^ Suomessa kaikki asunnot ja asumuspaikat on suhteellisen uusia, joten niihin ei ole ehtinyt
kertyä historiaa vielä, joten suomalaisilla ei ole niin paljoa arkielämän hankaluuksia
menneestä historiasta, joten silloin siihen kait suhtautuukin hiukan vinossa hymyin?
Tämä on Roomalaisten perustama kaupunki ja kyllähän näihin vuosisatoihin on
paljon jo ehtinyt.
Tämä vanhan asuntoni taloyhtiö on ainakin 1000 vuotta vanha,
kukaan ei tiedä tarkkaa rakennusvuotta.
Kellarista lähtee monimutkaiset käytävät ja katakombit kaupungin alle.
Sinne on eksynyt ja kadonnut paljon ihmisiä vielä näinäkin päivinä
-uhkarohkeita kun löytyy aina ja niin, rikollisia.
Uusi taloyhtiö sijaitsee Wienin vanhimman kirkon pihalla, joten hautuumaan päällä
tulen asumaan. Talokin on suhteellisen uusi, vain 500 vuotta vanha.
Katakombeja aivan varmasti kaivettu sinne hautuumaan alle, onhan se mäen päällä
keskellä kaupunkia.
__________________________________________________________________________________
Minulla on tuntuma,että esi-isien henget olivat joka päiväistä asiaa suomessa,esi-isien henkiä palvottiin,usein olivat kotihaltijoiden roolissa.Heille vietiin ruoka uhreja ym.Taisi olla ristin uskon tulon myötä tullut hidas muutos,joka hävitti suomesta vanhat tavat,ja perinteet,kaiken joka oli papiston mielestä pakanuutta.Heillehän sielun paikka oli kiirastulessa,jota opettivat kansalle raskaalla kädellä,myös valtiovalta suosi tuota oppia.
Kirkon oppien mukaan henkiä ei ollut,kuin kiirastulessa odottamassa viimeistä päivää.Papisto pääsi tietysti suoraan Jeesuksen jalkojen juureen taivaaseen,kuten usein moni muukin nykyään.Papithan mainitsevatkin usein siunaus puheessaan,että vainaja on nyt jumalan luona,mutta samantien,että Jeesus herättää viimeisenä päivänä,niin otappa siitäkin selvä.
Isäni vanha sukutalo on samalla paikalla,välillä rakennettuna uudelleen.1500luvulla eräs esi-isäni on ollut noituudesta syytettynä,tuon talon isäntänä ollessaan.Papin taholta tulleita syytöksiä useamman kerran.Käräjä kirjat ovat hauskoja lukea näin satojen vuosien kuluttua.Esi-isä oli lopulta häipynyt paikkakunnalta,koska kyläläiset olivat aikoneet ottaa papilta nirrin pois.Toinen esi-isä oli viimeinen suomessa poltettu noita..,joka oli seurustellut henkien kanssa,ja tehnyt voimallisia tekoja.Joten ihmisten on ollut viisasta vaieta kaikesta mitä kirkko ei sallinut,oli paljon asioita jotka tulkittiin noituudeksi.
Esi-isät kuleksivat kuitenkin kotinsa pirtissä nykyään,rompsottelevat edestakaisin hyvällä tuulella.Talon väki on huolissaan jos ei rompsotus kuulu,se ei hyvää tiedä,sanovat.
Mehukkaita tarinoita tarinoita olen kuullut käydessäni siellä,aina sanon päivää myös Äijälle ja Ukolle.
Kun olin viimeksi yökylässä ja menin vinttikammariin nukkumaan,tuli askeleet perässä,tunnistin Ukoksi,kysyin,että mihin Äijä jäi,niin valot sammui,siitä päättelin,että on nukkuma aika Äijällä.Ukolle sanoin hyvää yötä ja nukahdin.
_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Silti siellä on mahtava meininki, oikein kevyet ja onnelliset energiat.
Onnellisia vainajahenkiä luulisin.
Kun sain avaimet ensimmäistä kertaa käteeni, menin asuntoon
ja sanoin kaikille taloyhtiössä ja etenkin uudessa asunnossani asuville hengille
kuka olen ja kuinka olen nyt uusi lihallinen omistaja ja tulen asumaan tässä asunnossa
teidän kanssanne.
Koin olevani hyvin lämpimästi tervetullut.
Eilen olin ystävieni kanssa siellä tervehtimässä taloa ja sen henkiä,
ennen kuin tavarani saapuvat, ettei henget kokisi tavaroiden tuomista tunkeiluna heidän tilaansa,
ja ystäväni totesivat myöskin, että valoisa ja rakkaudellinen ja keveä tunnelma siellä on.
Täällä suhtaudutaan varovaisuudella ja kunnioituksella henkimaailman asioihin.
Lähes kaikki täällä uskoo henkien olemassa oloon.
Maailmaa nähneenä olen todennut, että mitä nuorempi kulttuuri, sen huolettomammin
ja vinossa hymyin henkiin suhtaudutaan -myöskin pelätään eniten, kun siihen
henkimaailman jatkuvaan läsnäoloon ei olla totuttu.
Täällä se on niin arkipäivää, ettei sitä enään pidä oikein eriskummallisena asiana,
muuta kuin silloin kun se on oikein näkyvää ja tuntuvaa.
On aivan normaalia, että kotiin ja toimistolle kutsutaan esim. pappeja ja oikeita kanavoijia
rauhoitelemaan pahimpia kummituksia.
On niissäkin omia persoonallisuuksiaan. Niitten kanssa on vain sovittava elämään.