Kiitos Esmiralda!
En todellakaan enää välitä käydä mitään tämän ihmisen kanssa.
Sielutasolla pystyn antamaan hänelle anteeksi ja olen pyytänyt myös omia virheitäni häntä kohtaan,mutta otaksuin että työmme ja opetuksemme toinen toisillemme on jo ohi.
Siispä valitsen sen puolen ja pyydän ettei häntä enää kohtaa.
Tämä tuli niin ikävään aikaan.
Juuri kun olin onnellinen ja tasapainossa itseni ja ympäristöni kanssa,niin PAM!Putosi kuin pommi keskelle kotia.
SA
Ei se,että kokemukseni hänen kanssaan ovat päättyneet miten sitten ovatkin,muuta sitä,ettemme olisi heti alussa tienneet sielun yhteyttä.
Saattaa olla,että onkin kaksoiliekkini,koska se määritellään niin,että vain jos molemmat ovat hyvin korkealle kehittyneitä sieluja ja YMMÄRTÄVÄT mistä on kysymys,tuollainen suhde onnistuu.
Muuten jos erehtyy parisuhteeksi sen valtaisan vetovoiman tulkitsemaan ja ryhtyy siihen,on odotettavissa suuria vaikeuksia.
Tiedän vain sen,millaista elämämme oli ja enempää en halua oikeastaan kategorioida sitä.
Minun oli vaikea ja paha olla ja energiani suorastaan valuivat ulos.
Suurimmaksi osaksi siihen ei ollut mitään syytä,jonka olisin voinut tietää,vain aavistus,että kaikki ei ole kohdallaan.
Muuten kuljen hyvin samoilla ajatuslinjoilla Neelan ja Aaviisuisen kanssa ja kiitänkin tuosta huomiosta,että saan itse valita.Olin sen nyt tässä sokeuden tilassa vallan unohtanut.
Miten se sitten toimii käytännön tasolla,sen näen nyt.
Heitetäänkö tuo ihminen eteeni vai ei.
Opin kyllä häneltä paljon.Opin erottelukykyä,uskoa siihen,että luotan omiin tuntemuksiini,opin miten kohdella muita,joten ehkä pitäisi häntä loppupeleissä kiittää.
Noista asioista voinkin,mutta en ole tarpeeksi kypsä sielu kiittääkseni kaikesta siitä murheesta ja surusta,jota hän on taakseen jättänyt ja toistaa samaa kaavaa yhä uudelleen ja uudelleen.
Kuten taisin mainitakin,hän on ainut,jota kohtaan tunnen näin.
Siitä syntyy myös ajatus,miksi?
Miksi minä en osaa,kykene,pysty suhtautumaan häneen neutraalisti?
Siinäpä minulle työtä,sillä sehän lisää myös syyllisyyttä asiasta.En osaa,en kykene.
Mutta tavoittelenko siis täydellisyyttä?
Sen se ainakin osoittaa,etten ole sitä.
En tiedä,mutta vaikealta tämä nyt tuntuu ja haluaisin saada mielestäni pois koko ihmisen.
Mikä tunne minut sitten sitoo häneen?
No,sen varmaan jokainen huomaa.Se on jopa niin julma sana kuin viha ja inho ja en haluaisi tuntea niin.