seuraava »

[Hiisitär]

Se on muuten ihan oikeasti pelottavaa miten paljon nuoriso juo! Ja kaveripiiri yleensä kiskoo mukaansa juomaan. Kun seurustelin edellisen poikaystäväni kanssa tämä vähensi juomistaan ihan huomattavasti eikä enää ollut humalassa. Sisarukset ihmettelivät mistä oikein on kyse, kun herra on niin usein selvinpäin ja siemailee korkeintaan tilkan viskiä satunnaisesti. Kun minä itse en juonut, ei herrallakaan ollut intoa kännätä. Suhteen loppumisemme jälkeen hän palasi taas tuttuun kuvioon, kun uusi tyttöystävä käytti alkoholia kuten normaalit ihmiset.

Samainen herra muuten kivahti minulle, että olen vanhanaikainen, kun suhtauduin paheksuvasti (lähinnä itsekseni tuhahtaen) siihen, että herran nuorempi sisko osti 15-vuotiaalle serkulleen kossua, kun tämä sitä pyysi. Kuka 15-vuotias tarvitsee kossupulloa?! Kuka ylipäätään tarvitsee kossupulloa? Jos on sinut Itsensä kanssa, ei tarvitse mitään tuollaista ja alkoholiakin käyttää nauttimiseen, ei turruttamiseen tai filosofisen mielentilan saavuttamiseen, jossa muurit murtuvat.

Suokaa anteeksi, Oinas minussa ei vaan ymmärrä ihmisten typeryyttä, vaikka mitään ketään vastaan minulla ei olekaan Oinasmaista itsekseen puhisemista.

[^^Queen Nefertiti^^]

Tuostahan minä sanoin vappuna, tässä mietin just miten paljon baarit on näytelleet rooliaan minun ja ravun tuttavuudessa. Mutta toisaalta ilman alcoa hän ei vaikuttanut relaavan. Siis kun huhtikuun alussa ei saatu ostettua alcoa tai ei ollut meillä, ei lähtenyt; kun oli, lähti mutta se olikin liian vahvaa! Kai olisi pakko hyväksyä rohkaisuryyppy mutta nyt jotenkin kärsin tilanteesta, missä hän tuntuu "vajonneen" työ-olut-kaverit akselille ja minulla olisi niin paljon sanottavaa. Kai tuo sitten on sitä normaalielämää. Mutta hän sanoi jo ALUSSA juoneensa liikaa elämässä, että enää ei tunnu. Mikä saa miettimään, onko alco sitten enää rentouttavaa vai joku tapa. Kuten hän sanoi; toiseen käteen tuoppi ja toiseen tupakka. JA sitten sanotaan, älä koeta ohjata..varsinkin jos kaveripiiri tapaa aina samoissa merkeissä!

hauskanpito ja sen rajat? Toki kuljimme ilman juominkeja vielä tammikuussa.. helmikuussa huomasin että hän vakiintui tuohon perjantaina-baariin juttuun. Sääli.  Maaliskuussa (sport)baariin, huhtikuussa sama, toukokuussa piti saada humaltua.. sitten sanoin, eikö sinua kiinnosta mikään filosofinen, kun luulin.. (veikkaan että samoissa merkeissä menee hänen matkansa..) no, tarjosi, mutta kun en välitä niin juoda edes hienoja viinejä..

Kaiken lisäksi hän heitti, ettei löydä baarista hakemaansa! kappas--

ehkäpä Kaylee on oikeassa noista ikäluokkajutuista.. miten voi sielun veli tuhlata aikaansa tollaiseen. Ei sen juomisen tarvitse olla edes niin "rajua" mutta vähän yksitoikkoista rentoutumista? Eikö se urheilu riitä. Kova työ, kovat huvit?  

[Asterix]

Ai niin! Alkoholin poistumisesta kehosta kokonaan eli myös energiatasolla olen kuullut kestävän 7 päivää. Ilmeisesti prosessia voi nopeuttaa esimerkiksi reikillä tai vastaavilla energia"harjoituksilla", mutta tuo on ihan omaa arvailuani

Tuosta tuli mieleen, että tiedän monia, jotka urheilevat mieltään ja kehoaan puhtaaksi.
Kai se on tuollainen luontainen pyrkimys universaalina lahjana meille ihmisille?
Esim. mieheni "meditoi" kun hän käy juoksemassa lenkin ja etenkin hän tekee sitä
kostean illan jälkeen.

Tietenkään ei pidä kieltää ajatuksen voimaa - alkoholin saanee elimistöstään hyvin pois myös ajatuksella.
Tästä nimittäin antaisi osviittaa kuuluisa alkoholikoe, jossa kokeiltiin ihmisten humaltumisen rajoja. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle annettiin alkoholipitoista juomaa ja toiselle vettä, mutta veden juojille sanottiin, että kyseessä on alkoholipitoinen juoma, josta tulee humalaan. Ja niinpä porukka tuli humalaan! Pelkästään siitä ajatuksen voimasta, että tämä humalluttaa. Taisivat olla vielä enemmän tillintallin kuin oikeata viinaa juonut ryhmä

Heh..! Täytyypä kokeilla tuota jollekin! Tarjoan mehua ja sanon että se on alkoholipitoista
ja katsoa kuinka käy.

Ja kun tuosta alkoholista ja henkisyydestä oli kerran puhetta
niin tokihan se menee niin että mitä kiinnostuneempi itsensä kehittämisestä on, sitä vähemmän juo.
Mutta ihmisillä on monia muitakin syitä juomattomuuteen kuin halu ja pyrkimys kehittää itseään henkisesti.
Joten en edelleenkään pystyisi jaottelemaan ihmisiä juomisen määrän perusteella.


Mutta eiköhän Sasha ymmärtänyt mitä tarkoitin?  Ja minä ymmärsin mitä hän tarkoitti.
Asiamme menivät vähän ristiin, mutta emmehän puhuneetkaan ihan samasta jutusta...
Joskus pitää vaan saivarrella vähän.... [/color]

No tämä on näin sinun omassa tämän hetkisessä maailmassasi,
-minun maailmani on erilainen.

[^^Queen Nefertiti^^]

2008 Kahvilat, video, kävely, ruokaravintola ja sen jälkeen baaria, casinoa ja viinibaaria.. tässäkö on tämä syy.. alussa kävi vaikka vain tee+keskusteltiin elokuva, kirjallisuus, historia, urheilu.. onko hän heittänyt ihan viihteelle 2-3 kk ajan, siltä tuntuu??

No miehet usein tapaa lasillisella kun pitää puhua työt ja urheilut-

[Hiisitär]

Liikunta puhdistaa kehoa ja mieltä hyvin tehokkaasti. Ei siis ihme, että Vaakasi lähtee mielellään juoksulenkille, tiedostipa hän asiaa henkisesti tai ei Kyllä kun sisäistä ääntään kuuntelee ja siinä mainitsemassasi keskuksessa pysyy Itse huolehtii Itsestään ja ego avustaa pitämällä huolta kehosta.

[Asterix]

Niin tekee! Olen treenannut nyt noin 3 kk juoksemista Vaa'an opastuksella
ja ensin se oli... : ei nyt niin kivaa ollenkaan, mutta nyt olen jo addiktoitunut
juoksemaan ja nautin siitä.
Käyn 4-5 kertaa viikossa juoksemassa tunnin.

Juoksemisen aikana asiat mielessäni jäsentyvät tosi nopeasti oikeille paikoilleen,
aggressiot häipyvät, kehoni rakastaa juoksemista ja juoksemisen jälkeen
mieli kirkas ja pirteä ja keskittyminen on helppoa.

Kyllä siinä jokin taika on.

[Bona Fide]

Aloin kasvisyöjäksi ehkä kolme kuukautta sitten. Sen jälkeen on alkanut tehdä enemmän mieli alkoholia. Oliskos se jonkinlainen sijaisnautinto lihan sijasta, minkä haluaisi toteuttaa. Jotain hyvää sitten jossei voi lihasta nauttia. Mutta kun sitä koekilin, en pysty alkoholista kuitenkaan nauttimaan. Samana yönä janottaa kaiken aikaa, eikä vesi tunnu vievän janoa pois, ja on turta tai muuten huono olo seuraavan päivän. Ihan minimaalisestakin määrästä jo sama vaikutus. Silloin kun aloin meditoida (jo useampi vuosi sitten), päätin kohta myös vähentää/lopettaa alkoholin käytön samasta syystä. Eli meditointi teki herkemmäksi alkoholin huonoille vaikutuksille, ja päätin että parasta vähentää, ei siitä järkeilyn jälkeen tehnyt pahemmin mieli alkoholia.

Paljon, paljon nuorempana sitten kännäsin ilman krapuloita muutaman vuoden siihen malliin, että alkoi muisti mennä mitä vähemmästäkin määrästä, ja sen jälkeen olinkin useita vuosia täysi absolutisti pelkästään moraalisista syistä, ennenkuin taas pikkuhiljaa varovaisesti uskaltauduin kohtuukäyttöön. Mutta sekin siis loppui (tai herkisyttyäni sen haittavaikutuksille päädyin taas siihen että parasta käyttää niin vähän kuin mahdollista) meditointiharrastukseni alettua. 

[Rakkauden enkeli]

Ehkä RV tai joku muu osaa selittää paremmin, mitä on kun
ihminen ei ole omassa keskuksessaan/löytänyt sitä.
Näin lyhyesti sanottuna kaikesta tekemisestä puuttuu aito (universaali) rakkaus
muita kohtaan. [/color]

Hyvinhän jo selititkin...  Silloin kun ei ole täysin keskuksessaan, yhteydessä siihen silloin ei ole täysin tasapainossa. Keskus on ikäänkuin se joka sinä todella olet, henki kehon sisällä. Mitä paremmin osaat pysyä keskuksessasi, sen helpompaa elämäsi on kaikin puolin, eikä mikään elämän myllerrys suista sinua täysin eikä lopullisesti pois "raiteiltasi".  Mitä paremmin osaat pysyä/palata keskukseesi, sitä enemmän loistat ja säteilet omalle kehollesi ja sitä kautta kaikkialle ympärillesi parantavaa ja eheyttävää valoa ja rakkautta. Mitä paremmin osaat palata/pysyt keskuksessasi, sen lähempänä ns. henkistä mestaruutta olet.  Siltikin haluan muistuttaa ettei kukaan, edes mestarit ole tai pysty olemaan totaalisen täydellisiä kaikissa asioissa täällä kuitenkin niin "karkeavärähteisessä" maailmassa. Tämä on ns. erittäin rankka ja haasteellinen (koulu)planeetta kaikille, mutta toki ah myös niin ihana, opettava ja antoisa. 

Henkisyydestä...minä olen tavannut hyvin 'syvällisiä'(liekö se jotakin samaa kuin henkinen) alkoholistejakin ja jutellut heidän kanssaan. Tosin eräs väitti, että hänellä on järki terävä ja ymmärtää paljon asioita, mutta visualisointi ja intuition puoli on heikko ja onkin väittänyt, että se johtuu hänen heikkoudestaan alkoholiin.

No mielestäni henkisyys ja syvällisyys kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä. Jotkut alkoholistit, jopa ns. kadunmiehetkin voivat olla hyvinkin henkisiä, mutta jostain syystä he eivät ole kestäneet sitä henkisyyttään/herkkyyttään ja ovat siksi sortuneet alkoholiin haluten paeta ja turruttaa kaiken. Alkoholin myötä ovat sitten monella tavalla luiskahtaneet pois raiteiltaan.

[Bona Fide]

Omassa ruumissaan on myös hyvä olla. Oli se sitten kuinka hyvä tai paha tahansa, se on ainoa maallinen ruumis mitä meillä tällä hetkellä on. Ja kun sen tuntee rentona järkäleenä se juurruttaa, maadoittaa, tekee vakaaksi eikä pienistä hätkähdä.

[Rakkauden enkeli]

Omassa ruumissaan on myös hyvä olla. Oli se sitten kuinka hyvä tai paha tahansa, se on ainoa maallinen ruumis mitä meillä tällä hetkellä on. Ja kun sen tuntee rentona järkäleenä se juurruttaa, maadoittaa, tekee vakaaksi eikä pienistä hätkähdä.

Toki toki. Se on ikäänkuin hengen kulkuneuvo. Henki liikuttaa kehoa ja keho henkeä. Ne ovat täällä maan päällä erottamattomasti yhteydessä toisiinsa ja se minkä teet kehollesi teet myös hengellesi ja päinvastoin...

[Bona Fide]

Toki toki. Se on ikäänkuin hengen kulkuneuvo. Henki liikuttaa kehoa ja keho henkeä. Ne ovat täällä maan päällä erottamattomasti yhteydessä toisiinsa ja se minkä teet kehollesi teet myös hengellesi ja päinvastoin...
[/quote]

Aivan. Minä olen täällä paremminkin vaan kysymässä neuvoja ja kuuntelemassa henkisiä ihmisiä kuin neuvomassa muita. Olen ihan tavallinen maallinen heppu. Suokaa anteeksi (jos tarvitsee) että puutun aiheeseen. 

[Esmiralda]

Antimoguli!! Minäkin olen ihan tavallinen maallinen heppu, älä yritä paremmaksi!
Koskaan emme voi tietää kuka meistä ja miten antaa toiselle jotakin, ehkä vähiten se, joka luulee antavansa paljon....kuten kukko tunkiollla...joten. 

Tuli mieleen kun RV sanoi:

No mielestäni henkisyys ja syvällisyys kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä. Jotkut alkoholistit, jopa ns. kadunmiehetkin voivat olla hyvinkin henkisiä, mutta jostain syystä he eivät ole kestäneet sitä henkisyyttään/herkkyyttään ja ovat siksi sortuneet alkoholiin haluten paeta ja turruttaa kaiken. Alkoholin myötä ovat sitten monella tavalla luiskahtaneet pois raiteiltaan.

Näenkin sen niin päin, että lapsi jo on usein kauhuissaan nähdessään kotiympyränsä saatikka sitten laajemmasti tätä elinympäristöään rakkaalla planeetalla, mistä lie tullut ja mitkä illuusiot sielulla onkaan.
Tiedän ja tunsin mieheni vanhimman pojan joka ei halunnut tehdä pahaa kärpäsellekään, jotenkin vanhempana pyrki taistelemaan kaupallisuutta ja pinnallisuutta vastaan, kunnes masentui, vajosi alkoholiin ja lopulta ampui aivonsa seinille. Häntä muistettiin kunnioituksella ja pelolla.

Skorpparipoikani tuossa halusi antaa mielipiteensä tähän kun piti kertoa mitä 'se äiti nyt tekee' ja sanoi, että alkoholilla on sillä tavalla myönteinen puolensa henkiseen kasvuun, jos sen avulla tekee virheitä ja on pahoja kokemuksia, koska niistähän se henkinen kasvu lähtee, sanoo hän. Jos ei tee mitään 'pahaa', niin eihän sitä sillä tavalla kasva!

[Rakkauden enkeli]

"Heppujahan" me kaikki  ja virheistä tosiaan oppii... 

[^^Queen Nefertiti^^]

Vaikea tässä asiassa on arvioida tulevaa kuten missä vain ennusteissa.. jotkut jättää alkon, huomaa ettei tarvi terveyden tai rohkaisun tai huvin takia.. ei vaan maistu. Jonkun mentävä pohjalle. Huomaan etten joisi just yhtään, ellei "pitäisi" mennä ulos.. ja siellä muut joisi.

Tottakai ne värähtelyt on karkeampia baareissa.

Jos vaikka tosissaan tekis meditaatiota, ei varmaan vkl känni olisi suotavaa..

[Mio]

helvetin hyvät