seuraava »

[Tarja]

Kävin viikko sitten energiahoidossa, olen tuntenut oloni hienoksi sen jälkeen.
Merkillinen asia mielestäni on kissojeni käyttäytyminen sen jälkeen. Yksi kissoista istuu edessäni ja tuijottaa minua silmiin ja haluaa silityksiä ja kontaktia muutenkin normaalia enemmän. Aiemmin ei kovin hyväksynyt silittelyä tai muutenkaan seuraani.
Mitä minussa siis muuttui?

[salomi]

Moikka
Energiahoidon tasauksella tai puhdistuksella on vaikutusta ollut sinuun niin suuri ja positiivinen merkitys, että sen eläimet ovat vaistonneet. Kissat ovat olleet kautta aikojen eläimistä kaikkein herkimpiä vaistoamaan ihmisten energia kentät. Muistan kotona lapsena, kun meille tuli joku kylään niin mummu seurasi aina kissan käyttäytymistä vieraita kohtaan. Hän kehui kuulemma ennen vanhaan joidenkin nuorten naisten valinneen puolisonsa sen mukaan miten kissa suhtautui ehdokkaisiin, sillä kissa vaistoaa sulhojen aikeet.
Saahan "hevoskuiskaajat" käsin koskematta energialla hevosen makuulle.
Seuraappa kissojen käytöstä oman energia vaihtelujesi mukaan niin huomaat kuinka sen käytös muuttuu sinun kiukun, surun ja iloisuuden mukaan.
                

[Chandra]

Totta puhuu Salomi

Tuo oma kissamuorini valikoi kyllä tarkkaan kenet lähelleen päästää.

Olen huomioinut,että kaukoenergiaa lähettäessäni,tulee kuin tyhjästä aina paikalle.Nauttii siitä.Osaa myös itse säännöstellä miten paljon ottaa vastaan,kun sitä hoitelen.

Mielialoja huomio myös.
Jos joku surullinen,kiehnää koko ajan ympärillä.Itku saa sen ylihoivaamaan.On jotenkin hädissään,pyörii pään ympärillä ja pyrkii koko ajan nuolemaan.

Onkohan koirissa sama ilmiö?Jostain kerran luin,etteivät koirat pitäisi energiahoidoista,,

Onko siitä jotain havaintoa?

[salomi]

Moikka

Omasta kokemuksesta sanon, että koirat ovat erillaisia, koska ne ovat luonnostaan suojelijoita. Kissat ovat kautta aikain olleet eläin maailman psykologeja, jotka auttavat ihmistä energioissa.
Olen kokeillut energia hoitoa koiralle eikä se oikein tykännyt siitä niin kuin kissa tai hevonen. Koira tykkää enemmän hieronnasta, koska se on suojelija, kuten kantaisänsä susi eli ei pysty valvonnan takia keskittymään energiaan. Kissa jolla on monta henkeä ja aistia käytössään pystyy ammentamaan itseensä enrgia hoidon. Kyllä ihan kateeksi käy kissan rentoa nautiskelua.

Osattaispa / Voitaisiinpa nauttimaan elämästä me ihmiset kuin kissat

                                          

[Chandra]

Älä muuta viserrä.

Kateellisena usein katselee sen unenlahjoja.Ja miten sitä unta riittääkin!
Tuntuu ettei talvisin juuri muuta tee,kuin nukkuu ja haaveilee.Kesät haahuilee ulkona.

Ei tunnu huolet ei murheet paljon vaivaavan kissan mieltä.
Tosin jos sen rauhaa tulevat rikkomaan vaikkapa pikkulapset metelillään,niin silloin pelottaa ja piiloutuu kyllä.

Muuten kyllä suuri nautiskelija on.

Koiraparat sitten kai joutuvat keskittymään ihmisen palvelemiseen.
Onpa siinä työtä kerrakseen,on.

[tuulispää]

Tyttärelläni on koira joka kait edellisessä elämässä lienee ollut kissa
 Pentuna se käyttäytyi juuri kuin kissat,venytellessään se aina ensiksi köyristi selkänsä,leikkiessä se pyydysti tassuillaan ja oli hämmästynyt kun ei saanut kiinni.

Ensikerran kun sillä pääsi haukahdus,säikähti sitä itse niin että juoksi syliin turvaan samalla taakseen vilkuillen..
Hauskuutta riittää edelleen kun sen touhuja seuraa,kissamaisia juttuja.
Olisko kehittynyt eteenpäin,niinhän mekin kehittyessämme alamme palvella yhä enemmän.

Meiltä kysytään ensimmäiseksi"keitä olet auttanut ja mitä olet oppinut" saapuessamme "kuoleman portille".

Koiramme kyllä "näkee" ympärillä olevat henkiolennot, mutta ei se mielellään ota vastaan energia hoitoa,paitsi rauhoittuu kun huomaa olon paranevan. :

Toivottavasti en nyt loukkaa kissan omistajia,tää mielipide nyt vaan on kehkeytynyt tällaiseksi koiraa tarkkaillessani.

[Rakkauden enkeli]

Seuraappa kissojen käytöstä oman energia vaihtelujesi mukaan niin huomaat kuinka sen käytös muuttuu sinun kiukun, surun ja iloisuuden mukaan.

Tuo on niin totta. 
Kissoistamme olen huomannut erityisesti sen, että kun olen ollut surullinen ja varsinkin jos itken, molemmat säntäävät luokseni lohduttamaan nuolemalla, kiehnäämällä ja kehräämällä ja ennenkaikkea tuijottamalla huolissaan ja myötäeläen, sekä samalla lohduttaen suoraan syvälle silmiin. 

[Heli]

Itselläni oleva koira on kyllä halukas ottamaan energiahoitoja vastaan ollessaan kipeä. Kissani on ollut kielteisempi näihin hoitoihin.. mutta jos hän sitä tarvitsee, niin tulee kyllä pyytämäänkin. Kaukohoitoja tehdessäni kissa on usein mukana hoitohuoneessa !! :

[metsätonttu]

Olen joskus miettinyt sitä, että miten todellakin kissat tuntevat nuo energialiikkeet esim. chakroissa.

Nimittäin joskus ihmettelen, miten kissa valitsee ihmisen sylin, kun hän on makuulla. Eemeli-kissani nukkuu joskus vatsani päällä, joskus siinä mukavassa kolossa. Joskus tulee jopa rinnan päälle, mikä on hyvin hankalaa, jos lukee.
Useimmiten hän tyytyy jalkojeni viereen maata.

Voiko kissa tuntea chakrojen tasapainoa?

[salomi]

Moikka

Kyllä eläimet todellakin tuntevat energialiikkeet. Minulla on kokemusta tästä omien eläinten kohdalla, kun joku perheestä on kipeä niin meidän perheen tiukkapipo narttukoira menee lepäämään sairaan luo ja siihen kohtaan mistä tämä on kipeä. Hyvä esimerkki on se, että tämä koira vihaa tytärtäni, koska hän kiusanhenki koiraa kohtaan, mutta tytön sairastaessa koira käy nuolasemassa tytön kättä menee viereen suojelemaan häntä.

Sama aisti on meillä ihmisilläkin, mutta olemme vain kadottaneet sen ego-kilpajuoksussa, paitsi pienet lapset, vammaiset ja mielenterveyspotilailla tämä kyky on. Jos terveet ihmiset menisivät hetkeksi töihin lasten kotiin, vammasilaitokseen tai mielenterveyslaitokseen niin moni huomaisi kuinka nämä yksilöt pystyvät suoriutuun elämästä intuitiolla ja energioita aistimalla.

Meistä jokainen voi tuntea chakrojen tasapainoa, jos vain keskittyy sisäiseen ääneen. Hyvä esimerkki on hevos- ja koira "kuiskaajat". Kokeilkapa vain kyllä se kissa tai koira ym. tekee mitä haluatte, kun tarpeeksi harjoittelette sanatonta energia viestintää. Setä vainajanikin pisti hevosen istumaan ja makuulleen vain katsomalla hevosta silmätysten. Itsekin olen samaa kokeillut koko ikäni muttei vielä ole onnistunut tai ehkä mulla on usko loppunut kesken tai mennyt sisu kaulaan.          

[metsätonttu]

Kiitos Salomi,
minä uskon, että sinä ymmärrät hyvin nämä asiat.

Nuo mielenterveyspotilaat. Olen usein ihmetellyt ja lukenutkin aiheesta, että heille kehittyy tuo intuitio tai vaistonvaraisuus tai 'pompahtaa' esiin, kun muut paineet jossakin vaiheessa on pakko jättää tai jää taka-alalle. Mutta he helposti tunnistavat vilpittömän ihmisen ja pelokkaan ihmisen.

Ehkä sairaudessa piilee jokin syvä merkitys, mikä todellakaan ei välttämättä ole paha vaan päinvastoin. Tai ihmetellä pitää myös sitä onko terveys sitä mitä me olemme luulleet.

[Chandra]

Niinpä

Mielisairaalassa potilailla"lupa"olla aitoja,juuri sellaisia ihmisiä,joista kaikki teennäisyys on pyyhkiytynyt pois.

Lupa olla juuri sitä,miltä tuntuu.

[salomi]

Niinpä

Minkähän takia me ns. terveet ollaan aina niin P...AN tärkeitä rooleistamme eikä keskitytä nauttimaan elästä omalla painollaan täysillä sellaisena kuin se parhaimillaan edessä avautuu. Eihän eläinmaailmakaan ole niin kilpailu hullua porukkaa kuin ihmiset, että aina pitää olla parempi kuin muut ja huutaa kovempaa.

Eräässä kirjassa sanottiin, että elämäntotuus on kupla joka puhkaistaan, jos vain joku uskaltaa. Miksi siis mjuosta elämää karkuun, kun se lisää reppuumme negatiivista energiaa. Muistan meidän kylillä lapsena olleen muutamia "kylähulluja", joita viertiin pakkohoitoon, kun yhteiskunnan mielestä ei saa olla luonnossa ja nauttia kiireettömästä elämästä. 60-70-luvulla moni kansan poppaukon kansanperinteen jatkuminen nuoremmille katkesi, kun heitä roudattiin. laitoksiin lukkojen taakse.
Energiaa elämään, Kuten Roxette yhtyeen laulussakin sanotaan vappaasti suomennettuna: Älä pelkää, kuule sydäntäsi, ennenkuin sanot sille hyvästi.
              

[Mirjam]

Niinpä
Mielisairaalassa potilailla"lupa"olla aitoja,juuri sellaisia ihmisiä,joista kaikki teennäisyys on pyyhkiytynyt pois.
Lupa olla juuri sitä,miltä tuntuu.

Näin minäkin koen ja näen asian.  
Ja koen myös niin, että suurinta rehellisyyttä ja rohkeutta vaatii tuo kokea tässä vallitsevassa todellisuudessa. Lähinnä tarkoitan sitä, että mikä on 'todellinen' ymmärrys hyväksytyssä lääketieteessä tällä hetkellä totta. Mikä on vallalla oleva näkemys ja yleisesti ajassa hyväksytty näkemys.(yhteiskunnan näkemys)
Ja oman itsen siihen sovittaminen....
Ei ole ollenkaan välttämättä niin 'rohkea ja rehellinen' kokemus, jos tuon saman kokee esmes.ns.' henkisissä piireissä'....
Pyyhkii teennäisyytään osaltaan pois, kokemalla 'hengen maailman' asioita...koska niissä on aina pieni ripaus 'eksotiikkaa'...jotain 'anarkiaa' johonkin suuntaan, vaikka vain nykylääketiedettä ja ns.'ei henkisiä' ihmisiä kohtaan....

Yhtään silti väheksymättä näitäkään asioita. Itsekin myös 'niissä maailmoissa' hillun...

Jokainen luo oman todellisuutensa...
Jotain kokemuksia sitä vain jotenkin kunnioittaa enemmän niiden suoruuden ja rehellisyyden vuoksi.
Suoruuden ja rehellisyyden, olla tasan tarkaan sitä mitä juuri sillä hetkellä on, suhteessa tähän tämän hetken näkyvissä olevaan todellisuuteen. (ilman anarkiaa johonkin suuntaan)
Avoimuutta ja haavoituttuvuutta.
'Anarkiaa',  sitäkin tarvitaan...
Itekin olen 'anarkisti' tietyllä tapaa..
Ja tämä nyt on vain yksi ohuen ohut siivu, yhdeltä kantilta.
 

[metsätonttu]

Minun pitää jatkaa siitä ajatuksesta, jonka eräs ystäväni sanoi 'ei ihminen ole vielä syntynytkään'. Eli hänhän tavallaan tarkoitti, että olemme hyvin paljon vielä eläimen asteella, vaikka olemmekin rakentaneet ns. sivistyksen tai kulttuurin ympärillemme.

Tuo mielisairaspotilas on 'riisunut' kulttuurin pois ja on oma itsensä, niinkuin edellä tekin myönnätte. Eikä sekään ole aina niin mukava näky. Toisaalta juuri se näky pitäisi meille kertoa jotakin myös itsestämme. Se kertoo myös, että ihminen ei ole valmis siihen sivilisaatioon sen ehdoilla. Ja niissä ehdoissa kun on niin paljon väärää, NIIN PALJON VÄÄRÄÄ. Asenteita, muka-viisautta, muka-ymmärtämistä. Missä se aito rakkaus?

Jotakinhan on sentään tapahtunutkin. Toivoa kai on, saada rauhassa kasvaa omien kykyjen mukaan, vaikka siihenkin on paineita. Kirjat ja uudet tuulet ja ristituulet!

Muistan ihan nuorena murkkuna, kun aikuiset puhuivat kauhistuneina. Rautakaupan kaksi naismyyjää oli tavattu kielteisessä merkeissä yhteisestä sängystä. Nyt he olivat erotettuja ja passitettu vankilaan. Minä olin ihmeissäni. Muistin hyvin ne myyjät. Yksinäisiä, 'harmaita', ahkeria ja ystävällisiä pieniä naisia. Asiasta vielä tietämättömänä kyselin äidiltä, että 'mitä he ovat tehneet'. Onneksi äitini oli yhteiskunnan lakeja pikkuisen viisaampi ja sanoi: He ovat vain rakastaneet toisiaan, saaneet toisiltaan lohtua ja hyväilyä, ei sen kummempaa. Laki vain kieltää sellaisen saman sukupuolen kesken.

Jotenkin ymmärsin heti, että laki on kaukana oikeasta ihmisestä, joksi äitini luokittelin silloin. Onneksi LAKI ei ole pysyvää. Mutta asenteet ja mielipiteet ovat pysyvämpiä.