seuraava »

[*Kide*]

Että sitten taas tätä rataa  Että minua jurppii oma itseni, korville pitäis kajauttaa ja kummallekki puolta 
Sosiaalinen kanssakäynti muiden ihmisten kanssa on p*****stä, mielestäni. Jatkuvalla soitolla joko minut ymmärretään väärin tai toisin päin, tilanteet ovat sitten sen mukaisia. Usein käy niin, että tyrmistyn toisen sanoista tai teoista niin etten saa suutani auki, kuin vasta kotona ajan päästä... sit tulis tekstiä, mutta eipä anna sisukaan myöden mennä perään märiseen, kun ei osaa heti laukoa 

Millä koulutan itselleni terävän käärmeenkielen? Tahdon ja vaadin saada sellaisen
Minä en enään tahdo tätä! Minun yli ei saa kävellä! ...mutta kun tajuaa homman vasta ajan päästä  taidan olla tyhmä  sopiva ura olisi kai erakko  :
Ideoita? Vinkkejä? Ajatuksia?
...menen metsään kiljumaan raivoni tästä kerrasta ulos...  ...muuten ei tule uni, vaan piehtaroin lakanoissa ajatusteni kanssa mitä olisi pitänyt sanoa tai reagoida... 

[Neela]

Nyt vaan tuli mieleeni, että kävelläänköhän sinun yli ihan oikeasti?
Luulen, korostan siis luulen, että teet juuri niin kuin itse haluat eikä sinua kukaan määrää.
Noissa takaisin laukomisissa taas en niin suurta ongelmaa näe, kumman tyhmyyttä se on jos toiset sinua ymmärtävät väärin ja tai käyttäytyvät huonosti.
Sinun vain heidän tyhmyyttä, et mielestäni menetä mitään vaikket mene heidän tasolleen. 

Mutta päästä irti tuosta tunteesta, että olisi pitänyt sitä tai tätä, kostaa, antaa samalla mitalla, what ever. Ja päästä irti tunteesta, että he luulevat sinua tyhmäksi. Tämmöinen vie vain positiivista energiaa itsestäsi ja madaltaa voimiasi.

Mielestäni se, joka ei lähde loukkauksien kierteeseen on se vahva ja viisas. 

[Chandra]

                  

Juu,älä Jaspis halua käärmeenkieltä! Eiköhän niitä ihmisiä ole jo tarpeeksi ja usko pois,että heidän olonsa ei varmaankaan ole ainakaan parempi kuin sinun.

Ole vain sellaisessa seurassa,joilta puuttuu tämä väline,niin et joudu sitä kokemaankaan.Ja unohda tosiaan moiset loukkaukset.
Aina joku sano pahasti ja joskus sanoo itsekin,mutta aika herkästi pyydän anteeksi,jos tahtomattani jotain loukkaan.

Sitten on erikseen se,että kaikkien kanssa vaan kemiat ei kohtaa ja tulee paljon väärinymmärryksiä.Se kait pitää ottaa vain niin,että mitäs tässä turhaan takutaan.Jospa joskus ymmärrämme toisiamme paremmin.

[*Kide*]

Niin, Neela  : Teen mitä tahdon, jos niin sille päälle satun ja vaikka muut sanois mitä... mutta juuri nämä tilanteet, kun tajuat, että toinen v****lee ihan kaivaakseen riitaa tai sitten kaivaten vaan jotakin muuta "tyhjennystä" tunteilleen soittaa poskeaan. Silloin toivoisin itsestäni löytyvän se nopea ja älykäs verbaalitason ruoska, jolla palauttaisin kaverin omalle tontille. Noissa tilanteissa kun myös poistuminen on aikas mahdotonta luontevasti toteuttaa mutta jokin saa minut vaan sulkemaan suun ja ottamaan vastaan loskan, vaikka koen sen kaikkea muuta kuin hommakseni 
Olet muuten NIIN oikeassa, että tunne syö voimat totaalisesti, kun pohtii mitä olisi pitänyt nje. Se on uskomatonta ja sen ajatusrumban välttämiseksi tahtoisin käärmekielen  Vaan jospa otankin tuosta ajatusmallin, ja kehun itseäni kun en edes yritä pistellä takaisin... vaan pois tilanteesta on lähdettävä silloin 
Ilkeilyä on mielestäni epäkohteliasta toisia kohtaan ja kiukuttelunkin voisi hoitaa omassa rauhassa... paitsi silloin kun on pakko johonkin mennä, ilmoittamalla;" tänään kiukuttelen!"  sais varmasti olla rauhassa 
Tuo seuran valitseminen toisin olisi varmasti järkevintä, niin kuin Chandra ehdotti... Vaan eipä ole paljoa porukkaa ystäväni kirjassa, josta valitsisi ja uusia oikeasti olen hemmetin huono hankkimaan  mutta, jaa´a... "paree yksin kuin huonossa seurassa", sanoi äitinikin aina  :

Oletteko oikeasti sitä mieltä, että toisille pottuilijat ovat itse jotakin ikävää sisällään kantavia henkilöitä? Silloinhan niitä on valtaosa ihmisistä 

[Norna]

 No minusta on selkeää että jos itseä potuttaa jokin juttu, kaataa sen oman pahan olonsa helpoiten muiden niskaan. Samoin kuin muissa näkee usein ne viat joita kantaa itsessään. Voisin lyödä aika paljon vetoa siitä että aika moni meistä voi huonosti tällä pallolla. 
 Jos olo on tyyni ja onnellinen, niin kenellä olisi tarvetta alkaa satuttamaan toista?

 Aina ei tarvitse kääntää toista poskea, voi kertoa myös missä raja menee (voi todeta ettei ole toisen tunteiden kaatopaikka tms) eikä siinä aina tarvitse erityistä verbaalista lahjakkuutta .
 Jos kaipaat varmuutta tuon tyylisissä tilanteissa niin kokeile luoda tilanne mielessäsi ja harjoittele sillä tavalla suhtautumistasi hyökkääjään. Mielikuvaharjoittelulla siis.
 Kannattaa muistaa kuitenkin että p*ska palaa helposti takaisin lähettäjälleen 
 

[mirka222]

Hmm, oon törmännyt monesti näihin "käärmekieliin", tempperamenttista porukkaa tuppaa kaveripiirissä ja opiskeluporukoissa olemaan..Jännä, että vaikka itse olen kauhean puhelias ja sosiaalinen, ts. tykkään olla esillä, en osaa sanoa ilkeästi kenellekään vastaan ja olen todella herkkä toisten pahoille sanoille..Olen myös todella tarkka siitä, etten loukkaa ketään paikalla olijaa, vaikka en pitäisikään hänestä..Monesti juuri se keskipiste saakin eniten positiivista, mutta myös negatiivista palautetta osakseen..Menen ihan lukkoon, jos joku sanoo yllättäen ilkeästi ja minusta huomaa heti tämän loukkaantumisen vaikka en sanoisikaan mitään...Nykyään olen yrittänyt kasvattaa kuortani kovemmaksi, etten ottaisi itseeni näitä sivaltavia kommentteja, mutta vaikeaa se on 

Kannattaa tarkkailla ihmisiä minkä tyylisiä he ovat niin oppii varautumaan sivaltaviin kommentteihin..Esimerkiksi minulla on opiskelutoverina yksi todella törkeästi asioita töksäyttelevä ja kettuileva tyttö, mutta olen huomannut, että hän on sitä kaikille..V*ittuilu ei siis ole niin henkilökohtaista, mitä ensin luulin, vaan se on hänen tyylinsä ilmaista itseään..Tosin välttelen tätä tyyppiä silloin kun olen surullisella päällä

Lisäksi ihmiset käsittävät asioita uskomattoman usein väärin Kokemusmaailmojen ja kommunikoinnin erilaisuus aiheuttavat näitä väärinkäsityksiä, esimerkiksi eräs tyttö sanoi minulle vappuna käyneensä puistossa ja aurinko oli kuulemma porottanut hirveästi ja hän pelkäsi että oli palanut siellä..Sanoin hänelle, että huomaa, että hän on ollut ulkona, koska iho oli punainen, että kannattaa varoa liikaa auringonottoa, koska aurinko on niin voimakas nykyään...Sitten eräs toinen kaverini oli ihan järkyttynyt, koska olin sanonut tälle toiselle hänen punaisesta ihostaan ...Sanoin sen siis myönteisellä äänensävyllä samalla kertoen omasta palavasta nahkastani, enkä itse huomannut siinä mitään loukkaavaa...että näin  ..

Olen myös itse tulkinnut esimerkiksi viesteihin vastaamatta jättämiset v*ttuiluksi, koska itse ruukaan vastata aina tuleviin viesteihin..Minulla on monta kaveria, jotka saattavat itse laittaa viestiä ensin, mutta eivät vastaa, kun vastausviestissäni kysyn heiltä jotain Nyt kun tiedän heidän tyylinsä, olen yrittänyt jättää huomiotta nuo vastaamatta jättämiset, ne kuuluvat heidän tapaansa toimia..

Joskus vittuilu voi johtua puhtaasta kateudesta, mitä en vieläkään pysty käsittämään..Jos olen kateellinen jolle kulle, sanon sen lähes aina, että voi että oon kade sulle tms..Oon saanut aika paljon oheistöitä omasta sinnikkyydestä ja ahkeruudesta johtuen, mitä eräs opiskelututtava ei voi käsittää, vaan vittuilee koko ajan päin naamaa, koska ei ole itse saanut töitä..Se harmittaa..

Toisaalta, vaikka joku osaisikin piruilla oikeassa kohtaa ja sivaltaa sanoillaan jokaista vastaantulevaa, tuskin itse haluaa saada sellaista mainetta Mielestäni nuo sivaltajat saisivat käyttäytyä paremmin, eikä kilttien ihmisten pitäisi muuttua samanlaisiksi...Ehkäpä nuiden v*ttuilijoiden suuri määrä johtuu juuri kilttien ihmisten kyynistymisestä ja muuntautumisesta nuiden sivaltajien tasolle..

[Riitta]

Opiskelen juuri talle Ranskassa olevalle meditaatio tilaisuuteen ja ensimmaiseksi meidan tulee varoa ns. kaarmeenkielta=cource and the efford, juuri omalla suullamme on tapana myrkyttaa omat mahdollisuutemme-ala alennu siihen!!!

[Esmiralda]

Taitaa olla onneni, etten osaa sitä. Minulle voidaan sanoa mitä hyvänsä ja katson vain suu auki.  Onneksi olen hidas edes hoksaamaan, mikä toisen tarkoitus on,
mutta ehkä silläkin voitan jotain. Siis en ole tarpeeksi älykäs enkä nokkela. 
Joten joskus jopa 'ihailen' sitä toisen nokkelaa sanailua! Mistä ihmeestä he sen löytävätkin!?  Usein se on heidän siunattu tapansa puolustautua jotain vastaan.

Mutta... olen huomannut, että ei tunteilla kuohahtelija yleensäkään voita mitään, päinvastoin munaa itsensä. Itsensähän hän paljastaa!!

Siis vihaisenakin asiallinen ja ponteva teksti vie usein voiton. Usein otan toisen kahdenkeskiseen puhutteluun ja kysyn ihan rauhallisesti mistä nyt olikaan kysymys.
Ei kai sekään ihan helppoa ole, mutta sen taidan. Ja usein sitten toinen ei taida sitä.

Joskus on joku niin yliampuvan hullu tunteenpurkaus, että siitä ei kannata edes keskustella.  Jos toisen näkemys on niin jumissa ja totaalisesti vain hänen omansa, niin kannattaa miettiä mihin sen oman energiansa käyttää.

[Neela]

Oletteko oikeasti sitä mieltä, että toisille pottuilijat ovat itse jotakin ikävää sisällään kantavia henkilöitä? Silloinhan niitä on valtaosa ihmisistä 

Olen ihan oikeasti sitä mieltä, että toisille tarkoituksella pottuilevat ihmiset kantavat ainakin huonoa itsetuntoa, jollei ikävämpiäkin asioita sisällään. Mitäs muuta se alkoholistikaan yrittää, kuin saada kaikki muutkin juomaan... ei ole yksin se jolla on ongelma. 
Samaa näissä sivaltelijoissa, oma paska kaadetaan toisten niskaan, niin ei tarvitse yksin olla negatiivisissa tunnelmissa. Ja kyllä se sonta takaisin kiertää, vaikkei siihen vastaisi... Anna vaan Jaspis sen sonnan hypätä sinun yli, älä ota vastaan itse sivaltamalla. 

[Ajatus]

Tämä voi olla hyvin kalamainen lähestymistapa asiaan, mutta itse suosin häipymistä kaikenlaisten käärmekielten seurasta. En pidä ilkeilystä, joten kaveripiiristäni ei edes löydy tällaisia sivaltajia, vaikka ulosanniltaan muuten lahjakkaita ovatkin. Toki arvostan sujuvaa verbaliikkaa ja tietyssä määrin jopa v***uilua, mutta ainoastaan jos motiivina ei ole loukata, vaan enemmänkin luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta tai muuten vain viihdyttää. Raja voi joskus olla hiuksenhieno, mutta kyllä se yleensä tunnistettavissa on.

Onhan se niin, että ulos ei voi tulla sellaista, mitä ei sisällä ole. Itse liputan kiltteyden puolesta, sellaista rehellistä ja oma-arvontunteista kiltteyttä arvostan ihmisissä yli kaiken ja pidän sitä ihanteena.

[Esmiralda]

Heh, tuli niin ihania mielikuvia tuosta Ajatuksen luikkaasta poisuimisesta! 

Tietenkin rapukin ottaa niitä taaksepäin-askelmiansa, mutta niin verkkaasti ja hitaasti, että voi tarttua saksillansa jos vielä yrittää 'päälle', kun taas jousimies minussa ampuu mielellään sen asiallisesti tähdätyn nuolensa. Ja kuukalana toki tunnen syvää huolta ja myötämielisyyttä, halua ymmärtää tuota käärmekieltäkin.

Mutta mikäs Jaspiksen merkki ja sen myötä toimiminen olikaan?

[Ajatus]

Ja kuukalana toki tunnen syvää huolta ja myötämielisyyttä, halua ymmärtää tuota käärmekieltäkin.

No tämähän se minullakin aurinko-Kalana joskus ongelmana on. : Ja Veskari-kuuna toisaalta hyväksyy kaikenlaiset tallaajat...mutta toisaalta taas ei hyväksy huonoa käytöstä, joksi ilkeilyn lasken.

[*Kide*]

Mutta mikäs Jaspiksen merkki ja sen myötä toimiminen olikaan?

Sarvia löytyy ja se jousipyssy... tästä aasinsilta...
https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=24827.0

Diamond 
Parashan tuo on antaa sen kaiken mennä yli ja olla hermostumatta ko.seikoista. MItäs tuota omaa mielenrauhaa sotkemaan toisten ongelmilla  :
Helposti sanottu, mutta jospa sen sitten osaan vanhempana hienosti kun harjoittelen 
Ajatus- juuri niin, en myöskään hyväksy moista käytöstä ja siksi kai ihmettelen... Tähän syyt löytyvät varmasti syvältä yhteiskunnan ja historian lonkeroista, joka ihmisen kohdalla. Ja muuttamaan ei pysty ketään ainakaan toimimalla samoin tai antamalla samaa lääkettä  :
Uskotaan 

[Rakkauden enkeli]

Käärmeenkieli, kuin kaksiteräinen miekka. Toisaalta se sivaltaa, mutta voiko siitä joskus koitua jotain hyvääkin/positiivista?  :

[Nefertari]

Ihan turha sanoa itseään tyhmäksi... Minulla on tällainen itseni buustaus, että jos joku on oikeasti tyhmä ei hän tajua olevansa tyhmä. Eli kas, koska ajattelet olevasi tyhmä, et voi olla tyhmä 

En tiedä varmaksi kuulunko itse tuohon käärmekielikategoriaan. Ei se ole kiva, kun itse hyvillä mielin puhuu eikä oikeasti halua kenellekään pahaa. Mutta kun tapani puhua on erilainen ja sittenpä siitä otetaan herneitä ja appelsiineja sieraimiin. Sitä on vaan pitänyt opetella siitä pois koska ei se ole työelämässä tai ihmissuhteissa ollenkaan hyvä asia, kun sitä ei itse hallitse. Joten ehkä on hyvä haluta tulla käärmekieleksi, mutta kannattaa myös ymmärtää se, että osaa hallita sen. Henk.koht. olen suutaan turhaa soittavista ihmisistä sitä mieltä, ettei heillä ole itsellään itsetunto kunnossa ja sitä pitää buustata muita mollaamalla. HE ovat mielestäni tyhmiä, koska eivät osaa tarkkailla itseään. Itse olen todennut juurikin tehokkaimmaksi vastaiskuksi sen rauhallisen asenteen: suututti sinua miten paljon tahansa älä anna sen näkyä. Puhu asiasta rauhallisesti ja vaikkapa julkisesti. SE tukkii aika tehokkaasti suun. Toisekseen se, että muista olevasi AINA vahvempi, kuin sellainen joka mollaa muita. Voit katsoa suoraan silmiin ja tiedä se, että olet vahvempi ja fiksumpi, kuin se mollaaja. Toisin sanoen tapahtuu luonnollinen arvojärjestyksen muotoutuminen..

Mutta hyvä asia on, että olet tuon ongelman huomannut ja et halua jäädä muiden jalkoihin. Mutta muista, ettei tämä ylijyrääminen ole ihannoitava juttu, se pitää hallita. Muuten tulet samanlaiseksi kuin mollaajat ja se taas tuskin on hyvä juttu. Joten itsetunto kondikseen (älä anna ylipursuavien tunteiden näkyä) ja puheen opettelua katsekontaktin kera.Eiköhän ne "ilkeät käärmekielet" saada sillä kuriin 

T: kiltti käärmekieli