Joo, tässä onkin varmaan jokin opin paikka nyt meikäläisellä, mutta eteneminen tuntuu vaan aika takkuiselta. Heti kun tuntuu pääsevän askeleen eteenpäin, mennäänkin jo takapakkia.
Eilen oli jo ihan harvinaisen hyvä olo, mutta tänään taas niskat jumissa yms.
Heti jos jotain tapahtuu, (kuten nyt tuo, kun huolestuin tuosta eläimestä ja sitä ennen kaikenlaista muuta + tosin varmaan vielä nuo hormonijutut päälle), niin ei siihen paljoa tarvita...
Ei tuolla kissalla nyt mitään suurempaa vaivaa näytä enää olevan, mutta on käyttäytynyt vielä hieman poikkeavasti, enkä ole saanut asiasta oikein tolkkua.
Mitenhän tällaisesta ylihuolestumisesta ja huolehtimisesta pääsis eroon ja kaikesta vanhasta painolastista (joka kuulemma vielä seuraa perässä ja tukkii solar plexusta). En tunnu onnistuvan itse tässä kovinkaan hyvin. Jotain pientä edistystä on kyllä varmaan toki tapahtunut, mutta usein tuntuu siltä, että ollaan taas samassa alkupisteessä.
