Öitä tupaan!
Tuli sellainen olo, että haluan jakaa yöllisen, mietteliään tunnelman kanssanne. Sellainen suuri rauha, ja hyvänolon tunne kaikesta... Voiko kaikesta edes tuntea mitään, hyvää?
Olin illan kahden ystäväni seurassa, olen tuntenut molemmat 6-vuotiaasta asti, nyt melkein 20 vuotta. Teimme ruokaa ja toisen ystäväni poikaystävä oli myös seurassa. Oli äärettömän mukavaa, helppoa, epädramaattista. Oli tavallista ja tavallisuudessaan ihanaa. Katsottiin telkkarista Suurinta Pudottajaa ja taivasteltiin, ja katseltiin auringonlaskua ja taivasteltiin.
Harvoin on näin rauhallinen ja seesteinen olo, sellainen, että tuntuu kuinka kaikessa olisi se juoni, punainen lanka, selvyys, yhteenliittävä materia, joka arjen pyörityksessä sotkeentuu tunteiden, ajatusten, kiireen ja melun sekamelskaan. Ihan kuin voisin nähdä vähän pidemmälle tietämättä kuitenkaan yhtään sen enempää kuin ennenkään.
Toivoisin, että jokainen kiireinen, stressaantunut ihminen saisi rauhallisen ja itseään hyväksyvän ja ymmärtävän olotilan itselleen. Tai että voisi halata sitä ihmistä, joka näyttää murtuvan murheidensa alle, ja pelkää niin kovasti jo kaikkia. Voi, kun voisi antaa hyvää oloa toiselle. Ei ruokaa, rahaa, korviketta, vaan oloa! Plim plom, sulle tulis multa hyvää oloa nyt! Itsevarmuutta, ja itserakkautta, tervettä itsesuojelua ja voimaa, sitä tulis sulle nyt! Energiapallon, -pullon, -pyörylän tai vaikka -valon muodossa.
Onko rakkaus yksinkertainen asia? Esine, olio?
Olen kauhean rakastunut poikaystävääni, kauhean, koska ei voi hötkyä (ja hyvä niin), tuntuu niin hyvältä rintakehällä, varpaista hiuspohjaan asti, kun on vaan kokonaan lämmintä, hyvää oloa. Muttei rakkaus silti tunnu aina niin kovin yksinkertaiselta, tai minä itse? Että kuka tässä rakastaa ja ketä? Ja sitten tämä suhdekin on oma olentonsa ja se onkin tuollainen...Oho.
Tuntuu, että kahden ihmisen välinen suhde tosiaan on yksi olento, aivan eri juttu kuin sinä+minä, se on = me molemmat -olio.
Poikaystäväni
naurattaa minua. Ihan hirveää räiskähtelyä ja rähisemistä, ja välillä pusketaan melankolialla nurkkaan mököttämään. Hän pitää itseään tasaisen tylsänä ja rauhallisena ihmisenä
Kuin katselisi jotain jenkkiläistä iltapäiväsarjaa
Toivon tupalaisille hyvää huomenta, olkoon se virvoittava ja valaiseva,
jaaritteleva indiima yöllä, kun menee auttamaan rakastaan tavaroiden roudauksessa.