seuraava »

[Neela]

Kun ei tule Hesaria. Liian kallis lehti minulle! 

Niin on minullekin liian kallis, verkkoversiota minäkin seuraan ja vain sitä ilmaisosiota. 

[Theus]

Hesaristahan näitä uutisia löytyy. 

Ja totta tuo välimerenmaiden jokavuotinen vesipula.... paikallinen väestö joutuu joka kesä säännöstelemään veden käyttöä, koska turisteille halutaan taata vedensaanti.

Joo se on jotenkin huvittavaa kun Barcelonan sadat upeat suihkulähteet ammottavat tyhjyyttään ja vuosi sitten keväällä alkoi olla pula vedestä kunnes muutamana päivänä oli niin hirveät rankkasateet, että ongelma korjaantui kädenkäänteessä ja minäkin uskalsi täyttää(sakkojen uhalla) uimaaltaan 

Siellä se vesi kyllä haisee ja maistuu vaikka periaatteessa on 'terveellistä'' tai ei aiheuta välitöntä hengenvaaraa. Mietin vain kun esim espanjassa ei ole minkäänlaista palautuspullo käytäntöä vaan kaikki menee roskiin, että miten järkyttävä määrä pelkästään vesipulloista tulee turhaa jätettä...
oih nyt tuli 'koti' ikävä kun kirjoitin tätä 
http://www.youtube.com/watch?v=jTcNlcefAQ0

[Esmiralda]

Vietin yhden pääsiäisen Barcelonassa ja ihastuin siihen.

Theus, en oikein ymmärtänyt koti-ikävääsi. Barcelonaanko vai tänne?

[Theus]

Barcee, muutin hiljattain takaisin Helsinkiin 

äsh stupido!!!

[Mimosa-]

Vesiongelman lisäksi kaikki muutkin merkit viittaavat siihen, että tästä pallosta on tulossa kolkko aavikkoplaneetta, josta tulee erityisesti ihmisille ja suurimmalla osalle muistakin nisäkkäistä vaikea paikka, koska suurin osa niistä sekä tarvitsee erittäin paljon ja pidättää hyvin huonosti vettä verrattuna matelijoihin, lintuihin ja hyönteisiin.

Aavikoituminen puolestaan lisää ilman hiilidioksidipitoisuutta ja vähentää puolestaan happipitoisuutta, mikä nostaa pallon lämpötilaa entisestään.

Älytöntä tässä on kuitenkin se, millä nopeudella prosessi edistyy, kun normaalisti menisi useita miljoonia vuosia siihen minkä ihminen pystyy omakätisesti aiheuttamaan muutamassa tuhannessa.

Kaikella millä on alkunsa on myös loppunsa. Jossain vaiheessa väistämättäkin tulee eteen se hetki kun meille rakas äitimaa on tehtävänsä tehnyt ja elinkaari on lopussa. Se ei kuitenkaan ole väärin ja huono asia vaan tarkoituksen mukaista. Ei kuitenkaan huolta, koska sillä hetkellä kun äitimaan aika on ohitse, uusi "temmellyskenttä" on jo olemassa joka ottaa vastaavan tehtävän hoitaakseen taas uudenlaisin mahdollisuuksin ja uudenlaisessa tietoisuudessa.

Toki meidän täytyy huolehtia äitimaan hyvinvoinnista loppuun asti, mutta parhaiten me autetaan häntä paranemisprosessissa antamalla rakkautta ja ymmärrystä sekä lopettamalla ongelmien ja uhkakuvien ylläpitämisen tuomitsemalla tämän hetken tilanteen. Kiinnittämällä huomoita epäkohtiin, me samalla myös ylläpidämme niitä antamalla epäkohdille ajatustason energian, erityisesti hyväksymättömyys on voimakas epäkohdasta kiinni pitävä voima.

Meidän tulee tiedostaa epäkohdat, jotta löydetään keinoja parantaa, mutta samalla hyväksyä meidän menneisyys ihmiskuntana ja ne asiat joissa ei olla kovinkaan fiksusti toimittu.

Esimerkin vuoksi. Jos me vaikkapa tuomitaan nanoteknologia pahana, tarkoittaa se samalla sitä että me "rahoitetaan" energia tasolla tätä toimintaa, eli annetaan voimaa. Tuomitseminen tarkoittaa aina myös kyvyttömyyttä kantaa ja ymmärtää oma vastuu tässä meidän "ihmiskunta" nimisessä työyhteisössä, ei ole muuta vaihtoehtoa kehittää ihmiskuntaa kuin antaa hyväksyvää rakkautta myös niille jotka tietämättöminä tekevät ei edistäviä asioita.

Me olemme kaikki yhtä ja ihmiskunnan kollektiivinen tietoisuus määrittää sen suunnan johon me ihmiskuntana ja esim juuri äitimaan hyvinvoinnin suhteen mennään, ja meistä jokainen on yksi pieni osa tätä kollektiivia. Jokainen meistä on "nanoteknologioiden" yms. kehittäjä, ne fyysiset kehot jotka tekevät ei edistäviä asioita ovat periaatteessa vain kollektiivin pelinappuloita jota ihmiskunnan kokonaistietoisuus (eli me kaikki) ohjaa.

Meidän ja teidän kaikkien yksilöityvien ihmisten voima mutta myös samalla vastuu on normaalia suurempi, meillä on kyky elävöittää äitimaa puhtaalla ja pyyteettömällä rakkaudella!    Meidän tulisi keskittyä hyväksyvän rakkauden vuodatamiseen äitimaalle ja kaikille ihmiskunnan jäsenille ja keskittyä näkemään meidän tulevaisuus puhtaana, positiivisena, vehreänä ja rakkaudellisena. 

..todellisuus on ajatuksiemme kaltainen!!

t.Free

Niinpä niin. Kiitos kun jaoit ajatuksiasi Free 

[Corvus Leonis]

Mietin vain kun esim espanjassa ei ole minkäänlaista palautuspullo käytäntöä vaan kaikki menee roskiin, että miten järkyttävä määrä pelkästään vesipulloista tulee turhaa jätettä...

Kumman primitiivistä. Bangkokissakin kerätään aivan kaikenlaiset muovipullot, lasipullot ja alumiinitölkit vietäväksi "kierrätyskeskukseen" (= lauma tyyppejä erittelee pullot tienlaidassa)

Mitään panttisysteemiä ei tosin ole, eikä pulloja voi palauttaa marketeissa, katukioskeissa kylläkin.

[Asterix]

Mietin vain kun esim espanjassa ei ole minkäänlaista palautuspullo käytäntöä vaan kaikki menee roskiin, että miten järkyttävä määrä pelkästään vesipulloista tulee turhaa jätettä...

Kumman primitiivistä. Bangkokissakin kerätään aivan kaikenlaiset muovipullot, lasipullot ja alumiinitölkit vietäväksi "kierrätyskeskukseen" (= lauma tyyppejä erittelee pullot tienlaidassa)

Mitään panttisysteemiä ei tosin ole, eikä pulloja voi palauttaa marketeissa, katukioskeissa kylläkin.

Itävallassa kierrätetään kaikki suoraan erillisiin roskiin, niin että välillä oikein  :tuttaa,
kun vie roskikset.

Kirkkaat muovipullot tähän, värilliset muovipullot tuohon,
kirkaat lasipullot laitat tähän ja värilliset lasipullot tuonne,
pahvit ja paperitavara tähän lootaan, maatuva jäte tähän,
muovipakkaukset tänne ja sekajäte, josta ei ota pirukaan selvää, tänne.

Kotona pitää olla erillisiä roskiksia jo monta ja se vie tilaa.
Ja arvatkaa, kun ne roskakuskit tulee joka aamu klo 6-7,
7 kertaa viikossa tyhjentämään jotain niitä paskalaatikoita.

Mutta kaupunkimme on siisti.

Tunisiassa huomasi, kuinka sikainen ihmisolento voi olla.
Roskia oli joka puolella, rannallakin.
Roskat käytänössä heitetään ikkunasta pihamaalle.

Kamelisafarimme vei kaukaa katsottuna niin kauniille Tunisian kukkuloille,
mutta se alkoi jo sellaisen puiston kautta joka eurooppalaisistain
lasketaan kaatopaikaksi ja siellä paimensi lampaat, kanat, kulkukissat ja koirat. 
Olin onnellinen, että kameleilla on pitkät jalat. :

Kukkuloille taas oli hylättynä ja heitettynä vaikka mitä
ja samoilla kukkuloilla kasvaa heidän vientituotteensa, appelsiinit,
taatelit, oliivit ja viinirypäleet.

[Esmiralda]

Uuh, Sasha minkä kuvat tuot! Mutta totta varmaan. Tämän hurjan kehitysvauhdin varjopuolia, jossa ihmisen moraali ei kasva samaa vauhtia laisinkaan.

Kun kysyn lapselta, mitä hänellä tulee mieleen vedestä, hän vastaa 'vesi tulee hanasta'. Vesi voi olla kuumaa tai kylmää.

Siinä se! 7-vuotiaan lapsen itsestäänselvyys.

Eikä siitä ole kuin 50 vuotta, kun vesi haettiin kaivosta. Se ämpäri oli keittiössä hellan vieressä. Kauhalla sai oma väki juoda, mutta vieraalle laitettiin lasiin. Talvella se oli joskus jäässä. Onneksi kaivo pysyi auki, kun sitä jatkuvasti käytettiin. Kaivovesi oli hyvää, vain ruosteista joskus. Lumivedellä pestiin saunassa kaikki ja vaatteet myös. Saunassa käytiin kerran viikossa ja alusvaatteet vaihdettiin kerran viikossa. Ei haaskattu vettä.

Toinen ämpäri oli se mihin käytiin pissalla. Sekin oli joskus jäässä. Mutta se vietiin visusti yhteen ainoaan paikkaan aina, makin taakse tunkiolle, mikä sitten keväällä möyrittiin ja laitettiin perunamaalle.

Roskia ei paljoa tullut. Kaikki käytettiin pakettipapereita myöten piirustustuksiin ja sytykkeeksi pesässä.

Järjestys piti olla! Se oli kierrätystä ja vesi-ja energiasäästöä parhaimmillaan.

Yhtä iloisia, onnellisia tai joskus onnettomia oltiin kuin nytkin.

[Neela]

Vettähän se on merikin? 



Merenpinta voikin nousta jopa metrejä 50 vuodessa

15.4.2009 21:00
STT–AFP

Pariisi. Jäätiköiden murtuminen saattaa nostaa merenpintaa jopa kolme metriä seuraavien 50 vuoden aikana eli huomattavasti enemmän ja nopeammin kuin tähän asti on luultu. Vesi nielaisisi mukanaan kymmeniä suuria kaupunkeja kuten , Shanghain, Kalkutan, Miamin ja New Orleansin.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan merivesi nousi edellisten jääkausien välissä useita metrejä vain muutamien vuosikymmenten aikana. Aiemmin tutkijat ovat olettaneet, että merenpinta nousi hiljalleen vuosituhansien kuluessa.

Tulokset ovat hälyttäviä sen vuoksi, että Maa on nyt suurin piirtein samanlaisessa tilanteessa.

"Merenpinnan nopea nousu seuraavan sadan vuoden aikana on ilmeisen mahdollista", sanoo Meksikon yliopiston johtava tutkija Paul Blanchon.

Uudet todisteet tulivat ilmi lähes vahingossa. Saksalaisen meritutkimusinstituutin tutkijat löysivät Meksikosta Jukatanin niemimaalta koralliriuttojen jäänteitä, joista saattoi mitata muinaisia merenpinnan muutoksia tarkasti.

Monet tutkijat pitävät merenpinnan nousua ilmaston lämpenemisen vakavimpana seurauksena.

Nuo jäätiköthän ovat makeaa vettä, mitäs tapahtuu kun ne sulavat mereen, väheneekö merien suolapitoisuus ja mitähän se sitten tekee?
Kysymyksiä olisi tuhansia, mutta niin taitaa olla vastauksia/ näkemyksiäkin, toiset enemmän todistettavia kuin toiset.
Ihminen arvailee mitä seurauksia hänestä itsestään on. 

[Corvus Leonis]

Suolapitoisuuteen merkitys on vähäinen eikä se ole ongelma, vaan merenpohjan hapettomuuden leviäminen. Katastrofi meressä eli meriekosysteemin romahtaminen vaikuttaa suurempaan osaan maailman ihmisistä kuin esimerkiksi aavikoituminen, ironia on siinä etteivät ihmiset juuri näe mitään, mitä meressä on tekeillä ilman tutkijoiden syynäystä. Korkeintaan sen ettei kalaa tule entiseen malliin. :

Heitän tähän toisenlaisen omakohtaisen havainnon. Asun lähellä jokea, jonka vesi seisoo ja haisee vihreänä, ja Bangkokissa luulisi sen olevan aika saastunut. No kuitenkin se tuntuu suorastaan kuhisevan kalaa ja monet ihmiset täällä hankkivat niillä fisuilla elantonsa. Minunkin pitäisi itse asiassa ostaa onki, koska Suomessakin tuppasi kalaonnea olemaan, mutta onhan siinä riski että mulle tullaan huutelemaan että nyt länsimaalainen vie kalatkin joesta. :

[Neela]

Tällaisen kolumnin löysin vielä ja pitihän tämä tänne kiikuttaa. 



Hiilijalanjäljen jälkeen vesijalanjälki

Anna Mård, Lontoo
10.4.2009 08:01

Ympäristötietoinen kuluttaja tarkkailee kohta hiilipäästöjen lisäksi vedenkäyttöään. Vesipula tulee eivätkä märkienkään maiden asukkaat voi olla siitä välittämättä.

Tullessani Suomeen suuntaan heti sukulaisten luokse päästyäni keittiöön ja kulautan kurkuuni pari lasillista raikasta ja mautonta kraanavettä. Sitten menen saunaan ja suihkuun, jonka paine riittää hetkessä huuhtomaan shampoot päästä.

Meillä Englannissa vesitippoja saa metsästää mitä ihmeellisimmin akrobaattiliikkein, ja seuraava suihkuttaja jää usein ilman kuumaa vettä. Juomavesi tuntuu suodattamisen jälkeenkin moneen kertaan kierrätetyltä.

En silti valita. Käytän vettä kuin ruhtinas: käyn suihkun sijasta kylvyssä. Lisäksi kastelen puutarhaa, pelaan viikoittain golfia, syön naudanlihaa ja juon maitokahvia.

Englannissa oli pari vuotta sitten paha vesipula. Parin kuivan vuoden jälkeen useilla alueilla puutarhojen kastelu kiellettiin kokonaan ja  vedenkäyttöä pyrittiin hillitsemään kaikin mahdollisin keinoin. Vaikka vettä nyt taas on, tulevaisuudessa Englanti kuulunee vesipulan alueisiin.

Kylvyn sijasta minunkin tulisi metsästää vesitippoja suihkussa, pelata golfia saviaavikoilla ja kasvattaa pihalla kukkien sijasta kiviä.

Vesisyntiset
lihansyöjät

Jos uskon viimeisimpiä Britanniassa julkistettuja vesitutkimuksia, kulutukseni suurin eettinen ongelma ei ole kylpeminen eikä edes golf, vaan lihan, maitotuotteiden ja kahvin himo.

Kylvyn ja golfin vaatima vesi on paikallista ja maksan siitä rikkaan maan taksojen mukaisen hinnan. Kun vesimittarit ennen pitkää tulevat pakollisiksi jokaiseen kotiin, kysynnän ja tarjonnan muodostamat hinnat määräävät, kuinka paljon paikallista vettä kulutan.

Jos himoitsemme vettä ihan hirveästi ja olemme valmiita maksamaan siitä, ehkä ylivetisestä ja vähäväkisestä Skotlannista rakennetaan tänne muutama päijännetunneli.

Liha, maito ja kahvi sen sijaan ovat isoja eettisiä ympäristöongelmia. Yhden maitolitran saamiseksi tarvitaan Maailman luonnonsäätiön laskelmien mukaan 968 litraa vettä. Kupillinen kahvia vaatii lähes yhtä paljon. Yksi kunnon hampurilaispihvi tarvitsee 1 500 litraa vettä.

Brittihallituksen elintarvikeneuvonantajana toimiva professori Tim Lang vakuuttaa, että seuraavaksi heräämme seuraamaan hiilijalanjäljen lisäksi vesijalanjälkeämme. Lang oli ensimmäisiä paikallisen ruuan puolestapuhujia, ja hänen vesiherätyksensäkin saattaa pian levitä kaikkialle maailmaan.

Vettä vaikea
kuljettaa

Hiilidioksidilla ja vedellä on silti yksi olennainen ero. Ilmakehän päästöt tulevat kaikkien kannettaviksi päästöpaikasta riippumatta, mutta veden kulutus vaikuttaa vain paikallisesti. Märällä maalla ei siis pitäisi olla mitään syytä muuttaa tapojaan.

Väärin. Vaikka vettä ei kannata kuljettaa, kuivilta alueilta hankittujen, paljon vettä vaatineiden tuotteiden ostaminen voi olla epäeettistä. Etenkin, kun kuivat maat ovat usein kehitysmaita, joissa rikkaan lännen raha voi suunnata tuotantoa paikallisten asukkaiden kannalta harmilliseen suuntaan.

Suomessa tai Skotlannissa kasvatettu nautaeläin juo kyllä oman märän maaperän vettä, mutta kuka tietää, missä oloissa sen vaatima rehu on kasvatettu?

Ja vaikka rehukin olisi kotimaista, olisiko ollut eettisempää kasvattaa sen sijaan ruokaviljaa vähävetisten maiden kasvissyöjiä ruokkimaan?

Nyt kysymys on pelkästään teoreettinen, sillä sen enempää suomalainen kuin skotlantilainenkaan viljelijä ei eläisi  maailmanmarkkinoiden viljanhinnoilla.

Kolmasosa maailman kansalaisista kärsii jo akuutista vesipulasta. Vettä on vaikea viedä, mutta sitä tarvitsevia tuotteita voi kuljettaa helposti.

Yhdessä maitolitrassa kulkee lähes tonni vettä, lihakilossa ainakin kuusi tonnia ja kilon kahvipaketissa varmaan kymmenen tonnia. Tehokasta veden pakkaamista – vai mitä?[/color][/b]

[Corvus Leonis]

Veden, kuten myös sähkön käyttö tulisi sopeuttaa sen mukaan missä ollaan. Siksi toisekseen, kuka nykyään enää edes syö naudanlihaa? Sen saatavuus ja hinnat on painuneet tähtitieteellisiksi jo aikapäiviä sitten. :

[Neela]

Siksi toisekseen, kuka nykyään enää edes syö naudanlihaa? Sen saatavuus ja hinnat on painuneet tähtitieteellisiksi jo aikapäiviä sitten. :

Minä!  :
Olen paatunut punaisen lihan ja kalan ystävä... kanat ja kalkkunat ei maistu.
Rrrrrrakastan kunnon pihvejä!
Ja kyllä sitä naudanlihaa täältä saa joka marketista, hintaa sillä toki on, mutta.... 

[Esmiralda]

Olen ollut kasvissyöjä varmaan jo 10 vuotta! Kalaa toki syön.
Mutta mitä se vettä auttaa? Kasvitkin tarvitsevat vettä!
Kaikki elävä! Ehkä se nurmikkokin. Sen kautta saavat vettä monet elävät!

Siis jos säästää siellä, menettää aina joku silloin. 

[Corvus Leonis]

Minä!  :
Olen paatunut punaisen lihan ja kalan ystävä... kanat ja kalkkunat ei maistu.
Rrrrrrakastan kunnon pihvejä!
Ja kyllä sitä naudanlihaa täältä saa joka marketista, hintaa sillä toki on, mutta.... 

Itse olen vaihtanut sattuneesta syystä kalmareihin ja puna-ahveneen(?)