seuraava »

[marix]

olin eilen baarissa oinaan ja sen emännän & tyttären kans tosin ei kovin kauaa.. ja kaiken huippu oli se kun oinas vaan häipy paikalta. mutta siis.. sehän ei ollu silti mikään ylläri, että tulimerkki niin tekee. mä teen ite aina samaten. kiitos vaan omasta lääkkeestäni

[Ave^^]

Miten nuo numerologiset vuodet lasketaan?

luulen että ehkä nuorentuminen vanhetessaan johtuu siitä, kun sellainen kulttuurin opettama "teko-aikuisuus" alkaa karista sen oman persoonan vapauden tieltä.


tällä tekoaikuisuudella tarkoitan sellaista OPITTUA pakkoa miellyttää ja todistella että on joidenkin kummallisten ulkoapäin tulevien orjuuttavien kriteereiden mukaan "kunnollinen" ja "oikeanlainen"...

jotenkin tuntuu, että monilla ihmisillä tuo jatkuu ihan aikuisuudessakin. ehkäpä se karisee pois vasta sitten kun ehtii pysähtyä miettimään sitä itsessään.



  olen tällä viikolla ollut aivan rättiväsynyt, ja päätin sitten eilen mennä yheksältä nukkumaan ja nukuinkin sitten 13h. nyt on taas voimia toteuttaa vaikka mitä.  kyllä se uni on tärkeää..

[marix]

^ mua kiinnostaa miten tuo dc näkyy ihmisessä? ja tää kiinnostus on heränny oinasjuttujen myötä koska mulla itellä on dc 

[Lizzy]

Ave, henkilökohtaiset numerologiset vuodet lasketaan siitä päivästä kun sinulla on synttärit. Ihan samalla kaavalla kuin varsinaisesta syntymäpäivästä elämänpolku. Mutta vain laitetaan se tämän hetken vuosi siihen loppuun ja lasketaan sen mukaan.

esim. jos olis syntynyt vaikka 9.11.1973 ja tänään on synttärit niin 9 + 11 = 20 + 2008 eli 1 = 3 henk. koht vuosi numero tulevalle vuodelle on siis 3 tähän tyyliin

Tällä kertaa luulen, että 26 tuntuu niin paljon vanhemmalta kuin 25 siitä syystä että vuoden aikana on tapahtunu niin paljon ja oon kasvanu aika rankalla kädellä kuluneen vuoden aikana... Mutta varmasti kyllä noinkin mitä dc sanoit, varsinkin   ihmiset vaan nuortuu vanhetessaan.  :

Marix, no ehkä sä just nyt oot ymmärtämässä että miten se dc vaikuttaa? 

[marix]

kiitos tuosta selvennyksestä.. oon tuntenu jo kauan aikaa muutaman oinasnaisen, mut en mä hirveesti niitten kans hengaile. vaikka ovatkin tulta niin ennemmin toiset jousimiehet on mun sielunsisaria. nyt taas tuo oinasmies on avannu mun silmiä.. johtuen toki siitä et se näki mussa jotain, kun otti mut töihin..

tuntuu et ollaan ton oinaan kans tosi paljon samanlaisia, hengen heimolaisia, mut silti jollain tapaa erilaisia. oiskin kiva ehkä nähä sen kartta, et onks siinä jousimiestä yhtään.

[^^Queen Nefertiti^^]

dawnchild

ensin sanoit että haluat olla tai pyrit olee vapaa kaikista, sitten kuulen että olet ollut kiikissä joukkareihin.. kummaa

no itse en jaksa enää pätkääkään psykologisointia ihmisten kanssa, joko joku mies on seurassani tai ei,  lähes sama onko. muuten olisi vaara että joka kerta, siis näin käy lähes aina, kun joku mies rupeaa oudoksi, miettisin asiaa vuosia, ei, tehdään kuten oinaat että hui hai. niidenhän piti erityisesti opettaa minua?

sitäpaitsi.. jousimies ja valtionhallinto.. sanotaanpa nyt uudestaan.. muiden asioiden auttaminen tosiaan voi saada unohtamaan omat juttunsa..

eniten asennettani kai kuvaa elämän katsominen näytöksenä, ei ainakaan kova eläytyminen (ravut?)

[Eileithyia]

Juju on siinä, että ne sekoilut pitäs sekoilla sillon nuorempana ja jäädä sinne, eikä että siinä vaiheessa kun sais alkaa tunnekuohuton elämä niin saa riesakseen jotkut äijän käppyrät. 

Tuo on juuri se mitä olen ennen ajatellut, että nuorena pitäisi kokeilla kaikki ja sekoilla, muuten joskus vanhempana tulee halu kokeilla niitä, ja sitten se ei enää olekaan hyvä juttu. Mutta ei se niin mene. Elämää pitäisi elää tässä ja nyt ja tehdä niitä asioita mitä tällä hetkellä haluaa tehdä. Se, että jos kamalasti suunnittelee elämänsä etukäteen, että tätä ja tätä pitäisi tässä ja tässä iässä tapahtua, ja kun ei tapahdukaan, se vain ahdistaa. Ei saa ajatella liian monimutkaisesti.  Oma elämä on aina paras elämä, eikä ne asiat mitä yleensä kehutaan, välttämättä edes ole niin ihmeellisiä. 

Eikä monet parikymppisenä vielä ole kokeneet mitä on rakastua, en minäkään, se on sellaista leikkimistä vasta ollut.

No oli EDES leikkimistä. 

Pointtini oli lähinnä se, että kun osa jotain luonnollista kehitysprosessia jää pois, se tulee kyllä vainoamaan myöhemmin ja sitä ihmisparka yrittää saada takaisin menetettyä. Niinkuin yksi nainen kerran, oli neitsyt nelikymppiseksi asti kunnes meni naimisiin. Sitten ei enää oma mies riittänytkään. Ei pystynyt pitämään näppejään erossa muista miehistä koska oli missannut sen vaiheen elämässään jota nyt yritti korvata. Tämä näin esimerkkinä.

Cocijo; No niitä epätoivoisiahan riittää.  Minusta koko nettitouhu muutenkin on jotenkin.. Kankeen ankeeta. "Vaihdetaan kuvat, sovitaan treffit ja katotaan tuleeko meistä pari". Vähän niinkuin pakkorakastumista.  Tai ainakin yritystä.

Venus taitaa olla ap:n vitoshuoneessa ja uranus seiskassa. Mars menee nelosessa.

Ja nyt kun tuosta DC:stä tuli puhe. Mulla on siellä kalat. Tunnen pari kalat-tyyppiä. Niissä on jotenkin jotain saamaa ja tunnistan aina, jos ihminen on kalat. Niissä KAIKISSA on jotain samaa. Joku tietty herkkyys. Tulen loistavasti toimeen niiden kanssa. On jotenkin helppo olla. Helpompi kuin muiden ihmisten kanssa. Pystyisin jopa avautumaan ja kertomaan asioistani ja ongelmistani, mitä en muuten koskaan tee kenellekkään.

[Ave^^]

E, minun on nyt pakko kommentoida.
Pointtini tuossa kirjoituksessa oli juuri se, että ei ole väistämätöntä, että jonkin asian kokematta jääminen sille yhteiskunnan mukaan oikeassa vaiheessa tarkoittaisi ongelmia elämässä eteenpäin. Kun alat ajattelemaan "luonnollisen kehitysprosessin poisjäämisestä", olet liikaa jäänyt psykologian kirjatekstin orjaksi. Ihmiselämälle ei ole mitään kirjoitettuja sääntöjä, joiden mukaan se aina ja absoluuttisesti kulkisi. Psykologia on hyvin masentava tieteenala: "jos koet tällaista lapsuudessa, sinusta tulee tällainen". Ei kaikista kuitenkaan tule. Jokainen ihminen on yksilö.

Toinen asia, kun ei ole seurustellut kenenkään kanssa ja kokee sen ongelmana, siihen liittyy aina tunteita, että pitää itseään jotenkin huonona, ettei kelpaisi kenellekään. Tämän tunteen pysty helposti peittämään marttyyriudella. Sitä alkaa pitämään siitä, ettei ole ollut kenenkään kanssa, siitä tulee osa identiteettiä. On hauskaa valittaa siitä muille, saada myötätuntoa. Tiedostamattaan alkaa jo plokkaamaan pois kaikki mahdolliset pienetkin suhteen mahdollisuudet. Koska mitä sitten tapahtuisi? Ei se suhde välttämättä kestäisi paria kuukautta enempää, ja sitten sinulla ei ole enää mitään. Ei sitä koskemattomuuden ääripään imagoa, ainoastaan tunne siitä että olet myöhässä ikäisiäsi.
Pitää ottaa riskejä. Jos todella haluat suhteen, ole avoin kaikelle. Miksi nettideittailu olisi epätoivoista? Kaikkea voi elämänsä aikana kokeilla, varsinkin jousimiehet pitävät siitä. Ei siitä tarvitse tulla mitään vakavaa, kuhan kokeilee. Elämä on kokemuksia varten. Ja et todellakaan ole myöhässä. Arvosta omaa elämänkulkuasi.
Ja kun kerran olet vielä DC kalat, tuo marttyyrinviitta taitaa todellakin olla yksi mietittävä asia sinulle. DChän on se puoli, joka on vaikeampi tunnistaa.

[Lizzy]

Kylläpäs Ave kirjoitti asiaa!

Psykologia on kyllä jollain tavalla masentava tieteenala, mutta siinä olen vähän eri mieltä, että se jäisi tuohon "jos koet lapsuudessa tällaista sinusta tulee tällainen". Eihän edes mikään ajatus minkäänlaisesta terapiasta olisi mahdollinen, jos se jäisi tuohon. Kyllä psykologiasta löytyy se ajatus siitä, että asioita tai nimenomaan oman ajattelun kautta voi asioihin vaikuttaa aikuisenakin. Oli se lapsuus millainen tahansa. Ei menneisyyden tai lapsuuden vangiksi tarvitse jäädä.

Muuten allekirjoitan kyllä Aven kommentin täysin.

Minulle tuo oma dc  on jokseenkin vieras edelleen. Mitenkään manittavasti elämässäni ei ole  merkkisiä ihmisiä pyörinyt, enkä keksi oikein muutakaan yhteyttä. Paitsi että nuorempana minulla oli taipumus nähdä muut ihmiset kaurismaisempina kuin mitä oikeasti he ovatkaan. Toisin sanoen kuvittelin, että kaikki muut ovat jotenkin rationaalisia ja käytännöllisiä ihmisiä. Ahkeria ja tunnollisia. Minä vain olen tällainen hassu tunteellinen herkkä ressukka. Tuohon aikaan olin oikeastaan itse hyvin kunnianhimoinen ja määrätietoinen opiskeluni suhteen ja tulevaisuuden suhteen. Kun sitten tunnistin sen kauris puolen itsessäni niin aloin näkemään muutkin ihmiset enemmän tunteellisina ja jotenkin ailahtelevaisempina ja aidompina. Sellaisina kuin ovat.

Minulla on laskusolmu yhtymässä dc kauriiseeni ja taas vastaavasti opittava noususolmu yhtymässä asc. että ehkä se vaikuttaa...  En tiedä. Jotenkin tuntuu että mun on opittava sitä rapumaisuutta eikä kaurismaisuutta kun sen kyllä hallitsen, jos haluan. 

[Eileithyia]

E, minun on nyt pakko kommentoida.
Pointtini tuossa kirjoituksessa oli juuri se, että ei ole väistämätöntä, että jonkin asian kokematta jääminen sille yhteiskunnan mukaan oikeassa vaiheessa tarkoittaisi ongelmia elämässä eteenpäin. Kun alat ajattelemaan "luonnollisen kehitysprosessin poisjäämisestä", olet liikaa jäänyt psykologian kirjatekstin orjaksi. Ihmiselämälle ei ole mitään kirjoitettuja sääntöjä, joiden mukaan se aina ja absoluuttisesti kulkisi. Psykologia on hyvin masentava tieteenala: "jos koet tällaista lapsuudessa, sinusta tulee tällainen". Ei kaikista kuitenkaan tule. Jokainen ihminen on yksilö.

Toinen asia, kun ei ole seurustellut kenenkään kanssa ja kokee sen ongelmana, siihen liittyy aina tunteita, että pitää itseään jotenkin huonona, ettei kelpaisi kenellekään. Tämän tunteen pysty helposti peittämään marttyyriudella. Sitä alkaa pitämään siitä, ettei ole ollut kenenkään kanssa, siitä tulee osa identiteettiä. On hauskaa valittaa siitä muille, saada myötätuntoa. Tiedostamattaan alkaa jo plokkaamaan pois kaikki mahdolliset pienetkin suhteen mahdollisuudet. Koska mitä sitten tapahtuisi? Ei se suhde välttämättä kestäisi paria kuukautta enempää, ja sitten sinulla ei ole enää mitään. Ei sitä koskemattomuuden ääripään imagoa, ainoastaan tunne siitä että olet myöhässä ikäisiäsi.
Pitää ottaa riskejä. Jos todella haluat suhteen, ole avoin kaikelle. Miksi nettideittailu olisi epätoivoista? Kaikkea voi elämänsä aikana kokeilla, varsinkin jousimiehet pitävät siitä. Ei siitä tarvitse tulla mitään vakavaa, kuhan kokeilee. Elämä on kokemuksia varten. Ja et todellakaan ole myöhässä. Arvosta omaa elämänkulkuasi.
Ja kun kerran olet vielä DC kalat, tuo marttyyrinviitta taitaa todellakin olla yksi mietittävä asia sinulle. DChän on se puoli, joka on vaikeampi tunnistaa.

Olet oikeassa siinä, että oma elämä on ainutlaatuinen. Ja arvaamaton. Minä en tarkoittanut yleistää kommentillani. Joillekkin voi käydä niin, joillekkin ei käy. Mitä noita turhia miettimään. Kuten jo kirjoitin, elelen elämääni, pyrin tekemään sitä mistä pidän jne.

Enkä kuluta aikaani valittelemalla muille, oli asia sitten mikä hyvänsä. Eikä suhde ole se mitä todella haluan.

[^^Queen Nefertiti^^]

E, nykyisille kiireisille ihmisille netti on yksi mahis.. on sieltä jotain irronnut.. itse asiassa netin kautta 2 edellistä suhdetta, yksi ei kyl tullut mistään deitistä. anonyymiys kai ihmisiä viehättää.. kenties, siellä. en sanoisi että arkielämässä tapaa yhtään sen fiksumpia ihmisiä saati kestäviä juttuja, sama meno, samat ihmiset. ei ne netissä minusta "epätoivoisiksi" profiloidu, jotkut on ihan menestyviä+saavat seuraakin - mut ei vaan ole heille löytynyt ehkä sitä oikeaa. yksikin ruotsinkielinen poju joka tuli netistä oli komea kuin poptähti, jee.. no ei siitä suhde tullut. eli netissä on myös hurmureita jotka kalastelee..

vaikeita voi olla ne jotka löytyy livenä, vaikka juhlista..

meikällä on NIIN kiire töissä ja bisneksissä tällä vkolla että naurattaa.. 

[^^Queen Nefertiti^^]

Kirjoitti: Lilli - 08.11.2008 21:38:27

http://www.astro.fi/forum/index.php?action=printpage;topic=27200.0

Venus

-Vesimiehessä 1.1.-09-3.1.-09
-Kaloissa 4.1.-3.2.
-Oinaassa 4.2.-6.6. Peräytyy 7.3.-18.4, käy uudestaan Kalojen puolella.
-Härässä 7.6.-5.7.
-Kaksosissa 6.7.-1.8.
-Ravussa 1.8.-26.8.
-Leijonassa 27.8.-20.9.
-Neitsyessä 21.9.-14.10.
-Vaa´assa 15.10.-8.11.
-Skorpionissa 8.11.-1.12.
-Jousimiehessä 2.12.-25.12.

*Tämä on nyt siis mikä vuosi? Venuksenhan piti lähteä joukkarista tällä viikolla ja Marsin tulla, joka planeetta edustaa siis lihallisempaa toimintaa..ahaa.. 

Jousimies 
Jousimies kuuluu vuoden 2008 menettäjiin - ainakin mitä voimaplaneettojen sijaintiin tulee. Jupiter poistui merkistäsi ja Pluto on osan vuotta poissa merkistäsi ja palaa sinne vain tilapäisesti enää. Sen siirtyminen Kauriiseen tietää Jousimiehelle suurten paineiden poistumista, mutta tilalle on vaikea kehitellä mitään näppärää korviketta. Siksi vuosi 2008 on laimeahko, mutta laimeuden lisäksi Saturnus pommittaa sinua Neitsyestä ja vaatii kohdentamaan voimavaroja tarkemmin kuin ennen ja säästämään turhalta touhuamiselta. Järkeä ja itsehillintää tarvitset työasioissa etenkin. Toisaalta Uranuksen kova suhde merkkiisi jatkuu ja siitä voi odottaa tasaisen elämän katkeamista pieniin kriiseihin ja toiminnan mielekkyyden epäilyihin. Varsinkin syksyllä Saturnus ja Uranus ovat vastakkain ja kaatavat vaatimuksensa sinun merkkiisi. Tulos voi olla kovaa yritystä, pakkomuutoksia, toimenpiteitä, joilla leikataan turhia menoja ja repsottavia lankoja poikki. Voit tuntea olosi ahdistuneeksi tai olet ahtaalla ulkoisten olosuhteiden muutosten edessä. Myös tunnesuhteet ovat niukkoja tai tilapäisiä eikä suuri onni pysy helpolla pesässä. Parhaita jaksoja ovat toukokuun loppupuoli ja marraskuun loppu, jolloin eteenpäin puskevaa energiaa taas on käytössäsi runsaasti.

http://www.horoskooppi.com/kuukausihoroskooppi.html

[Eileithyia]

E, nykyisille kiireisille ihmisille netti on yksi mahis.. on sieltä jotain irronnut.. itse asiassa netin kautta 2 edellistä suhdetta, yksi ei kyl tullut mistään deitistä. anonyymiys kai ihmisiä viehättää.. kenties, siellä. en sanoisi että arkielämässä tapaa yhtään sen fiksumpia ihmisiä saati kestäviä juttuja, sama meno, samat ihmiset. ei ne netissä minusta "epätoivoisiksi" profiloidu, jotkut on ihan menestyviä+saavat seuraakin - mut ei vaan ole heille löytynyt ehkä sitä oikeaa. yksikin ruotsinkielinen poju joka tuli netistä oli komea kuin poptähti, jee.. no ei siitä suhde tullut. eli netissä on myös hurmureita jotka kalastelee..

vaikeita voi olla ne jotka löytyy livenä, vaikka juhlista..

meikällä on NIIN kiire töissä ja bisneksissä tällä vkolla että naurattaa.. 

No en minä sitä pahalla/tosissani tarkoittanut.  Siis sitä, että olisivat "epätoivoisia". Kaikenlaisia ihmisiä siellä varmaan on ja eri syistä. Mutta tämä minun ikäpolveni keskuudessa nettideittailulla on vähän sellainen "epätoivoisen ihmisen viimeinen mahdollisuus" - leima. Ja siitä kaikenlaista läppää lentää. Mutta jos joku haluaa nettideittailuja niin anti mennä vaan.  Lycka till. Se ei vain ole minun juttuni.

[^^Queen Nefertiti^^]

niin, kuten sanottu, samaa kamaa ne on siellä,  samaa ihmismössöä, jos nyt yleensä jonkun haluaa. olethan netissä täällä astrossakin.

en oo havainnut muuallakaan sen kummempia, johtuneeko työkiireestä. aamulla makuuhuoneessani oli live mies, korjaamassa nettiä 

[Ave^^]

Rehellisesti sanottuna olen samaa mieltä cocijon kanssa tuosta nettideittailusta. Ei sitä muutakaan kautta yhtään sen parempaa porukkaa löydä. Kaikilla on omat ongelmansa.

"Katso ihmistä ihmisenä, äläkä kuvittele olevasi häntä ylempänä." 




Muuten, rohkeutta on se että uskaltaa kokeilla jotain minkä kaikki muut tuomitsevat.