Itsellä olisi tänään taas ohjelmaa, mutta taidan ehkä skipata ihan sen takia, että seuraavat 4 viikonloppua on täyteen buukattua ohjelmaa, mistä en voi luistaa. Vaikka kaikki tulevat tapahtumat ovat mukavia, niin välillä olisi ihan kiva olla itsekseen. On aika stressaavaa, kun oma aika on niin kortilla.
Kaverimme erosi ja hän on ollut meillä evakossa siten, että on ollut oikeastaan kaikki päivät täällä, mutta käynyt nukkumassa tyhjässä kämpässä. Meillä hän on ollut, koska hänen täytyy etsiä uutta kämppää, hoitaa pankkiasioita yms. ja hänellä ei ole omaa konetta enää. Kyllä varmastikin myös sen takia, että yksin ei ole kiva hengata tyjässä kämpässä. Tämä kuitenkin lisää sitä oman tilan vähyyttä, kun kotona ei voi olla täysin rennosti oikein koskaan. Kesän hän tulee asumaan meillä täyspäiväisesti, sillä hän ei ole löytänyt vieläkään kämppää. Saa nähdä mitä siitäkin tulee.
Kavereilla olisi illanistujaiset, joten siellä varmaan pitäisi piipahtaa, vaikke ei oikein kiinostaisi.
Se on jännä, miten muutama vuosi sitten olisin halunnut, että minulla olisi erittäin vilkas sosiaalinen elämä ja nyt minulla sitten on, enkä tiedä onko tämäkään aina niin hauskaa. Pitäisi varmaan aina varoa mitä toivoo.
Tästä seuraa sosiaalisia pakotteita. Esimerkiksi jos on neljänä viikonloppuna putkeen synttäreitä ja tupareita, kaikki samoissa piireissä liikkuvien ihmisten järjestämiä, tuntuu, että on pakko mennä kaikkiin, koska kokee epäkohteliaaksi valita ne "tärkeimmät". =/ Tästä seuraa sitä, että on aina pakko olla joka paikassa, vaikka ei jaksaisi.
Varmaan pitäisi jotain tasapainoa löytää tähänkin.
