seuraava »

[Tiigris]

Joskus ihminen sielunsuunnitelmassaan on suunnitellut itselleen elämänkoulua koulun sijaan. 

Kyllä me lintsaritkin ollaan löydetty paikkamme elämästä. Joskushan sellanen paskaduunikin voi poikia etenemistä; tutustuu oikeeseen ihmiseen, joka näkee sussa potentiaalia ja nostaa ylempään tehtävään firmassa vaikka ei oo koulutusta tms...

Onhan olemassa myös näitä korkasti koulutettuja kympin ihmisiä, kaiken tunnollisesti tehneitä, jotka eivät sitten saa työtä mistään.

Itse ainakin hyödyin työkokemuksesta päiväkodissa työmarkkinatuella, sekä tehdastyöstä. Molemmissa sain lisää itseluottamusta ja opin asioita, joita en ois muualla oppinu. Ja näinpähän siellä sit et en halua opiskelemaan päiväkotitädiksi. (koska olin aiemmin haaveillut siitä)

[Kuuhilda]

Kyllä Marie kaikki järjestyy    Kunhan tyttö vain tietää, että ymmärrätte - tai ainakin yritätte - häntä ja rakastatte, niin ei hän täysin hukkaan voi mennä?
Ja eihän sitä tosiaan tiedä, mitä tulevaisuuden verhojen takana on, vaikka se koulu nyt jäisikin kesken?

Minä myös vanha lintsari
Minä tein sitä uhmassa...ajattelin että sijaisvanhempani saavat sitä mitä tilaavat. No, ei siihenkään kukaan enää lopulta jaksanut puuttua, mutta lintsailusta oli tullut jo tapa, ja jos oli jotain joka ei minua tippaakaan kiinnostanut, niin jätin menemättä sitten.
En usko että olen parantunut tuosta vaivasta...en tee vieläkään mitään mikä ei voisi vähempää kiinnostaa, ellei ole aivan pakko.
En ole tyhmä enkä laiska...ehkä olen vain rehellinen itselleni?

[Solnishko]

Munkin exällä oli tollasia "night horrors"-kohtauksia, sille ei kai ole oikein suomenkielistä nimeä olemassa? Se saatto keskellä yötä hypätä ylös ja sanoa että "täällä on murtovarkaita", mitään hän ei kuitenkaan tehnyt vaan jäi siihen seisomaan. Sitä piti silitellä ja kujertaa rauhoittavasti korvaan että ei siellä ketään oo, kaikki on hyvin jne. ja taluttaa takaisin sänkyyn nukkumaan, jossa hän sitten vaakatasoon päästyä taas kuorsasi iloisena. Mitään ei koskaan aamulla muistanut.

Ne on ainakin lapsilla ihan vaan "kauhukohtaus"-nimellä. Ja 2-vuotiaalta vielä siedän ja jaksan mutta jos toi 35v alkaa tollasiin niin saa nukkua koirankopissa jatkossa. Mitään en siedä niin huonosti kuin univelkaa ja kesken unien herääminen sattuu muhun ihan fyysisesti.

Omat lapset on vielä pieniä, meidän ongelmat liikkuu vielä lähinnä tämmösissä:
-"Äiti, mitä pelikaanit sanoo?"
-"Voi muru, en minä tiedä mitä pelikaanit sanoo, kai ne jotenkin raakkuu?"
-"Kyllä sun pitäis tietää kun sä oot äiti!"
-"Niih."

Aamupalaksi ei tänäänkään saa kolmea jäätelöä eikä Hämähäkkimiehen viittaa löydy mistään ja jos löytyy niin ei se ähähähää ainakaan asetu oikein olkapäille.  

[Kuuhilda]

Tyttö on nuori.
Jollei tämä nappaa, niin voi koitaa oppisopimusta...ja vaihtaa vaikka uuteen oppisopimuspaikkaan tai alaan, jollei tunnu hyvältä. Etsivä löytää!
Ja jos opiskeluun jurppiutuu välillä, niin voi koittaa ihan vaan työntekoakin..siinä sitäpaitsi huomaa, että ilman koulutusta ei ole kovin paljon tarjolla kuin paskaduunia, jota voi tehdä tovin, mutta ei pysty kuvittelemaan, että koko elämänsä tekisi.

Voihan se olla, että hänen polkunsa löytyy helpomminkin, muttei ole kriisi, vaikka se tovin ottaisikin.
Elämä on suuri seikkailu

T. 28 v akka, joka on ekaa kertaa löytämässä just sitä työtä mitä tahtookin tehdä...ja kaikki mun seikkailuni ja koulutukset..ihan ne pätkätkin, on tukeneet tätä hommaa mikä nyt on tulossa

[Kuuhilda]

Paskaduuni on paskaduunia vaikka voissa paistas.
Olen kirjaimellisesti lappanut sontaakin, mutta paskaduuni on homma, jossa on karmee vastuu, hirmu raskasta ja pitkää päivää ja palkka, joka kelpais  takapuolen pyyhkimiseen. Työ ei lopu, mutta kyse onkin siitä, ettei kukaan oikein maksa sen tekemisestä sitä mitä kuuluis.

[Lizzy]

Aivan samanlaista pyörittämistä se on julkisella puolella. Mun mielestä vika on siinä, että työntekijät on nykyään johdon mielestä välttämätön paha. Ei ihme, jos ihmiset voi huonosti työpaikalla kuin työpaikalla kun ei sitä työtä arvosteta mitä työntekijät tekee. Puhumattakaan, että työn jatkumisesta olisi jotain takeita, määräaikaisuuksia, pätkiä, vuokratöitä... niitä riittää jos riittää ja noistakin vuokratyöläiset on kaikista huonoimmassa asemassa. Mun alalla ei vuokratöitä juuri ole, mutta määräaikaisuuksia kyllä sitäkin enemmän. Ja niihinkin riittää hakijoita.

[SanctAstra]

Kirvesmieskin tienaa enemmän kuin sairaanhoitaja, vaikka vastuu on ihan erilainen...  



Edit:

Kaksi opinnäytetyötä on tänään luovutettu. Ensimmäinen on laitettu theseus-tietokantaan ja toinen on annettu opettajille. Kiireet loppuivat tähän.

 

[Tiigris]

Heh, mun lemppariohjelmia noi laihdutushjelmat.. Suomessa ne sairaalloisen lihavat on usein jossain maalla pikku mökissään poissa silmistä, tai sit jo laitoshoidossa... Näissä siis mun silmän näkemänä. Eipä juuri kaupungeissa näe vastaavia.

Voi voi. Ja pöh!  

Nyt tulee turhaa valitusta, mut harmittaa et en pääse kaveripariskunnan tupari-bileisiin huomenna, kun ei ole vauvalle vahtia...

[Kuuhilda]

Mä lähen, ihan extemporee, käymään tänään hippaloissa!
Siis en edes tajunnu, että semmonen on mahdollista!

...tiiä sitten että koituuko siitä mitään hyvää...yhden oluen ajatetlin ottaa..

Mä en enää ikinä oo missään, vähän pelottaa, mutta menen kuitenkin

[Kyllikki6]

Hienoo!  Mä tykkään inspiroida ihmisiä.. Mietin tossa, et millasessa pipossa sitä pitäis tuolla kaupungilla liikkua, kun kaupan kassalla pari poikaa katto mua ja mun "syöpäpipoa" (siis sellainen, että kaljuus tulee selvästi ilmi) ja alkoivat puhumaan jotenkin paljon asiallisemmin sen jälkeen.. hieman huvitti, mutta toisaalta saatan myös muistuttaa jostain joka ei ollut kalju samoista syistä kuin minä.. tää alkaa menemään syvällisemmäksi, vaikka itse on terve kuin pukki 

  K

[Kuuhilda]

Thanks Soma
Soma, suhde poikki ja tukka uusiks, niin sen kukuluu mennä 

Kyllikki...sinähän pääset aika mielenkiintoisella tavalla tarkkailemaan ihmisten reaktioita ja käytöstä tuommosen asian; kun syövän kanssa. Hmmm.

[Kuuhilda]

Nyt on lähi kapakka tsekattu
Tyhjää oli, olut maistui. Taisi olla eka kerta, kun aivan oikeasti kävin vain yhdellä

Oli niin ihana kävellä tuolla pimeyden sylissä pitkin poikin, että tulin kotiin hakemaan koiran ja menin sen kanssa vielä uudelleen tuonne pimeälle kylälle 

[SanctAstra]

Hyvin usein noiden lihavuuksien takana on jokin emotionaalinen trauma. Ruoka on silloin turvallinen lohduke, joka ajan myötä muuttuu turvapanssariksi kovin hauraan sielun ympärille. Mahalaukku kuuluu Solar Plexus chakran alaisuuteen, jossa oli nämä itsetunto ja pelkoalueet. En ihan tarkkaan muista mistä kirjasta luin, että myös osittain esim. 1 tyypin diabeteksen puhkeaminen yhtäkkiseltään (jos ei ole geeneissä perinnöllisiä vaikutuksia) voisi johtua emotionaalisesta shokista, jolloin haima niin sanotusti pelästyisi niin pahasti, että lopettaa insuliinituotannon. Haima on myös Solar Plexuksen alueella.

En ihan uskalla itse täysillä mennä tämän diabetes-jutun taakse. Mutta on sekin hyvä ottaa huomioon. Esimerkkinä voin kertoa, että  koulukaverini tyttären isä kuoli. Vuosi kuoleman jälkeen tytär sairastui tyypin 1 diabetekseen, eikä kummassakaan suvussa ole diabetesta.

Tunteilla on suuri vaikutus siihen miten itsemme koemme.

[Solnishko]

Synnytysviboja kaverille ja yksi toimivaksi havaittu vinkki eli akupainelu. Mulla on kaksi kertaa lähtenyt supparit käyntiin tällä pisteellä; se sijaitsee sääressä nilkan sisäsyrjää pitkin koholla olevasta luusta (sisäkehräs, malleolus) neljä äidin sormen leveyttä suoraan ylöspäin. Mies niitä paineli ja itsekin painelin, oikean paikan tuntee kun on raskaana, se tosiaan tuntuu kovalta ja kipeältä silloin tuo piste. Itsellä paineltiin illalla ja yöllä alkoi supistukset ja meni lapsivedet sitten kohta. 

Ja suppareihin lisätehoa kotikonstein: nännien hieronta ja puristelu.

[Kuuhilda]

Syntyös oi poika vauvvuos!
 

Tuommosen pisteen Solnishko kun olisinkin tienny keskimmäisen kanssa, kun meni 2vko yli.

Rintojen stimulointi muutenkin, vaikkei vielä ole suppareitakaan, saattaa käynnistää synnytyksen.