seuraava »

[metsätonttu]

Hei!

Eräs minusta myös tärkeä henkilö ihmisen kehityksen tiellä parantajien ja auttajien lisäksi on viestintuoja.

Kerroin eräälle ihmiselle, joka hieroi minua, että hänellä on käsissä sähköinen lämpö. Hoitaja puhkesi aivan kyyneliin ja sanoi, kuinka paljon hän haluasi enemmän kehittää parantamista. 'Olen aina ajatellut, että jokainen asiakas voi olla tärkeän viestintuoja'. Olin yllättynyt uudesta asemastani hänelle, mutta myöhemmin hän kertoi, että siitä hetkestä alkoi lumipallo vyöryä isoksi.

Sittemmin olen itsekin huomannut, että toinen tietämättään usein ilmaisee minulle tärkeän asian, josta saan potkua.

Miten teillä muilla?

[Cleo]

Minulle ainakin on käynyt toisinaan niin..Joskus ihan tuntematon ihminen vain yhdellä lauseella saattaa tuoda esiin sen, joka on minulle sillä hetkellä tärkeää tai sitten avaa ihan uuden näkökulman jota en ole aiemmin huomannut.

On hienoa, että on myös viestintuojia- ja se puolestaan tekee satunnaisista kohtaamisista paljon mielenkiintoisempia.

[monikakson]

Miltein tuntematon ihminen heitti lumipallon, josta estelyistäni huolimatta syntyi suuri lumivyöry, joka aiheutti monta vuotta kestäneen suhteen ja kihlauksen purkautumisen. En ole sen jälkeen ollut tähän ihmiseen yhteydessä.
Kävi niin, että itselleni tuli ahdistus ja ikävä rakkaani luo enkä kyseenalaistanut mitään. Hyppäsin seuraavana päivänä junaan ja lähetin viestin, että olen tulossa käymään kotona. Rakkaani lähetti viestin, että "oletko tulossa jättämään minut?" Hänen sisäinen intuitionsa kertoi jo vuosia aiemmin, että tulisin jättämään hänet, mutta tuolloin ei ollut mielessäni. Tästä "torjunnasta" kuitenkin alkoi lumipallo vyörymään ja lopulta jätin kihlattuni.
Jo ennen sitä keskustelua tuon yhden ihmisen kanssa olin painiskellut vaikeiden asioiden kanssa, jotka liittyivät suhteeseeni. No, loppujen lopuksi sain kaipaamani vapauden ja mahdollisuuden tehdä juuri niitä asioita jotka ovat minulle tärkeitä sekä kehittyä elämässä. Hinta oli kova, koska vielä parinkin vuoden jälkeen itken entistä elämääni, jonka nyt olisin valmis ottamaan takaisin...

[metsätonttu]

Voi sinua, Monikakson!

Tuleepa monta asiaa tälläin intuitiivisesti mieleen. Tiedät varmaan mitä tuo ero on sinun elämässäsi tehnyt, et ehkä sitä mitä se on tehnyt ystäväsi elämässä.
Mutta voisitko kysyä? Usein eron ei tarvitse olla pysyvää, sillä vain on jokin valaiseva puoli muualle taholle, vaikka kasvamiselle esim. Tiedän tunteen ja itkun. Mukana on myös ylpeys. Jotakin on kuitenkin jäänyt kesken, kun haikailet vielä noin. Ihmettelenpä tässä vain...

[Mirjam]

Näin olen minäkin kokenut.

Tämä on juuri sitä "Arki-Enkeli-korttien" käyttöä, josta omalla kohdallani mainitsin tuolla enekelikortit jutussa. Tai osa sitä.

 

[monikakson]

Exäni elämä on kunnossa ja hän on saanut elämässään hienoja tilaisuuksia, mitä ei olisi varmasti saanut, jos olisimme pysyneet yhdessä ja hän olisi muuttanut perässäni tänne pohjoiseen. Tietysti aineellinen hyvä ei ole koskaan hyvää, jos sydämessä on reikä. Hänellä on kuitenkin uusi rakastava suhde, joka myös on tuonut näitä loistavia tilaisuuksia exäni tielle.

Itsekään en olisi siinä asemassa elämässäni kuin nyt olen, jos olisin jatkanut suhteessa, joka rajoitti vapauttani. Mun elämä vain vielä hakee suuntaa, koska mahdollisuuksia on paljon. Haluan kuitenkin jonain päivänä perustaa perheen (ennen kolmeakymmentä), punasen tuvan ja perunamaan. Se kaikki oli "entisen elämäni"tulevaisuudessa, mutta annoin sen mennä. Nyt olen menossa niin toiseen suuntaan.

Ei voi kuitenkaan tietää, mitä tässä tulee tapahtumaan. Ehkä menee vuosia ennen kuin ymmärrän tämän tilanteen todellisen arvon.  :

[Usva]

Omasta viestintuojastani juttu viime sunnuntailta.  Olen ihmetellyt omaa tuntemustani ja suhtaumista rahaan - sitä kun ei tunnu riittävän, vaikka en tuhlaakaan. Ystäväni kysyi, millainen oli vanhempieni suhtautuminen rahaan. Kyyneleet nousivat silmiini ja muistin, että isäni olisi halunnut kuluttaa rahaa enemmän ja äiti puolestaan pihisteli. Kuitenkin meillä oli asunto-osakkeet, teimme ulkomaanmatkoja ja jne. Lapsena omaksuin siis äitini huolen rahan riittävyydestä tai sen riittämättömyydestä ja nyt ystäväni avasi silmäni. Wow mikä helpotus kun tämä "riittämättömyys" paljastui ja pystyin näkemään mistä oma suhtautumiseni oli kotoisin.

Usva

[ishtar]

...viestintuojia on niin monenlaisia - ainakin yhtä monta kun meitä. kuuluminen tähän verkostoon on jotain sanoinkuvaamattoman rikastuttavaa ja rikasta, riippumatta siitä missä roolissa milläkin hetkellä siihen osallistun - sanansaattajan tai kuuntelijan. sanojen tuomasta mainitusta lumipalloilmiöstä assosiaatio:

yhden aikakauden suosikkikirjani, "reykjavik 101":n päähenkilö toteaa yhdessä vaiheessa matkaansa, että sanat ovat kuin lumihiutaleita. ne leijuvat ilmasta suoraan suihimme. katsomatta mihin laskeutuvat, ne koituvat sen henkilön sanomiksi siinä, sillä hetkellä, tarkoitti hän niitä tai ei; tajuaa hän niiden mahdollisen syvemmän tarkoituksen tai ei. (tämä kuvaus kattaa siis myös kaikki typerät möläytykset ikinä. vastedes: syyttäkää hiutaleita). ja toki, ne sanat ovat kevyitä kuin höyhenet, mutta niistä tosiaan voi kasvaa se lumivyörykin.

lopuksi tekee mieli universaalisesti ja nimettömän koruttomasti ajatuksissa kiittää kaikkia niitä sanansaattajia joihin olen törmännyt elämäni varrella tähän mennessä - kaikkia niitä, jotka ovat tuoneet joko hetken oivalluksen tai naurunpyrähdyksen, tai käynnistäneet sen lumivyöryn tai hyökyaallon joka on vienyt ja tuonut minut juuri tähän pisteeseen jossa tällä hetkellä majailen.

...puhukaamme toisillemme, ihmiset... 

[metsätonttu]

Kylläpä Ishtar ilmaisi kauniisti viesteistä ja sanoista.

Tulikin mieleen, että juuri parhaimpia viestintuojia ovatkin (itse huomannut) juuri ne, joiden sanat tuntuvat kaikkein kipeimmin. Usein erehdyksessä tuomitsemme toisen 'onpa ilkeä ihminen' emmekä huomaa sitä viestiä, mitä toisella on. sillä jos... oikein todella kysyy itseltä, miksi nuo sanat kävivät niin kipeään, siellä syvimmällä onkin jotain hyvin TOTTA, jotain jota on itseltäänkin evännyt ja piiloitellut. Jos uskaltaa kohdata sen, niin jopa maailma aukenee.

Tässä päteekin usein sanonta: " Se koira älähtää, johon kalikka kapsahtaa."

[Mirjam]

Kylläpä Ishtar ilmaisi kauniisti viesteistä ja sanoista.

Tulikin mieleen, että juuri parhaimpia viestintuojia ovatkin (itse huomannut) juuri ne, joiden sanat tuntuvat kaikkein kipeimmin. Usein erehdyksessä tuomitsemme toisen 'onpa ilkeä ihminen' emmekä huomaa sitä viestiä, mitä toisella on. sillä jos... oikein todella kysyy itseltä, miksi nuo sanat kävivät niin kipeään, siellä syvimmällä onkin jotain hyvin TOTTA, jotain jota on itseltäänkin evännyt ja piiloitellut. Jos uskaltaa kohdata sen, niin jopa maailma aukenee.

Tässä päteekin usein sanonta: " Se koira älähtää, johon kalikka kapsahtaa."

Näin olen minäkin kokenut ! 

[ujanpa01]

Minulla on sellaisia kokemuksia, kun monet ystävät ovat omissa huolissaan turvautuneet apuuni. Olen kuunnellut ja lohduttanut. On ihanaa, kun huomaa itse olevansa tilanteissa, joissa ne lohduttavat sanat tai omasta päästä tulleet sanomat palaavat itselle takaisin, kun itse apua tarvitsee. Mieltä kohotti suunnattomasti ja hämmästys oli suuri, kun omat sanat palasi takaisin itselle ja sitä sitten mietti ihan kummastellen, että olimpas sanonut fiksusti  Siinä vaiheessa, kun itse niitä lohdutettavalle kertoo, niin ei ne jotenkin kuulosta valtavan vaikuttavilta, mutta kun tosi tilanteessa ne palaa, niin ohos...

[sawotar]

Mulle on monasti sanottu, että minusta hohkaa sellainen lämpö ja luotettavuus ja kun moni ystävä on tullut meille, niin sanoneet, että ihan kun olisi kotonaan onhan se mieltä lämmittävää kuulla sellainen, että viihtyy vierellä ja nauttii olostaan rentona omana itsenään  itseasiassa paljon minulle puretaan huolia ja valitettavasti olen joutunut joskus tekemään stopin, kun aika suuri osa on olleet ns. energia syöppöjä mut pienen lepohetken jälkeen jaksaa taas auttaa
Ja olen itsestäni nyt huomannut, että intuutio taitoni on kehittynyt parmemmaksi ja alkanut tulemaan viestejä ''hyvätahtoisia'' ja joskus olen oikealla hetkellä tokassut jotain jollekkin, niin vastaus on ollut välitön hämmennys ja ihmetelty että mistä tiedän : onneks olen osannut sanoa siihen että sellainen vaisto vaan tuli yks kaks, koska kaikki ei ymmärrä välttämättä hekisiä asioita ja eivät usko ylimaallisiin asioihin tai ovat voineet kokea jotain, mutta eivät ole uskaltanut sanoa sitä ääneen

[yoniaQ]

Uskon että jokainen meistä voi olla (tietämättäänkin) jonkinlainen viestintuoja/lähetti.

[metsätonttu]

Sinäpä sen sanotkin, Yonia, viestinviejä voi olla jokainen, tiedostamattaan.

Ja uskonkin jopa, että juju onkin siinä.

Me yritämme joskus liikaa, haluamme neuvoa ja auttaa. Ja itse olenkin kompastunut, monestikin, aika pahasti. Sillä juuri silloin, kun olen ajatellut sydämestäni auttavan toista, onkin se ollutkin paha toiselle, jopa 'turpiin tulee'.
Se yrittäminen menee tuputtamiseksi ja häiritsemiseksi liian usein. Se ei varmaankaan ole viestinviejän/tuojan tehtävä. Persoonamme pinta ei tiedä, sielu tietää paremmin, ja siksi nämä asiat tapahtuvatkin usein persoonamme tietämättä asiaa.

Eli meidän varmaan kannattaa kuunnella niitä 'maan hiljaisimpiakin'.

[Jello]

Metsätonttu!

Puhuit siitä että tunsit sen lämmön hierojan käsissä,kerro tarkempaa millaiset kädet ne olivat?
Itselleni on myös sanottu että minulla olis käsissäni parantavaa voimaa...
Teen Shiatsu hoitoja ja monasti muutenkin kun hieron jonkun ystäväni niskoja,rupee kämmenissäni kihelmöimään ja käteni ovat aivan kuumat,suorastaan polttavat.
Miten saisin lisä tietoa tähän asiaan??

Kiitoksin,
Jello