Alzbeta
Vieras
|
|
« : 13.01.2006 19:56:09 » |
|
No niin, olen nyt kunnolla perehtynyt viime aikoina aiheeseen ja ensimmäistä kertaa ottanut sen vakavissani. Aikaisemmin olen ollut peruspessimisti: omannut erittäin kypsän "positiivisuus on... " asenteen ja kuten myös kuvani positiivisista ihmisistä on ollut tyyppiä nami nami pusi pusi. Viime syksynä kun olin masentunut ensimmäistä kertaa mielessäni oli sellainen kipinä, joka kertoi, että nyt hetkinen mielessäni on jotain, joka ei kuulu sinne. Aikaisemmin masennus oli niin luonnollinen mielentila, etten sitä suoraan sanoen edes oikeen tunnistanut. Se oli luonteeni tai elämäntapa ja asenne mutta masennusta? ehei... olen vain realisti... Nyt vihdoin ja viimein olen saanut negatiivisuuden myrkystä tarpeekseni ja oivaltanut, että itse asiassa myönteisyys ei ole pinnallisille vaan erittäin vahvojen ihmisten tapa suhtautua elämään. Jokaisella on elämässään joskus vaikeaa, mutta kysymys onkin siitä miten siihen suhtautuu. Terve ja tasapainoinen ihminen ajattelee ongelman ilmetessä, että minä pystyn selviämään tästä, joten hän pystyy suhtautumaan siihen jos ei välttämättä yltiöpositiivisesti, mutta ainakin rauhallisesti ja itseensä luottaen. Tämä on myönteistä ajattelua ja tähän haluan itse pyrkiä. Jos olen kerran omaksunut negatiivisenkin ajatusmaailman niin miksen sitten voisi omaksua myönteistä. Kertokaa, olisi mukava kuulla mitä teillä muilla on sydämellänne aiheesta? Kokemuksia? Mielipiteitä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #1 : 13.01.2006 20:50:09 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Usvametsä
Kohtuuastroilija
Viestejä: 188
|
|
« Vastaus #2 : 13.01.2006 21:02:33 » |
|
..... kuten myös kuvani positiivisista ihmisistä on ollut tyyppiä nami nami pusi pusi. Nyt vihdoin ja viimein olen saanut negatiivisuuden myrkystä tarpeekseni ja oivaltanut, Hei ! Minulla on ollut varmaan ihan samanlaisia kokemuksia aikoinani. Positiivisuuden tavoittelu / opettelu on alkanut elämässäni pikkuhiljaa, tällaisten vastaavanlaisien huomioiden jälkeen. Monasti käy niin, että kun huomaat jonkin asian elämässäsi, positiivisen tai negatiivisen, törmäät siihen asiaan yhä useammin ja useammin. Mielen muokkaus alkaa alitajunnassasi kuin itsestään ja jonain päivänä se vaan putkahtaa sieltä "päivätajuntaasi". Jos olet päättänyt päästä negatiivisesta asenteestasi eroon, uskon, että niin käy, kun tavoitteesi niin on.
|
|
|
tallennettu
|
Nousumerkki - Skorpioni , Aurinko -Vaa´assa, Kuu -Jousimiehessä, Mars Skorpion
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #3 : 13.01.2006 21:08:25 » |
|
Hei Alzbeta Aivan samaa kokemusta kävin koko viime vuoden läpi.Jatkuu yhä Ei ole helppoa yhtäkkiä opetella aivan toinen ajatusmalli kuin ennen. Syytin aikaisemmin aina kohtaloa,huonojen tähtien alla syntymistä ja milloin mitäkin virastoa ja tahoa.Saipa siinä jossain vaiheessa Jumalakin oman osansa,kun ei minua poloista auttanut. On toki paljon sellaisia vastoinkäymisiä ja suruja ollut,joita en millään ajatuksilla olisi voinut muuttaa.Vaan se,että opin jo ajattelemaan ettei mikään koskaan kuitenkaan voi minun kohdallani onnistua,veti kyllä negatiivisuutta puoleensa. Ajatuksia muuttamalla on elämäkin kummasti muuttunut Olen usein miettinyt,miksen ole nähnyt sitä kaikkea kaunista mikä ympärillä on. Aivan kuin värit olisivat olleet poissa. ? Nyt on elämässä kauneutta ja värejä yllin kyllin. Jopa silmät suljettuina värimaailma on mahtava. :smitten:Toki elämä vielä varmaan kaikenlaista eteen tuo,vaan en ota niitä enää niin henkilökohtaisena. Uudistusta ilmassa,ajattelussa ja näköjään ihan konkreettistakin Huomasin,että monet meistä jostain syystä vaihtaneet profiilin ulkoasua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Alzbeta
Vieras
|
|
« Vastaus #4 : 13.01.2006 21:21:25 » |
|
No hyvänen aika, ajattelin jo että olenko ihan seonnut kun silmät kiinnikin näkee värejä. Näin ei kyllä todellakaan ollut ennen. Tuo väri juttu on todella mielenkiintoinen. Surullista, mutta ihan oikeasti ei masentuneena edes nähnyt värejä eikä varsinkaan silmät kiinni. Kyllä aika mustalta näytti. Nyt on toinen ääni kellossa ja väri mielessä. Useimmiten kun laitan silmät kiinni näen sellaista tumman sinistä kuin tuossa avatteressanikin on. Niin kaunista. Jos myönteinen ihminen näkee väritkin niin minä olen kyllä mukana. Se mustavalko filmi saa mennä unholaan. Ei niitä ajatuksia ihan hetkessä muuteta, mutta kyllä kannattaa nähdä vähän vaivaakin sen eteen. Sen verran mukavampaa on ajatella myönteisesti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #5 : 13.01.2006 21:24:21 » |
|
Minä olen todella ailahtelevainen tapaus... Olen aina tiedostanut sen että pitää pyrkiä positiivisuuteen koska silloin kaikki sujuukin helpommin... Ajatus on energiaa, me vedämme luoksemme joko hyviä tai pahoja asiota, riippuen ihan siitä mitä ajattelemme...
Olen nyt juuttunut johonkin harmaaseen epätodelliseen sumuun, joka väsyttää ja tuntuu estävän minua saamasta mitään aikaiseksi.. En ole surullinen enkä vihainen, enkä varmaan masentunutkaan, mutta tätä on ollut nyt taas pari viikkoa. On hetkiä, jolloin kaikki on valoisaa, tunnen aurani ehjäksi ja puhtaaksi ja kuljen kaupungilla lähettäen rakkauden ajatuksia jokaiselle vastaantulijalle... Mutta ne hetket katoavat aina jonnekin...
Olin sitten haikea tai iloinen, näen koko ajan maailman kauneuden ja rakkauden. Tuntuu vain siltä, että en saa mitään yhteyttä konkreettisiin asioihin, vaan unohdan tehdä koulutöitä ja siivota, vaikka motivaationi onkin korkea. Tuntuu vain että haluan pois. En vihaa elämää, päinvastoin, rakastan. Mutta tämä oravanpyörä tuntuu niin hullulta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #6 : 13.01.2006 21:56:53 » |
|
Nyt vihdoin ja viimein olen saanut negatiivisuuden myrkystä tarpeekseni ja oivaltanut, että itse asiassa myönteisyys ei ole pinnallisille vaan erittäin vahvojen ihmisten tapa suhtautua elämään. Jokaisella on elämässään joskus vaikeaa, mutta kysymys onkin siitä miten siihen suhtautuu. Terve ja tasapainoinen ihminen ajattelee ongelman ilmetessä, että minä pystyn selviämään tästä, joten hän pystyy suhtautumaan siihen jos ei välttämättä yltiöpositiivisesti, mutta ainakin rauhallisesti ja itseensä luottaen. Tämä on myönteistä ajattelua ja tähän haluan itse pyrkiä.
Hienoa Alzbeta! Positiivisuus on kantava voima. Ja on todellakin kyse vahvuudesta. Nami nami, pusi pusi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #7 : 13.01.2006 22:41:15 » |
|
En nyt ihan tolle nami nami,pusi,pusi linjalle lähde,muille sen kyllä suon. Näen kuitenkin niin paljon ympärillä vääryyttä ja kaikenlaista kurjuutta,että tuntuisi melko julmalta mennä tuolla asenteella niihin paikkoihin. Se on kuitenkin työtä jota haluan tehdä,ja positiivisuutta tarjoan niissä puitteissa,kun näen sen olevan mahdollista. Olen aloittanut työn itseni kanssa,mutta ne ikävät olotilat ovat kyllä muistissa. Ei masentunut,vakavasti sairas tmv.oikein pysty ottamaan kaiken ryöppyävää ,ulkopuoleltaan tulevaa positiivisuutta vastaan. Vähän kerrallaan,lapsen askelin. Tuo mistä puhuit Valonkantaja,on myös tuttua.En koe sitä niinkään negatiivisena.Taitaa vain kuulua ajan oireiluun. Minulle tuosta avatterestani tuli jotenkin mieleen tarotpakan ison arkanan kuu. Olen aina pitänyt siitä.Jotain kiehtovaa,mystistä,,
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #8 : 13.01.2006 23:07:11 » |
|
En nyt ihan tolle nami nami,pusi,pusi linjalle lähde,muille sen kyllä suon.
Se olikin tarkoitettu vitsiksi, kun tuossa ihan alussa oli siitä mainintaa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #9 : 13.01.2006 23:16:06 » |
|
Hei Muistakaa ja mina myos, etta jokainen negatiivinen ajatus on porras alaspain.Jos mielestamme asiat ei suju toivomallamme tavalla , siihenkin on syy ,jostain syysta se on omaksi hyvaksemme.. Diamond
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Elämänilo
|
|
« Vastaus #10 : 13.01.2006 23:18:02 » |
|
MITÄ ELÄMÄ ON
Elämä on sitä, ketä rakastaa ja ketä loukkaa.
Sitä, kenet tekee tarkoituksella onnelliseksi tai onnettomaksi. Sitä, säilyttääkö vai pettääkö luottamuksen.
Se on ystävyyttä käytettynä pyhänä asiana tai välikappaleena.
Sitä, mitä sanoo ja tarkoittaa, kenties loukkaavasti, kenties rohkaisevasti.
Kysymys on huhujen aloittamisesta ja alhaisten juorujen suosimisesta.
Siitä, minkä tuomion langettaa ja miksi.
Ja kenelle arvostelunsa kertoo.
Siitä, kenet jättää huomiotta tietoisesti ja tarkoituksella.
Kysymys on kateudesta, vihasta, piittaamattomuudesta ja kostonhimosta. :
Siitä, kantaako sisimmässään vihaa vai rakkautta, antaen sen kasvaa ja levittäen sitä.
Ennen kaikkea kysymys on siitä, käyttääkö elämäänsä koskettamaan vai myrkyttämään toisten sydäntä siten ettei niin olisi muuten tapahtunut.
Vain ihminen itse ratkaisee tavan, miten noihin sydämiin vaikutetaan, ja juuri niistä valinnoista elämässä on kysymys.
www.positiivarit.fi Elämänilo
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #11 : 13.01.2006 23:46:52 » |
|
Rakkauden enkeli En siinä sinua ajatellutkaan,vaan noin yleisesti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #12 : 14.01.2006 19:07:10 » |
|
Tänään päätin, että NYT ON HYVÄ PÄIVÄ Ja hyvä päivä tästä tulikin! Olen saanut vihdoinkin siivottua. Kiitokset siitä noille kaikille feng shui-keskusteluille. Tajusin, ettei ole mikään ihme että elämä tuntuu tukkoiselta ja sekavalta, jos kämppä on siinä kunnossa, missä se oli ennen "taistoa villakoiria, likaisia pyykkejä ja ylimääräisiä rojuja vastaan"... Hyvä olo lähtee siitä, että ympäristö on siisti ja selkeä, niin siitä ei ainakaan tarvitse stressata. On vihdoinkin tilaa tehdä koulutöitä ja kaikkea muuta hyödyllistä! Hyvää päivänjatkoa kaikille!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ajatus
|
|
« Vastaus #13 : 17.01.2006 13:37:37 » |
|
Ja ilman negatiivisuutta ei voi olla positiivisuutta, sillä omalla kohdallani olen huomannut, että ne kaikkein negatiivisemmat asiat ovat mua eniten tässä maailmassa kasvattaneet. Siitä lähti muutos omaan asenteeseen. Aivan, täällä polariteettien maailmassa on tiedostettava molempien puolten olemassaolo, jos aikoo tavallaan "katsoa niitä kauempaa" eli nähdä asiat vähän laajemmasta näkökulmasta ja päästä eroon siitä ajatuksesta että olisi välttämättä sidoksissa kumpaankaan. Suurin juttu tässä kai onkin se oivallus, että itsellä on todellakin valta siihen, mitä ajattelee ja miten asennoituu asioihin. Se tuo aivan uudenlaista vahvuuden tunnetta. Vaikkei kukaan pysty jatkuvasti olemaan mikään pusi-pusi-nami-nami -tyyppi, on pointti kuitenkin siinä, ettei tarvitse ollakaan - kuka sellaista vaatii? Riittää, kun tiedostaa, että ajatukset luovat sen todellisuuden, missä elämme ja lähtee siitä sitten valitsemaan ajatus ajatukselta, mitä asioita haluaa vaalia edelleen ja mitä hylätä kokonaan. "It is your mind that creates this world", on kuulemma Buddha sanonut ja olen samaa mieltä. Jokainen teko ja saavutus on ensin ollut ajatus jonkun päässä.
|
|
|
tallennettu
|
Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone) Asc Kauris Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #14 : 17.01.2006 13:45:27 » |
|
Ah, juuri kun ajattelin, että pitäisi muistaa, ettei negatiivisia asioita saa laittaa kokonaan pannaan positiivisten asioiden tieltä, asia onkin jo otettu esille ^__^
Sillä jos tuntuu pahalle, niin sitten tuntuu pahalle. Tiedosta se, käsittele pois, mutta riimujen viisauden mukaan "varmista, ettet kärsi sen takia, että kärsit". Padottu negatiivisuus tavalla tai toisella aiheuttaa vain vahingoa, vaikka kuinka yrittäisi peittää sen positiivisuudella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|