seuraava »

[Elämänilo]

Hei Ystäväin

TV-ohjelma VOIMALA 44-vuotiaista ihmisistä

http://www.tv-opas.com/ohjelma.php?kanava=yle1&aika=1205178900
- uusinta YleTV1- 12.03.2008 kello 13.05

Onko ihminen 44-vuotiaana
ihmiskunnan onnettomimmassa vaiheessa

Miten tämä näkyy astrologisesta näkökulmasta katsottuna

http://koti.welho.com/rnikula/agepoint2.htm


Elämänilo

[Elämänilo]

Hei Ystäväin

Teinpä itsestäni AP-kartan,
kun olin 44-vuotias

Elämänilo

[Elämänilo]

Hei Ystäväin

42 v     
44 v  +
45 v 
47 v  (JUPITERIN IV PALUU)

8.huone - 42-48 v


Elämänilo

[Riitta]

Empa sanoisi, minulla se oli aivan ihanaa aikaa-mutta kait se on henkilokohtaista...

[Elämänilo]

Hei Ystäväin

44-vuotiaana ollaan mahdollisesti
elämän U-KÄYRÄSSÄ

Osalla lapset kasvaneet teini-ikään
- jää enemmän aikaa itsensä huomioimiselle

Parisuhde ei välttämättä täytä toiveita
- nousee ehkä halu olla oma itsensä
- halu ottaa oma elämä haltuun


Elämänilo

[Elämänilo]

Hei Ystäväin

44-vuotiaana ollaan
- koettu parisuhteessa elämisen ilot ja surut
- yleensä saatu perheen lisäystä
- seurattu lasten kasvamista;
koti, päiväkoti, esikoulu, koulu, lukio ymv.
- aletaan nähdä kasvatuksen tuottamaa hedelmää
- havahdutaan, että vanhenemme,
emme olekaan ikuisesti nuoria jne.

Parisuhde on ollut suorittamista.

Oma elämä on jäänyt elämättä.

Elämä on saattanut olla vaikeaakin
- ei olla uskallettu näyttää todellisia tunteitamme;
surua, aggressioitamme ymv.
- kaikki kääntyy itseemme -> JUMITILANNE = MASENNUS


Elämänilo

[Lilli]

Itse en ole vielä tuohon ikään päässyt, mutta täytyy sanoa, että ikävuodesta 38 lähtien asiat ovat menneet monella tavalla todella pahasti pieleen. Minun kohdallani näyttää siltä, että koko tähänastisen elämän saa vetäistä vessanpöntöstä alas ja kaikki pitää aloittaa alusta.

Viime vuosien dramatiikka on kuitenkin opettanut nauttimaan pienistä hyvistä asioista, joita ennen on saattanut pitää itsestäänselvyytenä, joten en usko olevani 44-vuotiaana onnettomimmillani. Tuohon ikään minulla on matkaa  vielä hieman yli 3 vuotta.

[kultainen sulka]

Hei Ystäväin

44-vuotiaana ollaan mahdollisesti
elämän U-KÄYRÄSSÄ

Osalla lapset kasvaneet teini-ikään
- jää enemmän aikaa itsensä huomioimiselle

Parisuhde ei välttämättä täytä toiveita
- nousee ehkä halu olla oma itsensä
- halu ottaa oma elämä haltuun


Elämänilo

Ehkä tämä on tavallaan räjähdysaltis-ikä...Voi sattua mitä tahansa!

Mutta ei tässä varmaankaan missään ihmiskunnan onnettomimmassa vaiheessa olla 

On haikeata, kun lapset lentävät maailmalle ja tosiaan alkaa miettimään omaa elämää, koska on kerrankin aikaa itselle... Mitä olen saanut elämältä, mitä vielä haluan...Helposti tehdään vielä suuria päätöksiä. Itse laitan uusiksi, työn, asumisen ja hmm..parisuhdekkin joutaa remppaan!

Tavallaan sitä omaa elämää otetaan kyllä haltuun, ja voimakkaasti, omilla ehdoilla tällä kertaa 
On ihanaa kun voi kerrankin ajatella vain itseään  Opetellaan tässä siis myös itsekkyyttä 

Voi Lilli, että vessanpöntöstä koko elämä alas 

[Sanna]

No joo, minä olen sen jo ohittanut. 
Taisi siinä jonkinlainen kriisi tulla kun huomasi että nyt se tyttö on kasvanut niin isoksi 18v ja muuttaa pois kotoa vuonna 2004. Ilmoitti vaan eräs päivä että on hakenut asunnon itselleen ja muuttaa keväällä ennen lakkiaisia pois.
No minä jäin yksin ja en oikein tiennyt että mitäs nyt, kun oli elänyt vain hänelle ja unohtanut itseni. Ei ollut edes miesystävää silloin.
Mutta kyllä se siitä sitten vähitellen elämä alkoi luistaa, menihän siinä muutama vuosi.
Nyt olen löytänyt elämänkumppanin itselleni ja uusi ammatti häämöttää, kun valmistun Sisustus Artesaaniksi 12.12.2008 (toivottavasti)

[kultainen sulka]

Hyvin ehtii kyllä vaikka opiskella 

Onnea sinulle Nebra, valmistut varmasti, ihana ammatti 

[Sanna]

Hyvin ehtii kyllä vaikka opiskella 

Onnea sinulle Nebra, valmistut varmasti, ihana ammatti 

Kiitos 

On muuten ollut aivan ihanaa opiskella ja huomata kuinka paljon sitä ihminen oikein osaa ja vielä oppii uuttakin vielä tässä iässä.
En olisi uskonut että vielä opiskelen uuden ammatin.

Minulla kun on jo aikaisemmin naisten pukuompelijan 3 vuotinen linja vuodelta 1976 ja 1 vuotinen jatko teollinen ompelu ja leikkuu linja v1983 ja sen päälle Ammattitutkinto v1983 ja nyt sitten 2 vuotinen Sisustus Artesaani.
Meillä on muuten ikä haarukka tuolla 19-58

[Elämänilo]

... Ehkä tämä on tavallaan räjähdysaltis-ikä...Voi sattua mitä tahansa!

On haikeata, kun lapset lentävät maailmalle ja tosiaan alkaa miettimään omaa elämää, koska on kerrankin aikaa itselle... Mitä olen saanut elämältä, mitä vielä haluan...Helposti tehdään vielä suuria päätöksiä. Itse laitan uusiksi, työn, asumisen ja hmm..parisuhdekkin joutaa remppaan!

Tavallaan sitä omaa elämää otetaan kyllä haltuun, ja voimakkaasti, omilla ehdoilla tällä kertaa
On ihanaa kun voi kerrankin ajatella vain itseään. Opetellaan tässä siis myös itsekkyyttä

Hei "kultainen sulka"

Sinähän oletkin jo tehnyt muutoksia elämässäsi.

Itselläni muutosprosessi alkoi n. 42 v:na
ja lopullinen päätös 47 v:na.

Elämänilo

[Elämänilo]

...
Taisi siinä jonkinlainen kriisi tulla kun huomasi että nyt se tyttö on kasvanut niin isoksi 18v ja muuttaa pois kotoa vuonna 2004. ...
No minä jäin yksin ja en oikein tiennyt että mitäs nyt, kun oli elänyt vain hänelle ja unohtanut itseni.....
Nyt olen löytänyt elämänkumppanin itselleni ja uusi ammatti häämöttää, kun valmistun Sisustus Artesaaniksi 12.12.2008 (toivottavasti)

Hei "Nebra"

Sinullakin tuntuu olevan elämä hallussa.

Avioiduit 07.02.2008
ja valmistut tänä vuonna uuteen ammattiin.
- elämäsi kuulostaa hyvältä


Elämänilo

[Chandra]

Katsoin tuon ohjelman myös ja hämmästyin,että mistä ne olivat juuri tuollaisen iän onnettomalle vaiheelle keksineet?

Ei itselläni ollut mitään erikoista tuolloin.
Itseasiassa elin hyvin voimakasta ja itsenäistä aikaa.
Lapset eivät olleet enää pieniä,nuorimmatkaan ja heillä oli paljon menoja.
Ne soivat myös minulle omaa aikaa kulkea ystävien kanssa.
Älkää vaan etukäteen pelästykö tuota ikää!
Ajattelen myös,että on yksilöllistä.

[taiska]

Tietyllä tavalla se ikä voi olla vaikea, mutta itse henkilökohtaisesti olen nauttinut elämässäni eniten tähän saakka vuosista 40 jälkeen. Tottakai muutokset ovat isot, niin ruumiillisesti kuin henkisesti, mutta minusta se on ollut vapauttavaa monessa suhteessa  . Minusta tuli mummo jo 39-vuotiaana ja nyt kohta 48-vuotiaana minulla on jo 5 lastenlasta ja he ovat suuri rikkaus ja rakkaus elämässäni ja kaikki omat lapseni (4) ovat jo aikuisia. Olen todella nauttinut vuosistani, vaikka toisaalta voisin masentuakin jos haluaisin sillä vaikeuksia on ollut paljon, mutta se ei vaan sovi luonteelleni  . Se mikä on ollut hienointa on se, että "kypsymisen" vuoksi on jotenkin eri asioiden arvo muuttunut totaalisesti ja niin paljon kaikkea turhaa jäänyt pois joille voi jo nauraa !