on sen mielestä todella söpö myös, mutta sitä hämmentää,
kun se on sen mielestä joku hassu kissan ja koiran välimuoto,
mutta ei sillä ole nyt niin väliä, kun siitä tulee mun vauveli
ja hän voi ottaa sen spanielin omaksi vauvakseen.
Me käydään tutustumassa vaihtoehtoihin ihan rauhassa ja yritetään päästä
sisälle noista rotujen vaatimuksista ja tietenkin sitten yksilöiden luonteista.
Meitä auttaa paljon Jouskarin paras ystävä, jonka perheellä on neljä eri haukkua
ja tuntevat paljon kenneleitä. Heillä on yksi pitkäkarvainen mäyräkoira, vehnäterrieri,
boxeri ja saksanpaimenkoira.
Ne on loistavasti koulutettuja koiria ja mahdottoman lapsirakkaita.
Heillä kaksi pientä iltatähti-tytärtä, joista nuorin on vielä niin pieni,
että se saksanpaimenkoira toimii lapsenvahtina.
Oli ihanaa nähdä, kuinka se vahti pikku tyttöä, kun se meni uima-altaaseen
ja kun tyttö leikki muualla, niin se kävi tökkimässä sitä kuonollaan
kylkeen tai kaulaan ja tyttö nauroi niin mahdottomasti ja suu kävi koko ajan,
kun se puluputi sille koiralle nukeistaan ja leikeistään.
Jouskarin kanssa on siitä kivaa olla yhdessä, että meillä todella paljon
samoja arjen ja vapaa-ajan kiinnostuksia, jotka sopii hyvin yhteen.
Me ajateltiin tuon hauvelin, tai hauveleiden myötä aloittaa agility.
Se on hauskaa paitsi koiralle, niin itsellekin ja nyt tuota tilaa harrastaa on.
Ja niin, se mun sukunimen vaihdos on arkipäivää virallisesti jo ihan viikkojen päästä.
Tuskin maltan odottaa, että saan nimen käyttööni.
Milloin teidän häät on?
Kerron täällä Astrossa vasta jälkikäteen, kun mä en halua mitään astrologisia
kauhuskenaarioita hääpäivälleni takaraivooni kolkuttelemaan.
Kaikki tuntuu ja näytää oikein hyvälle ja arki ja elämä on alkanut sujua hyvin,
niin en mie halua sitä pilata tulevaisuuden uhkakuvilla edes tähdistä luettuna.
Tässä hetkessä kun on se elämisen hetki.
Sen verran sanon, että hyvin pian ovat ja viimeisiä poikamiestyttö-päiviä
tässä viettelen.