seuraava »

[Neela]

Ei näistä vesiuutisista oikein "hyviä uutisia" löydy. 

Kaliningradin jätevedet valuvat yhä käsittelemättöminä Itämereen

29.7.2009 22:36
Jenni Frilander
Helsingin Sanomat

Puolan ja Liettuan välissä sijaitsevan Kaliningradiin on yritetty saada jätevedenpuhdistamoa noin 15 vuoden ajan – tuloksetta. Tällä hetkellä 400 000 asukkaan kaupungin jätevedet valuvat edelleen suoraan vesistöön.

Jätevesistä vesistöön liukeneva fosfori on suurin syy Itämeren kesäisiin sinileväkukintoihin.

"Kaliningradissa toteutettavilla 300–350 tonnin fosforin päästövähennyksillä voisi pitkällä aikavälillä vähentää Suomenlahden ja Saaristomeren eteläosien kesäisiä sinilevämääriä 2–3 prosenttia", kertoo limnologi Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Knuuttilan mukaan jätevesien fosfori on maataloudesta tulevaa fosforia haitallisempaa.

"Maataloudesta tulevasta fosforista osa on sitoutunut savipartikkeleihin, joista se vapautuu hitaammin. Jätevesissä olevasta fosforista jopa yli puolet on leville suoraan käyttökelpoista."

Jos jätevedet puhdistettaisiin koko Itämeren piirissä samalla tavalla kuin Suomessa, pystyttäisiin Knuuttilan mukaan välittömästi vähentämään Itämereen päätyvää fosforikuormaa viidenneksellä.

Kaliningradin puhdistamohankkeen viimeisin koetus ovat olleet venäläinen hankintalainsäädäntö ja urakoiden kilpailutustapa. Se johtaa helposti halvimman urakoitsijan valitsemiseen.

Nyt valitun urakoitsijan referensseihin kuuluu lähinnä siltojen rakentamista.

[Esmiralda]

Jestas! Mitenkä saataisiin tuo Kalingrad kuriin! Eivätkö ne ihmiset ymmärrä mitään! No, meidän täytyy ymmärtää, että jos ihmiset siellä elävät puutteessa, jopa nälkää näkevät, niin ei siinä liikene rahaa tällaisiin yhteisiin hankintoihin. Meidän on vaikea nähdä sen alueen arvojärjestystä...

[Corvus Leonis]

Kiellettäköön siis veden heittäminen.

[Esmiralda]

Sinulla se on hyvät hoksottimet! 

[Corvus Leonis]

Totta kai.

[Neela]

Vähän hirvittää tuo touhu Kiinanmaalla!
Mitenkähän vaikuttaa pitkällä aikavälillä? 

Jättimäiset vesikanavat vievät kodin sadoiltatuhansilta Kiinassa

1.8.2009 6:56
Helsingin Sanomat
Sami Kero / HS

SHIZIGANG/ZHANGWAN. Runsaan tuhannen asukkaan Shizigangin kylässä jyrätään maan tasalle kommunistisen puolueen toimistorakennusta.

Pian kylästä hävitetään loputkin rakennukset ja sen asukkaat siirretään muualle. Syy toimille on Kiinan jättiläismäinen vesihanke, jonka avulla etelästä kanavoidaan vettä kuivuudesta pahasti kärsiville pohjoisille alueille kuten pääkaupunkiin Pekingiin.

Pessimistisimpien näkemysten mukaan Pekingistä loppuu lähitulevaisuudessa vesi, ellei nopeasti kasvavaan kaupunkiin saada lisää vesivarantoja. Uhkakuvan toteutuminen romahduttaisi pääkaupungin talouden ja ihmisiä jouduttaisiin pakkosiirtämään muualle.

Hanketta on suunniteltu yli puoli vuosisataa, ja sitä on verrattu jopa Kiinan muurin rakentamiseen.

Jättiläismäinen hanke koostuu itäisestä, keskisestä sekä läntisestä kanavahankkeesta. Uusien vesireittien pituus on valmistuttuaan lähes 2 700 kilometriä. Kanavien ja patoalueiden alta joutuu muuttamaan yksin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa noin 440 000 kiinalaista.

Tieto HS:n vierailusta muutettavassa kylässä on levinnyt nopeasti, sillä kommunistisen puolueen virkamiehet hurauttavat paikalle mustalla Buickillaan ja vaativat papereita nähtäväksi. Viranomaisten reaktio on odotettu, sillä kyse on arasta aiheesta Kiinassa.

Puolueen tiedotusosaston Sun Junmin selittää elokuussa alkavaa kylien muutto-operaatiota. Kyläläisillä on kaksi vaihtoehtoa. He voivat joko muuttaa uuteen, hallituksen osoittamaan ja rakentamaan kylään tai sitten he voivat anoa muuttoa muualle jonkun sukulaisen luokse.

Keskimäärin muutettavat kiinalaiset saavat vaivasta 1 000–1 500 euron korvauksen henkeä kohden.

"Korvaus on suurempi kuin muissa suurissa hankkeissa, koska Kiina on nyt talouskasvun myötä vauraampi. Korvauksilla yritetään myös tehdä muutosta harmonisempi", Jun sanoo.

Myös Zhangwanin kylässä valmistaudutaan jo elokuiseen evakkomuuttoon veden tieltä. Miehet hakkaavat tiiliä muurista, johon on kirjoitettu rohkaisevasti: "Luokaa uusi maailma – rakentakaa uusi koti". Pellolla parhaillaan kypsyvä maissisato jää kyläläisten viimeiseksi.


Lisää aiheesta aamun Helsingin Sanomissa. Myös syyskuun 17. päivänä ilmestyvä HS Teema -aikakauslehti käsittelee vesiasioita.

Ja tuohon Kaliningradiin vielä; Eikös me "Itämereläiset" voitaisi panostaa tuohon puhdistamoon.... ilman, että tuottoa pitää saada? Vai onko se Venäjä niin ylpiä, ettei anna osallistua? 

[Corvus Leonis]

Tulee Kiinan toimista mieleen vuosikymmenien takaiset Neuvostoliiton patohankkeet (johtivat mm. Araljärven saastumiseen ja kuivumiseen.) Veikkaanpa että lopputulos on sama.

Valmiiksi hyvin tuottavan maan tai vesistön uhraaminen ei ole pitkällä ajanjaksolla koskaan fiksua.  :

[Neela]

Juuri tuo Hirvittää! 

[Esmiralda]

Juttelin eilen sellaisen intohimoisen biologi-tutkijan kanssa, joka on pitänyt silmällä näitä Suomen luonnonvaroja ja väitti, että Suomen makeavesistä tullaan vielä käymään jopa sotia!

[Corvus Leonis]

Mahdollisesti.

Tosiasia on, että maapallon ykkösongelma on väestönkasvu - satoja miljoonia ihmisiä jotka kuluttavat luonnonvaroja, mutteivät tuota juuri muuta kuin sikiöitä, jotka tekevät sitten samaa.

Mutta auta armias jos jossain siihen todellakin puututaan (esim. Kiinassa), hirveä haloo. :

[Neela]

Pitkästä aikaa, Hei! 

Mehän ei ollakaan vedestä puhuttu aikoihin, vaikka se nytkin on kovasti otsikoissa. Eikä ollenkaan positiivisissa merkeissä.

Järistynyt Haiti kärsii tulvista, Chilen järistys toi tsunamivaarat ja Suomi "hukkuu" lumeen = kylmään veteen. Uhreiltakaan ei ole vältytty, kun lunta luodaan katoilta.
Minulle meni terassin valokate vyöryvien lumien alla rikki. 

[Esmiralda]

Mukava kuulla ääntäsi pitkästä aikaa täällä, Neela!

Oikeassa olet, äitimaa kurittaa lapsiaan nyt oikein olan takaa ja usein odottamattomalla tavalla. Kuten tämän veden runsaus! E-Suomea jo varoitetaan suurista tulvista, varmaan täällä Pohjanmaallakin, vaikka täällä on niihin totuttu.

Kuin äiti Maalla olisi kunnon nuha, pärskii ja rääsii! 

Muuten pelkään samaa kuin sinäkin! Joko eteisen katto romahtaa tai terassin muovikatto. 

[Neela]

Muistat nyt vaan ettet mene katolle itse heilumaan, etkä päästä "ukkoasikaan"! 

Nyt ei taas tunnu täällä eikä uutisoinnissa, että vedestä olisi ainakaan pulaa. Vaan jostainhan se täytyy olla pois, kun osaa saa "kohtuuttomasti".

Ja ihan varmasti tulvi Helsinki, kun loska ja pakkaset jäätävät katukaivot umpeen.

*jännityksellä odotellen*

[Neela]

Minä nyt siitä lumesta veilä!

Ja tämä on hauskasti kirjoitettu 

Lumi ei katoa Helsingistä kuskaamalla

1.3.2010 23:19
Ari Virta
Miikka Pirinen

Lumimassat alkoivat jo sulaa viikonloppuna Helsingissä, mutta lumi ei ala sulaa kokonaan pois. Pakkaset palaavat jo keskiviikkona.

Nyt maaliskuun alkupuolella lumipeite on rannikolla yleensä paksuimmillaan. Sulaminen ei ehtinyt syödä kuin murto-osan valtavista lumimassoista – lunta on pääkaupungin alueella yhä arviolta yli 420 miljoonaa kuutiometriä.

Helsingissä lumen määrän luonteva mittayksikkö on stadion. Pohjaltaan Olympiastadionin suuruiseen ja sen tornin korkuiseen lumiharkkoon mahtuu 2,8 miljoonaa kuutiometriä lunta. Helsingissä on siis lunta nyt yli 150 stadionia.

Huomattava osa lumesta ei kuitenkaan häiritse helsinkiläisten elämää. Moni kokee, että lumi suorastaan parantaa elämänlaatua.

Koska Helsingin pinta-alasta yli 70 prosenttia on vesialuetta, on lumesta noin 110 stadionia merenjäälle levinnyttä hyvää hiihtoalustaa.

Lisäksi Helsingin rakentamattomalla maalla on yli 20 stadionia lunta, joka tarjonnee enemmän riemua kuin harmia.

Rakennetuilla mailla on sen sijaan parikymmentä stadionia kiusallista lunta, häirikkölunta. Se rasittaa kattoja ja tukkii pihoja ja teitä – ilmiselvä haitta siis.

Silti myös rakennetulla alueella lumesta on hyötyä. Osa lumesta suojaa nurmikoita ja peittää armeliaasti siivottomuutemme.

Takuuvarmaa häirikkölunta on se lumi, joka majailee ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä.

Niille pesiytynyt 3 stadionia häirikkölunta on kaupungin vastuulla. Toinen 3 stadionia löytyy pihoilta, pysäköintialueilta ja katoilta, missä se on kiinteistöjen vastuulla.

Nämä 6 stadionia häirikkölunta häädetään kaupungin ylläpitämille lumen vastaanottopaikoille.

Alkuvuonna lumikuormia kertyi liki kuusinkertainen määrä viimevuotiseen verrattuna.

Marraskuun puolivälistä helmikuun puoliväliin on lunta kuskattu yli sata tuhatta kuormaa. Silti häädön on saanut vain alle puoli stadionia lunta.

Laskelman valossa kauhakuormaajien ja kuorma-autojen urakka näyttää toivottomalta.

Vaikka pian palaavat pakkaset jatkuisivat maaliskuun loppuun, suojasää saa lopulta huhtikuussa otteen. Häirikkölumesta suuri osa ehtii sulaa ennen kuljetusta.

Helsingin lumesta suli lauantaista maanantaihin viitisen stadionia, arvioi hydrologi Esko Kuusisto. Pääosa sulamisvesistä pidättyi kuitenkin nesteenä lumipeitteeseen, joten hangen paino Helsingissä ei vähentynyt. Kävi päinvastoin. Vesisade kasvatti lumen painoa.


Tänään on taisteltu häirikkölumen kanssa. Ajoradoilla se on sulanut valtaviksi lammiksi ja parkkipaikalla "möhnäksi" johon pienempi auto ja ihminen hukkuu. 

[Esmiralda]

Juu, onneksi tuli riski poika kotiin ja auttoi kattolumen kanssa, ihan turvallisesti. Korkiammalta katolta kuuluu väliin kauhea röminä, kun se tulee alas.

Ajelin tänään kuin reellä! Sellainen oli tunne tuolla lumisohjossa.

Todellakin vettä on tulossa haitaksi asti! Mielenkiintoinen kevät, peloittavakin.

Mutta yhden koulutunnin menimme ulos lapioinemme ja pulkkinemme ja rakensimme pienelle mäelle mahtavan lumilinnan. Se oli ihana tunti meidän kaikkien mielestä! Pojat vetivät hiki hatussa pulkilla raskaita lumipalloja ja -telejä, tytöt muurasivat muuria. Eikä kukaan murissut. 

Lumi on ihana leikki- ja taideväline!!!