seuraava »

[sideman]

Johdanto

(Huom: H-K -translitteraatio, siis 'z' = 'sh'; esim
darzana = darshana)

Hinduilla on kuusi ns. ortodoksista filosofista järjestelmää
(darzana = näkökulma). Ne ryhmitellään tavallisesti
pareittain näinikkäästi

nyaaya & vaizeSika

saaMkhya & yoga

(puurva) miimaaMsaa & uttara-miimaaMsaa ( = vedaanta)

Noh, saaMkhya-filosofia käsittelee 25 tattvaa, jotka luetellaan
tässä suutrassa (olikohan se I 63, tai jotain):

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRter
mahaan mahato 'haMkaaro 'haMkaaraat pañca tanmaatraany
ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani puruSa
iti pañca-vimzatir-gaNaH

Nonni, siis saaMkhyan mukaan puruSa eli puhdas henki tahi
sielu on täysin erillinen prakRtista eli materiaalisesta maailmankaikkeuvvesta tahi Luomisesta, mutta se samaistuu
viimemainittuun ensisijaisesti Tietämättömyyden (avidyaa)
takii. Tässä yhteydessä sanalla Tietämättömyys on aivan
erityinen merkitys, joka määritellään MaharSi Patañjalin
Yoga-suutrassa näinikkäästi:

anityaazuci-duHkaanaatmasu nitya-zuci-sukhaatma-khyaatir
avidyaa

Taimni kääntää tuon tälleen:

avidyaa is taking the non-eternal, impure, evil and non-aatman
to be eternal, pure, good and aatman respectively.

Edit - käännös kirjasta Idän viisautta (suluissa omat lisäykseni):

Tietämättömyys (avidyaa) on katoavaisen (a-nitya), epäpuhtaan
(a-shuci), tuskallisen (duHkha) ja ei-itsen (an-aatma) pitämistä
(~khyaatir) ikuisena (nitya), puhtaana (shuci), miellyttävänä (sukha)
ja Itsenä (aatma).

[Charity]

 

  Hei Sideman

  Kääntäisitkö suomeksi tuon Taimnin käännöksen, pliis! Viimeisen lauseen)

  Olen lukenut Taimnin Yogan tiede kirjan, ilmeisesti siitä on jo liian kauan, ehkäpä se avautuisi nyt uudella tavalla!
  Otan opintoihini sen heti uudelleen.

  Enkeleitä, t. Charity

[Chandra]

chandra-kuu,,,

Ohoh,nyt kyllä olen aikaist hämmästynyt,koska nikkini alkuperä on myös ihan tuolta jostain minusta riippumattomista syistä tullut.
Onpas aika mielenkiintoista.
On muutama avaamaton kirja hindulaisuudesta,pitäisiköhän selata sieltä,jos jotain tietoa avautuisi.

Kuuhullu Chandra 

[sideman]

  Hei Sideman

  Kääntäisitkö suomeksi tuon Taimnin käännöksen, pliis! Viimeisen lauseen)

  Olen lukenut Taimnin Yogan tiede kirjan, ilmeisesti siitä on jo liian kauan, ehkäpä se avautuisi nyt uudella tavalla!
  Otan opintoihini sen heti uudelleen.

  Enkeleitä, t. Charity

Kappas vain, en ole tiennytkään, että tuo kirja (The Science of Yoga) on suomennettukin.

[sideman]

chandra-kuu,,,

Ohoh,nyt kyllä olen aikaist hämmästynyt,koska nikkini alkuperä on myös ihan tuolta jostain minusta riippumattomista syistä tullut.
Onpas aika mielenkiintoista.
On muutama avaamaton kirja hindulaisuudesta,pitäisiköhän selata sieltä,jos jotain tietoa avautuisi.

Kuuhullu Chandra 

Varsinkin tieteellisessä tekstissä suositaan muotoa 'candra', koska
silloin ns. mahaa-praaNa -variantista eli aspiroidusta ("suurella
hengityksellä" tuotetusta) tuon konsonantin
variantista voidaan käyttää muotoa 'ch'. Jos ns. 'alpa-praaNa' - eli
aspiroimattomasta ("pienellä hengityksellä" tuotetusta) variantista
käytetään translitteraatiota 'ch', täytyy mahaa-praaNa -variantti
translitteroida muotoon 'chh', mikä vaikuttaa melko kököltä!

"Kansanomaisissa" yhteyksissä voidaan kuitenkin vallan hyvin
käyttää muotoa 'chandra', koska se on useimmille silloin helpompaa
ääntää oikein enkun ääntämisohjeiden perusteella. Muoto 'candra'
johtaisi varmaankin useimmat maallikot ääntämykseen 'kandra',
mikä ei suinkaan ole tarkoitus.

[sideman]

Johdanto

(Huom: H-K -translitteraatio, siis 'z' = 'sh'; esim
darzana = darshana)

Hinduilla on kuusi ns. ortodoksista filosofista järjestelmää
(darzana = näkökulma). Ne ryhmitellään tavallisesti
pareittain näinikkäästi

nyaaya & vaizeSika

saaMkhya & yoga

(puurva) miimaaMsaa & uttara-miimaaMsaa ( = vedaanta)

Noh, saaMkhya-filosofia käsittelee 25 tattvaa, jotka luetellaan
tässä suutrassa (olikohan se I 63, tai jotain):

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRter
mahaan mahato 'haMkaaro 'haMkaaraat pañca tanmaatraany
ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani puruSa
iti pañca-vimzatir-gaNaH

Mitäs, jos yrittäis väsätä tuosta edes jonkinmoisen käännöksen väännöksen....

prakRti [on] (kolmen guNan eli) sattvan, rajas'in ja tamas'in tasapainotila
(saamya-avasthaa: "samuus-tila"). [Kun tuo tasapaino järkkyy, alkaa
"Luominen", tahi "Luotuminen", jolloin] prakRtista [syntyy aluksi]
mahat (suuri [periaaate, kosminen mieli, if you will...]); mahat'ista
[syntyy] ahaMkaara [individualisaatio, kirjaimellisesti "minän-tekeminen"];
ahaMkaarasta [syntyvät] viisi tan-maatraa ("sen-mittaa": kuulon, tunnon,
näön, maun ja hajun periaatteet?) ja molemmat indriyat (aistinelimet ja
toimintaelimet , yhteensä 10 tsipaletta) sekä karkeat elementit [Aakaasha, Ilma, Tuli, Vesi ja Maa]; [näiden lisäksi on] puruSa [eli puhdas
henki tai kaikkialla oleva tietoisuus, tai jotain, jotka yhdessä muodostavat]
25:n joukon (pañca = 5, vimshati = 20; gaNa = joukko).

[Chandra]

Tuossa sitä onkin pähkäilemistä näin kun ei asiaa yhtään tunne.
Mitä se kuu edustaa Hindulaisuudessa?

Noin niin kuin suomeksi.Kun itse miellän kuun niin,että varsinkin täydenkuun aikaan,alitajunnasta nousee esiin kaikenlaista ja olen jotenkin herkempi aistimaan asioita.

Ja jos joku vielä tietäisi,sijaitsevatko Pleijaadit lähellä kuuta,niin oisinpa onnellinen.
Tai pitäisikö sitä kysyä tuolta astrologian puolelta,,,
Nämä ovat vain pohdintojani.Jos tuntuvat ihan tyhmiltä,niin ei sinun sideman tarvitse ihan aakkosista ja kädestä pitäen ohjata.
Kiinnostaa,mutta niin paljon tietoa,että pitäisi varmaan lukea kauan ja millä ilveellä tuon kaiken muistaisi!

[sideman]

Tuossa sitä onkin pähkäilemistä näin kun ei asiaa yhtään tunne.
Mitä se kuu edustaa Hindulaisuudessa?

Tässä on ainakin kaksi asiaan liittyvää sanakirjamääritelmää,
jotka tosin voivat olla tottumattomalle erittäin hankalia lukea
runsaiden ohjausmerkkien (control characters) vuoksi:

candra    mf(%{A})n. (fr. %{zcandra4} q.v.) glittering , shining (as gold) , having the brilliancy or hue of light (said of gods , of water [RV. x , 121 , 9 TS. vi] and of Soma) RV. VS. TS. vi TBr. i ; m. the moon (also personified as a deity Mn. &c.) VS. S3Br. &c. (ifc. f. %{A} MBh. ix R. &c.) ; ifc. `" the moon of "' i.e. the most excellent among (e.g. %{pArthiva-} [g. %{vyAghrA7di} Ka1s3.] or %{nare7ndra-} [Ratna7v. i , 4] "' , a most excellent king "') ; the number `" one "' Su1ryas. ; a lovely or agreeable phenomenon of any kind L. ; a spot similar to the moon BhP. iv , 15 , 17 ; the eye in a peacock's tail L. ; the mark of the Visarga , Tantr. ; a kind of reddish pearl L. ; camphor AgP. xxxv , 15 ; water L. ; the Ka1mpilla plant L. ; a metre of 4 x 19 syllables ; N. of a Daitya (= %{-varman} , king of the Ka1mbojas) MBh. i , 2667 ; of a son of Kr2ishn2a BhP. x , 61 , 13 ; of a son of Vis3va-gandhi and father of Yuvana7s3va , ix , 6 , 20 ; of a grammarian (= %{-gomin}) Ra1jat. i , 176 ; of a king Pan5cat. v , 9 , 2 and 10 , 0/1 ; of one of the ancestors of the Gaud2a Bra1hmans ; of several other men Ra1jat. vi f. ; one of the 18 minor Dvipas L. ; = %{-parvata} R. vi , 26 , 6 ; n. (Naigh. i , 2 ; also m. L.) gold RV. ii , 2 , 4 AV. xii , 2 , 53 VS. iv , xix S3Br. Ta1n2d2yaBr. vi , 6 Ka1tySr. ; n. a kind of sour rice-gruel L. ; N. of a Sa1man Ka1tyS3r. xxvi La1t2y. ; (%{A}) f. a hall covered only at the top , awning , canopy L. ; cardamoms L. ; Cocculus cordifolius (%{guDUcI}) ; = %{-drA7spadA} L. ; N. of a river VP. ii , 4 , 28 ; (%{I}) f. Serratula anthelminthica L. (cf. %{ardha-}.)

soma    1 m. (fr. 3. %{su}) juice , extract , (esp.) the juice of the Soma plant , (also) the Soma plant itself (said to be the climbing plant Sarcostema Viminalis or Asclepias Acida , the stalks [%{aMzu}] of which were pressed between stones [%{adri}] by the priests , then sprinkled with water , and purified in a strainer [%{pavitra}] ; whence the acid juice trinkled into jars [%{kalaza}] or larger vessels [%{droNa}] ; after which it was mixed with clarified butter , flour &c. , made to ferment , and then offered in libations to the gods [in this respect corresponding with the ritual of the Iranian Avesta] or was drunk by the Bra1hmans , by both of whom its exhilarating effect was supposed to be prized ; it was collected by moonlight on certain mountains [in RV. x , 34 , 1 , the mountain Mu1ja-vat is mentioned] ; it is sometimes described as having been brought from the sky by a falcon [%{zyena}] and guarded by the Gandharvas ; it is personified as one of the most important of Vedic gods , to whose praise all the 114 hymns of the 9th book of the RV. besides 6 in other books and the whole SV. are dedicated ; in post-Vedic mythology and even in a few of the latest hymns of the RV. [although not in the whole of the 9th book] as well as sometimes in the AV. and in the Br. , Soma is identified with the moon [as the receptacle of the other beverage of the gods called Amr2ita , or as the lord of plants cf. %{indu} , %{oSadi-pati}] and with the god of the moon , as well as with Vishn2u , S3iva , Yama , and Kubera ; he is called %{rAjan} , and appears among the 8 Vasus and the 8 Loka-pa1las [Mn. v , 96] , and is the reputed author of RV. x , 124 , 1 , 5-9 , of a lawbook &c. ; cf. below) RV. &c. &c. ; the moon or moon-god (see above) ; a Soma sacrifice AitA1r. ; a day destined for extracting the Soma-juice A1s3vS3r. ; Monday (= %{soma-vAra}) Inscr. ; nectar L. ; camphor L. ; air , wind L. ; water L. ; a drug of supposed magical properties W. ; a partic. mountain or mountainous range (accord. to some the mountains of the moon) ib. ; a partic. class of Pitr2is (prob. for %{soma-pA}) ib. ; N. of various authors (also with %{paNDita} , %{bhaTTa} , %{zarman} &c. ; cf. above) Cat. ; = %{somacandra} , or %{some7ndu} HParis3. ; N. of a monkey-chief L. ; (%{A}) f. the Soma plant L. ; N. of an Apsaras MBh. ; of a river Ma1rkP. ; of a queen Inscr. ; (%{I}) f. g. %{gaurA7di} ; (%{am}) n. rice-water , rice-gruel L. ; heaven , sky , ether L. ; mfn. relating to Soma (prob. w.r. for %{sauma}) Ka1t2h.

[Chandra]

Huh!

Mutta löysin sieltä toki muutamia kohtia jotka auttoivat ymmärtämään ja toivat uskoakin koko tarinaani.
Kiitos sideman!

[Vajra]

Kuu ja Aurinko edustavat myös kanavia jotka lähtevät
navan alapuolella sijaitsevasta keskuksesta, myötäillen
keskikanavaa (avadhutia) ja päätyen silmien takaosan kautta
sieraimiin.

Vasen on kanava punaiselle ainekselle (Kuu, Mars), jonka
olemme perineet äidiltämme. On sanottu, että sen vaikutus
voi olla jopa seitsemän sukupolven takaa.

Oikea on kanava valkoiselle ainekselle (Aurinko, Venus), jonka
olemme perineet isältämme.
Naisilla kanavien järjestys on päinvastainen.

Isätantra pyrkii muuttamaan vihan (esim. peilinkaltaiseksi
viisaudeksi) ja Äititantrassa keskitytään intohimoon.
Ei-Kaksinainen tantra (kuten Samanthabhadra ja Samanthabhadri)
vapauttaa kleshat luonnolliseen tilaan, tietämättömyys asioiden
luonnosta häviää.

[sideman]

Kuu ja Aurinko edustavat myös kanavia jotka lähtevät
navan alapuolella sijaitsevasta keskuksesta, myötäillen
keskikanavaa (avadhutia) ja päätyen silmien takaosan kautta
sieraimiin.

Vasen on kanava punaiselle ainekselle (Kuu, Mars), jonka
olemme perineet äidiltämme. On sanottu, että sen vaikutus
voi olla jopa seitsemän sukupolven takaa.

Oikea on kanava valkoiselle ainekselle (Aurinko, Venus), jonka
olemme perineet isältämme.
Naisilla kanavien järjestys on päinvastainen.

Isätantra pyrkii muuttamaan vihan (esim. peilinkaltaiseksi
viisaudeksi) ja Äititantrassa keskitytään intohimoon.
Ei-Kaksinainen tantra (kuten Samanthabhadra ja Samanthabhadri)
vapauttaa kleshat luonnolliseen tilaan, tietämättömyys asioiden
luonnosta häviää.

Kiintoisaa uutta tietoa meikäläiselle!
Noita kanavia kutsutaan kai myös nimillä iDaa, pingalaa ja sushumnaa.
(Tuo pitkä loppuvokaali osoittanee, että noiden sanojen
implisiittinen pääsäna on [kieliopillisesti] feminiinisukuinen naaDii.)

   

[sideman]

Johdanto

(Huom: H-K -translitteraatio, siis 'z' = 'sh'; esim
darzana = darshana)

Hinduilla on kuusi ns. ortodoksista filosofista järjestelmää
(darzana = näkökulma). Ne ryhmitellään tavallisesti
pareittain näinikkäästi

nyaaya & vaizeSika

saaMkhya & yoga

(puurva) miimaaMsaa & uttara-miimaaMsaa ( = vedaanta)

Noh, saaMkhya-filosofia käsittelee 25 tattvaa, jotka luetellaan
tässä suutrassa (olikohan se I 63, tai jotain):

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRter
mahaan mahato 'haMkaaro 'haMkaaraat pañca tanmaatraany
ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani puruSa
iti pañca-vimzatir-gaNaH

Koska tuosta alustuksesta uhkasi tulla turhan pitkä(piimäinen),
taidan mennä suoraan asiaan.

Yoga-suutran kolmannessa kirjassa on kolme suutraa, jotka
saattavat kiinnostaa erityisesti astrologian harrastajia. Nämä
suutrat ovat osa siddhi-tekniikoita käsittelevistä suutrista,
joita on kolmisenkymmentä (TM-sidhi -ohjelma koostuu
paristakymmenestä suutrasta; alunperin myös näkymättömyys
oli mukana, mutta se poistettiin jostakin syystä.)

 

Noita kolmea suutraa voisi kutsua vaikkapa "taivaankappalesuutriksi".

Ensimmäinen niistä liittyy Aurinkoon. Se menee näin:

bhuvaana-jñaanaM suurye saMyamaat

Taimnin käännös:

Knowledge of the Solar system by perfoming saMyama on the
Sun.

(Muoto suurye [lausu suurjee] on lokatiivisijamuoto
sanasta suurya)

Suomennos (Idän viisautta):

Samyama aurinkoon tuo tiedon avaruudesta. (öh?)

Toinen "taivaankappale" on Kuu (candra):

candre taara-vyuuha-jñaanam

(By performing saMyama) on the moon knowledge concerning
the arrangement of stars.

Idän viisautta:

(Samyama) kuuhun tuo tiedon tähtien järjestelmästä.

Kolmas on Pohjantähti (dhruva):

dhruve tad-gati-jñaanam

(By performing saMyama) on the pole-star knowledge of their
movements.

(Samyama) pohjantähteen tuo tiedon (tähtien) liikkeistä.

Tuntuu noitten käännösten perusteella vähän "turhalta"
tiedolta. Esim. Vyaasan kommentaarissa on pitkä litania
kaikenlaista ihmeellistä Aurinkoa koskevaa tarinaa, mutta
myöhemmät kommentaattorit näyttävät antavan palttua
sille (vai mitenkä se sanonta menikään?)