seuraava »

[faerie]

Syksy on tosiaan luovuuden aikaa. Itse maalailen ja kirjoittelen kyllä läpi vuoden, mutta syksyisin tulee tämä käsillä tekeminen: käsikoruja ja muuta hommailua. Viime yönä näin unta, että minua opastettiin virkkaamaan itselleni talveksi myssy, kun "ei tuolle sinun oudonmuotoiselle päälle kaupasta mitään sopivaa löydy" 

[faerie]

Olisinkin niin rohkea, että uskaltaisin muille maalailla.

[Casperiina]

Perjantaina tuli ryvettyä pohjamudissa ja yksinäisyydestä vahvistuneena eilen tankattiin taas romantiikkaa. Tällä porskutetaan taas jokunen päivä, vaaleanpunaiset lasit silmillä. Ja mä saan jotenkin suurta tyydytystä siitä, että pystyn olemaan niin riippumaton (vaikka sisäisesti kamppailenkin) ja se on aikamoista valttia tämän miehen kanssa. Siis oikein metsästäjän unelmasaalis, annan sen vähän käydä iholla, mutta en käydä kiinni kokonaan.      

Toisaalta olen saanut jatkuvasti vahvistusta korteiltakin. Tietyssä määrin helpottaa epävarmuutta, ja voi sitten olla itsevarmana, kun voi uskoa, että se mies kyllä antautuu mulle, kun aika on kypsä. Vaikka nyt ollaankin niin vaikeaa. Annetaan aina vähän kerrallaan, saadaan himoamaan, mutta jätetään nälkäiseksi..  :

edit. Siis kuulostaako ihan kahden kuu-vesimiehen tapailulta. 

[Casperiina]

Tuollainen metsästys minulla oli nuorena päällä, eli sellaista pientä leikkiä mutta nykyään en tiedä jaksaisinko sellaista. Nainen yleensä kuitenkin sitoutuu tunnetasolla nopeammin kun miehet ja usein sitä haluaa vastakaikua niille tunteille suhteellisen nopeasti. Tosin aikoinaan yksi tapaus on jossa leikittiin sellaisella intohimoisella tavalla ja olihan se silloin ihan kiihottavaa mutta ajoittain todella turhauttavaa ja loppujen lopuksi se ei johtanut yhtään mihinkään vaan kyllästyin siihen ja lopetin leikkimisen.
Mutta toivotaan Casperiina että saat miehesi innostumaan yhä enemmän ja enemmän että hän sitten lopuksi sitten innostuu "antautumaan" sinulle  

No piinaavaa kyllä on, mutta kun on noita ennusmerkkejä, enneunia ja muita tullut vahvistamaan uskoa, niin pakko on katsoa tämä juttu loppuun asti. 

[Casperiina]

Ja tähän pitää vielä lisätä, että olen saanut täsmälleen sitä mitä olen tilannut. En ole vielä ollut valmis päästämään tätä miestä enempää lähelle, joten...

Vaikka sitä aina pettyykin, kun toinen ei halua viettää kaikkea aikaansa mun kanssa, niin eipä voi valittaa, jos itsekään en olisi valmis jakamaan koko elämääni hänen kanssaan. Universumi vastaa.

[Casperiina]

Olen ainakin huomannut sen että pitää olla kuitenkin jollain asteella sitoutunut ja vakavissaan (vaikka hieman leikkii) ettei toinen tuntisi itsensä ihan petetyksi jos hommasta ei tule sittenkään mitään.

Tässä on mun mielestä sellainen jännä asetelma, että ei kumpikaan tarkoituksella "pelaa" tai leiki toisen tunteilla. Vaan meidän keskinäiset kemiat vain on sellaiset, että se tarve korostaa omaa riippumattomuuttaan tulee luonnostaan.  ja molemmilla myös uranukset tekee aspektia venukselle. Vaikea sitä varmaan ymmärtää ellei itse koe. Että miten tuntuu juuri oikealta ja luonnolliselta vain olla ilmaisematta kaikkia ajatuksiaan ja tunteitaan avoimesti. Sitten toki sillä vesimiesmäisen tunteita älyllistävällä, irrallisella ja viileällä tyylillä ollaan kyllä keskusteltu näistä "ennusmerkeistä" ja astrologisista tulkinnoista meidän suhteelle.

[Casperiina]

Pääasia että itse Casperiina koet sen olevan oikea kumppani ja että tulette toimeen keskenänne hyvin 

Näinhän se on. 

Ihan erilaiset asetelmat kuin exän kanssa, mutta eipä tässä muuten mitään opettavaista olisikaan. Kyllä meiltä niitä hankaaviakin tekijöitä löytyy, mutta koen näiden olevan hyvin merkityksellisiä oman henkisen kehitykseni kannalta. Hän tuo tapetille juuri niitä omia kehityskohtiani ja siksi varmaan onkin tullut mun elämään.

Mulla on yliannostus kaurista ja hänellä sitten kasapäin oinasta ja tulta kartallaan. Mutta kaiken sen jännitteen keskellä musta siellä tuntuu olevan jotain mitä voisi kutsua sielulliseksi yhteydeksi. Matkan pituudesta en tosin menisi sanomaan mitään, kun se vapausteema näyttäisi olevan aika esillä "tulevassa" suhteessa. 

[mirka222]

Itse olen eroamassa 3 vuoden suhteesta ja tässä suhteessa ongelmaksi muodostui Vaaka ukkoni kypsymättömyys, päättämättömyys, saamattomuus ja laiskuus, heh kuulostan katkeralta nousu neitsyeltä Sen olen oppinut että esim. yhteistä arvoista ja tulevaisuuden suunnitelmista on hyvä keskustella ennen kuin heittäytyy mihinkään. Lisäksi on hyvä selvittää miehen historia ja tarkastella lähinnä hänen tekojaan ei puheitaan. Miehet kun saattavat alkuhuumassa höpistä mitä sattuu ja tämä vahinko on myöhemmin nähtävissä pettymyksinä/eroina/katkeruutena naisen puolelta. Lisäksi on hyvä katsoa pystytkö kunnioittamaan ja arvostamaan miestä tai ylipäänsä pitämään häntä tasa-arvoisena kumppanina/toverina. Olen seurustellu lähes 8 vuotta teiniajoista alkaen (5v suhde ja nyt tuo 3v suhde) ja olen aina jollain tapaa ollut joku äitihahmo, kasvattaja tai hoivaaja. Ja nyt kun olen pohtinut asioita en ole pystynyt pitämään kumpaakaan miestä tasa-arvoisena kumppanina.

Rehellistä, avointa, keskustelutaitoista ja päämäärätietoista miestä on näköjään vaikeaa löytää, onneksi olen muuttamassa nyt pääkaupunkiseudulle niin jos siellä tarjonta vastaisi kysyntääni. Lisäksi tietty kemia pitää löytyä mutta tuo kemiakin on vaarallinen asia sinällään jos on taipuvainen vetämään "pikkupoikia" puoleensa, joten pelkän kemian perusteella ei kokemukseni perusteella voi miestä valita. Lisäksi olen huomannut, että pelkkää tunnetta seuraamalla joutuu pahasti hakoteille, olen ennen luullut, että tunnetta täytyy aina ihmissuhteissa seurata mutta se ei todellakaan ole niin. Nämä voivat vaikuttaa itsestäänselviltä asioilta mutta käytännössä hmm..eivät todellakaan ole varsinkin kun se rakastumisen tunne iskee. Intuitioni (ei sisällä tunnetta) on sen sijaan kehottanut minua muuttamaan etelään jo kauemman aikaa, kamalalta tämä tunnetasolla tuntuu mutta ainakin tässä selvisi tuo miehen kykenemättömyys sitoutumaan sillä tasolla mitä minä tarvitsen. Joudun luultavasti katkomaan kaikki siteeni häneen, sen verran sitkeä tapaus, paradoksaalista sinänsä koska mies ei ole kuitenkaan kykenevä syvemmän tason sitoutumiseen. huoh, miehet. 

[mirka222]

ja astrologiselta näkökannalta ei olisi ikinä kannattanut haksahtaa ilmapainotteiseen mieheen vahvalla jousimiespainotuksella. Itse hyvinkin maa/tulipainotteisena tarvitsen vakaata, päämäärätietoista miestä mutta joka olisi kuitenkin valmis muutoksiin jos sitoutuminen tulee kyseeseen.

[Päivi]

mä jumin ja jumin. parisuhteessaki tuntuu jotain kitkaa olevan ilmassa.

[Päivi]

no on tässä käyty läpi mun adhdt, lapsen seksuaaliset hyväkskäytöt, molempien opiskelu, lapsen syntymä, parisuheterapia, psykoterapia. ja ste meinaa johki perkeleen siivoomiseen kaatua 

[Casperiina]

Mutta täytyy sanoa että haaveilen pitkästä miehestä mutta tähän asti on tullut vain minun pituisia kavereita vastaan. Mietin että olenkohan turhan nirso, mutta jos uuteen suhteeseen lähden, on se oltava kaikinpuolin sellainen jota haluan ja en tinkisi mielellään juuri mistään.

Unelmat on annettu toteuttamista varten. 

Mä en edes tiennyt haluavani pitkää miestä, mutta on kyllä aah ihana, kun on mua 25 senttiä pidempi tämä oinaani. Ja kun viihdyn korkkarit jalassa niin silti sopii nätisti sinne kainaloon. Ja kuka puhui rintakarvoista?! 

[Päivi]

http://kroku.files.wordpress.com/2010/02/chewbacca36.jpg
tältä kaverilta tuli lempnimi mun äijälle.on pari rintakarvaa,ja pari muutaki karvaa..

[Kuuhilda]

Jahas, että karvoja miehineen tänään.
Kohtuulliset rintakarvat, kiitos nam Jostain johtui mieleeni aiheeton välihuomautus, että tein kerran eräälle hepulle vetyperoksidilla valkean, söötin sydämen rintaan. Oli kuulemma ollut hauskaa käydä ukkojen kanssa saunassa
Musta tuntuu, että mulle on melkein kaikki muu se ja sama, kunhan heppu olis samalla aaltopituudella kun itte. Liian usein joutuu nielemään sanojaan ja vaikka jonkun tosi hyvän jutun, kun tietää jo valmiiksi ettei kukaan sitä tajua kuitenkaan. Viimeksi tänään tuli tuommonen äh, antaa olla.
Menisköhän se niin, että jos jossakin on semmonen tyyppi, joka on samoilla aalloilla, niin siinä menee automaattisesti ne kaikki muutkin asiat kohdalleen, siis elämäntavat ja ulkonäkö ja kaikki tämä...? :

[Casperiina]

Ja tässä on tosi juttu takana. Serkun kaveri deittasi joskus tosi metroseksuaalia miestä joka vahasi karvansa pois, ja nalkutti sitten aina myös tytölle joka kerta kun sääriin nousi pienikin sänki. Ei näin.

Mäkin olen vähän huolissani näistä luonnottomista ihanteista. Tämä uusi mies tosiaan kerran kysyi, että olenko koskaan ajanut karvojani sieltä. Vähän niin kuin wink wink. No mä tokaisin sille vain takaisin, että "oletkos itse ajellut omiasi".