Ajatus
|
|
« Vastaus #15 : 05.08.2008 12:21:58 » |
|
yritä määrätä kalan uintisuuntaa niin se näennäisesti myötäilee mutta ui kuitenkin lopulta omaan suuntaansa Tämä oli melkoisen osuvasti sanottu.
|
|
|
tallennettu
|
Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone) Asc Kauris Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
|
|
|
Lizzy
Vieras
|
|
« Vastaus #16 : 22.11.2008 18:43:34 » |
|
Ihan varmaan se on joku maamerkki itse, joka noi tulkinnat on tehnyt. Jokaisessa tunnutaan sanovan että joo hyvä sitä ja tätä... MUTTA kuitenkin sun pitäisi olla järkevä, rationaalinen ja hyväksyä että maailma on kylmä paikka ja olla kriittinen jne. jne. En ihan kyllä allekirjoita noita, mutta siis kun tämä on kala aihe niin puhutaan nyt tuosta kalan tulkinnasta. Oon pikkasen kriittinen sen suhteen miten kalojen luontaiset hyvät puolet pääsis esille kauheen kylmässä ja rationaalisessa tai kriittisessä ilmapiirissä. Kaloja pitäisi kannustaa luovuuteen, luoviin ratkaisuihin ja ihannetapauksessa luottamaan omiin vaistoihin ja intuitioon ihan lapsesta asti. Sekä uskomaan omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, mielsi maailman sitten minkälaiseksi tahansa. Silloin Kalat ei tuntisi olevansa niin haavoittuva kylmässä ja rationaalisessa maailmassa kun voisi luottaa omiin tuntemuksiinsa ja tietäisi että voi niihin turvautua. Sen pohjalta hän voisi toimia omalla tavallaan rationaalisesti, mutta luovasti. Mun mielestä siitä tulis ihana harmoninen yhdistelmä kalat luonteisille/vaikutteisille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lizzy
Vieras
|
|
« Vastaus #17 : 23.11.2008 14:29:12 » |
|
Olet oikeassa, että kaikki ääripäät ovat vähän huteria pohjia luoda sellaista minäkuvaa ja ajatusta maailmasta. Ihan totta, että ihmisille on tärkeää oppia sitä realismia ja toimeen tulemista konkreettisten asioiden kanssa, mutta ei kuitenkaan luovuuden kustannuksella. Minä ainakin uskon, että nuo kaksi voi yhdistää. Sinullahan oli 6.huoneessa jos oikein muistelen, joten en todellakaan vähättele tuota realismin tarvetta varsinkin tuossa tapauksessa. Varmasti tärkeä oivallus ja avaus. Ettei mene liiaksi johonkin fantasian puolelle. on kyllä niin helppo merkki alistaa, mutta onneksi sitten monelle tulee jossain vaiheessa juuri tuo reaktio että ***kele. on tärkeää oppia perusturvallisuuden tunnetta, itsensä arvostamista ja omien oikeuksien puolustamista. Eikä se ole koskaan liian myöhäistä. Todellakin, tuon merkkini kautta ymmärrän kaloja todella hyvin. Ihana mitä sanoit tuosta lapsesta. Olisi kyllä suuri kunnia olla niin herkän sielun vanhempi. Kuten tietysti kenen tahansa pienen ihmisen, oli merkki mikä hyvänsä. Mutta varsinkin vesimerkkien vanhemmilla pitäisi oma perusturvallisuus olla kunnossa ja sellainen tietty rauha itsen kanssa, ettei heijastaisi omia ongelmiaan herkkään lapseen. Tiedän tämänkin puolen vähän liian hyvin... Minulla on muuten child asteroidi En tiedä mitä tarkoittaa, tuli vain mieleen tuosta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ave^^
Vieras
|
|
« Vastaus #18 : 23.11.2008 18:37:28 » |
|
Sinäpä tunnut oikeasti YMMÄRTÄVÄN kalaluonnetta mutta onhan sulla kuu siellä, joten ei ihme...toivon melkein että jos sulle joskus tulee lapsi niin hän on (siis pelkkää mielikuvitusta...eihän sillä minulle oikeasti mitään henkilökohtaista merkitystä ole ensinnäkään tuleeko sulle lasta tai mikä hänen merkki on... ) Olen kiinnittänyt huomiota dc, että usein kirjoitat jonkin kommentin ja heti perään alat selittelemään, että en tarkoita sitä ja tätä, vähän niin kuin kumoat sen mitä juuri äsken sanoit. Siinä samassa katoaa kaikki se voima, mitä sanomassasi olisi. Vaikka herkästi loukkaantuvia ihmisiä on, riskejä pitää silti ottaa jos haluaa tuoda jonkin asian esille. Kalamaista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
indiima
|
|
« Vastaus #19 : 25.11.2008 12:05:52 » |
|
Dawnchildille, piti jo lukiessani kuolematopiccia, ja tässä kun tartuit omaan maailmanparannukseesi lörpöttelemällä, kirjoittaa, että minäpä se tyttö satun nauttimaan sinun tekstistäsi. En sano, että olisin itse kokenut samoja asioita tai että olisin samanlainen, mutta koen että saat minut ymmärtämään sellaista ihmistä, joka ei ole kuten minä (eihän kukaan ole, hehheh) oikein syvällisesti ja myötätuntoisesti. Joten ainakin maailmanparannus näin yhden yksilön otannalla ja näkökannan kautta vain avaamalla omaa ajattelua on tuottanut positiivisia asioita. Ei ajatteleminen useinkaan ole kovin itselle vahingollista, varsinkin jos se tapahtuu rakkauden tarkoitusperin. Mulle mun ja ovat olleet vähän kalasoppaa ja sellaista sattumakeittoa pitkään, että! Mutta nyt olen ehkä tajunnut jotain, JA TADAA, JAAN SEN TEIDÄN KANSSA, koska ON VAAN NIIN SIISTIÄ TAJUTA JOTAIN! Okei, olen empaattinen, ja kuulen toisen tunteet, tunnen toisen tunteet mun sisällä, aiemmin huolestuin ja rupesin käyttäytymään irrationaalisesti, kun omat ja toisen tunteet menivät sekaisin. Mutta nyt pysyn edelleen toiselle ihmiselle auki ja mietin, että miten pysyn itsessä, mikä on mun tunne tässä, ja sitten sitä, että miten mä olen tälle ihmiselle tässä hetkessä vahva aikuinen (sanomattakin selvää on, tai itse asiassa ei ole, mutta olen monen ihmisen kriisiuskottu... )mitä voin omien rajojeni sisällä tehdä tai olla sellaista, että tämä ihminen voi kokea minun rauhaani ja sitä että häntä kuunnellaan? Tätä olen opetellut. Plus kuu kaloissa auttaa näyttelemisjutuissa, mä olen oikeen näppärä sulahtelemaan fiktioon, se on kakun palaa, ja nannaa sellaista. kuu marsissa, sitä mä harmittelin pitkään, että noo, voisko olla vaikka oinaassa tai plaa jossain vähän semmoisessa aktiivisemmassa ja pontevammassa merkissä, enkä tajunnut vasta kuin nyt, että kuu marsissa pyytää antautumaan virtaan, sille ei sovi teknisyys ja mekaanisuus ja rutiinit, vaan sinne uidaan minne virta vie, ja mitä paremmin oppii uimaan aina hetken mukaan, sitä sujuvammin luovuus virtaa. Sen mä olen kokenut tosi vahvana tässä viime päivinä, se on ollut niin hämmentävän helppoa, siis maalata, kirjoittaa, tehdä asioita, vaan hups, teinpä 15 joululahjaa, kun oli sellainen tunne, että onpa ihanaa oppia itsestään. Paljon on opittavaa, ja välillä mä haluan taputella itseäni olalle, että hyyvää tyyttöö. Niin sitä pittää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ave^^
Vieras
|
|
« Vastaus #20 : 09.07.2009 13:36:58 » |
|
Nostan tämän iiihanan ketjun taas. Onkohan se niin, että kalan elämä on sellaista loputonta aaltoliikettä? Pitää vain tottua siihen että aina välillä tulee jotain, ihan ilman syytä, mikä painaa alas ja tukehduttaa. Se pitää nukkua teemukin ja stereoiden vieressä ohi ja sitten on taas auki koko maailmalle ja ah kun kaikki tässä maailmassa onkin niin ihanaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
rhoda
|
|
« Vastaus #21 : 09.07.2009 17:31:12 » |
|
Kiitti nostosta Ave^^ tällaista en muistanutkaan.. Ohan se sellasta huljuttelua millon muikkuna ja millon mureenana.. Joskus ihan vaan pään sisällä mutta eipähän käy elo tylsäksi.. Sitä piti kysymäni vaikutteisilta jotta kuinkas tuo Uranuksen liike kalat-merkissä on tuntunut? Vai onko liian aikaista vedellä johtopäätöksiä..? Entäs tuo vastamerkissä? OT. Tänään on taas lukuhäröpäivä, luin ensin että Ave^^ kirjoitti "Teemunkin steroideista"
|
|
« Viimeksi muokattu: 09.07.2009 17:37:02 kirjoittanut rhoda »
|
tallennettu
|
|
|
|
Miljoonakala
Satunnainen astroilija
Viestejä: 30
|
|
« Vastaus #22 : 13.07.2009 21:46:59 » |
|
Oli ihan pakko heittäytyä tähän soppaan, vaikka muutoin olenkin viettänyt hiljaiseloa palstalta jo pitkään Alussa kysyttiin kokemuksia transuista kalojen planeetoille. Omalla kartallani siis :ssa , , , , , ja (repikää siitä ) ja sokerina pohjalla & kirsikkana drinkissä :llä... Kun ylitti :n, koko maailma muuttui. Asiaan kyllä myötävaikutti :lla... avioliitto loppui, työkuviot muuttui, rahat ja koti meni - oikeastaan meni kaikki muu paitsi terveys. Tilalle tuli uusi mies, syntyi lapsi, kotikuviot meni uusiksi jne. Kun jatkoi stelliumina olevien muiden kalaplaneettojen ylitystä, tuli lisää muuttumista ja uudistusta, mutta kaiken aikaa kalamaisesti varkain lipuen. Muutettiin kauas pois, työkuviot menivät uusiksi pariin kertaan, ihmissuhteista karsiutui pois sellaiset jotka ei olleet syvällisiä, ja uusia, hyvin erikoisia ihmisiä tuli tilalle. Nyt kauniiksi lopuksi kun ohitti :n ja :n, menin naimisiin ja matkasin häämatkalle meren rannalle, syömään pelkkää kalaruokaa Mun kokemuksen mukaan ei ne transut niin pahoja ole. Tottakai muutosta tulee, mutta ainakin mulle ne tulivat hiipimällä ja ilman tuskaa. Kuvittelisin että Oinaat olis paljon pahemmassa myllyssä kohta. Hämmennetään me lisää tätä elämän soppaa ~Miljoonakala
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ave^^
Vieras
|
|
« Vastaus #23 : 14.07.2009 17:17:41 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hannari
Kohtuuastroilija
Viestejä: 76
Gingerbread.
|
|
« Vastaus #24 : 07.08.2009 15:30:55 » |
|
Minulla on , , ja . Minusta on ihanaa olla kalat, vaikka se toden totta joskus ottaa päähän että näin monta planeettaa möllöttävätkin siellä. Luovuutta, taiteellisuutta, mukaavuuden haluisuutta ja haveilevuutta minulta todella löytyy (vaikka itse sanonkin eheh). Njaa, aika hyvin painoitettu kalat minä olen.
|
|
« Viimeksi muokattu: 03.09.2009 14:17:01 kirjoittanut Cippa »
|
tallennettu
|
|
|
|
Ave^^
Vieras
|
|
« Vastaus #25 : 03.09.2009 09:57:00 » |
|
Kalojen teemaanhaan liittyy molemmat sekä auttaja että autettu. Onko se siis kalan omasta valinnasta kiinni että toteuttaako tätä energiaa suuntaamalla sen muihin vai jäämällä odottamaan sitä jotakuta joka vie tämän kaiken tuskan pois? Jotenkin tuntuu mahdottomalta, että molemmat voisivat olla samaan aikaan, vaatiihan toisten tosiasiallinen auttaminen paljon voimaa ja itseluottamusta, jolloin tuohon toiseen vaihtoehtoon ei enää jää kiinni. Taas jos on taipuvainen jämähtämään omiin murheisiinsa odottamaan pelastusta, eihän silloin osaa katsoa missä muut tarvitsisivat apua kun kaikki energia menee itseensä tuijotteluun. Vai voisivatko ne sittenkin olla jollain tavalla samaan aikaan kalassa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
taiska
|
|
« Vastaus #26 : 03.09.2009 22:46:44 » |
|
Minulla , :kalat:ja MC Minussa on siis sisällä kalaa todella paljon, mutta ulospäin ja tasapainottaa tilannetta. Oinas on ihan merkin alussa joten olen sika pehmo ja rakastan kun saan auttaa toisia OMASTA HALUSTA, mutta pakko pulla ei taas luonnistu yhtään : ! Haaveilija, taiteilija sisältä ihan täydellisesti, mutta tajuan kuitenkin elämän realiteetit ja olen aikas rohkea vaikka itse sanonkin ja sikamaisen vapauden haluinen : . Kalamaisuus tulee esille puheessa (poikani sanoo, että joka asiaa selittäessä aloitan aina NIIIIIIIIN kaukaa), rakkaudessa (unelmoin aina jostain sellaisesta mitä oikeassa elämässä ei voi olla) ja rakastan sitä, kun voin auttaa, yllättäen avun tarpeessa olevia. Sitovista auttamisista taas en pidä paitsi rakkaitten ihmisten kohdalla ! Minua ei myöskään taida voida käyttää pehmoisuudestani huolimatta "hyväkseen" sillä vaikka omaan pitkän pinnan, niin se ei tarkoita, että sietäisin mitä vaan : .Yleensä omaan oman etuni tuntevan järjen kaikissa asioissa ! Rakastan kala ruokaa ja se on aina yleensä ensimmäinen valintani jos sitä on tarjolla !
|
|
|
tallennettu
|
Trooppinen Oinas, Kuu Kauris, Asc Leijona Sideerinen Kalat, Kuu Jousimies,Meridiaani Vesimies Punainen sähköinen(spektrinen) taivaanvaeltaja Kiinalainen: Metalli Rotta, egona Hevonen Egyptiläinen: Isis Asteekki merkki: Acatl eli Ruoko Druidi: Pähkinäpensas Kiinalainen: Rotta , Feng Shui 472
|
|
|
Ave^^
Vieras
|
|
« Vastaus #27 : 08.10.2010 18:34:51 » |
|
Viime aikoina olen muuttunut taas yhä enemmän niin häpeilemättömästi kalamaiseksi. Vaikka tuossa jokin aika sitten kun kävin kotona isäni totesi että "miten sää voit olla nousukala, kun ethän sää ole yhtään niinkuin kalat." Voi kyllä mää olen.. : Sitä kun kasvaa lapsuuden johtavien merkkien keskellä, kestää hiukan aikaa että löytää sen kalaidentiteettinsä..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Metsänkeiju
|
|
« Vastaus #28 : 02.12.2010 17:40:47 » |
|
Nostelen fisuketjun.. Mitä Kaloille kuuluu? Kalojen teemaanhaan liittyy molemmat sekä auttaja että autettu. Onko se siis kalan omasta valinnasta kiinni että toteuttaako tätä energiaa suuntaamalla sen muihin vai jäämällä odottamaan sitä jotakuta joka vie tämän kaiken tuskan pois? Jotenkin tuntuu mahdottomalta, että molemmat voisivat olla samaan aikaan, vaatiihan toisten tosiasiallinen auttaminen paljon voimaa ja itseluottamusta, jolloin tuohon toiseen vaihtoehtoon ei enää jää kiinni. Taas jos on taipuvainen jämähtämään omiin murheisiinsa odottamaan pelastusta, eihän silloin osaa katsoa missä muut tarvitsisivat apua kun kaikki energia menee itseensä tuijotteluun. Vai voisivatko ne sittenkin olla jollain tavalla samaan aikaan kalassa?
Jäin miettimään tätä.. Itte kuu vaakana haen aina balanssia joka asiaan. Tämänkin ratkaisin itselleni siten, että kun itsetunto on (mulla) kohdillaan, en odottele pelastusta. Ainoastaan silloin kun masentaa, tulen marttyyriksi. Mutta yleisesti, luonteeni rakastaa aidosti auttaa lähimmäisiäni. Silloin kun voin hyvin, autan mielelläni. Jos voin huonosti, minun on keskityttävä itseeni ja sanon suoraan etten voi nyt auttaa ja päinvastoin pyydän itse apua. Vastavuoroista siis.. Miten tarve on, kenelläkin. Harva minulta pyytää mihinkään apua, taidan olla sen verran erakko ja ystävätön. No, sukulaiset pyytää joskus. Ja heillehän voin olla suht täysin suora, he tuntevat minut, että sanon silloin kun en jaksa. Sekin on pitänyt opetella, ennen en tiennyt milloin voimani ovat lopussa, tai vaikka aavistelinkin, niin en arvostanut kai tarpeeksi itseäni Avatakseni suuni ja sanoakseni etten jaksa. Kai se on sitä kaikkien kaveruutta ja mukailevuutta ja konfliktien välttämistä ollut. Mutta huonosti on käynyt, mä kun en voi esittää oikein mitään. Kaikki näkevät kilometrien päähän kyllä minusta, että miten voin henkisesti. Siis jos voin tarpeeksi huonosti... tai hyvin.. Mutta tiivistelmänä, kyllä se on mahdollista olla nuo kaksi samaan aikaan, auttaa ja olla autettavana. Tässä elävä esimerkki. : Kun mietin asiaa vielä, niin tottakai on ihanempaa saada auttaa. Kuin "joutua" vastaanottamaan apua, todeta ettei aina pärjää yksin ja että jokainen olemme vajavaisia tarpeinemme ja virheinemme. Ja että se on okei, mun ei tarvii jaksaa yksin kaikessa, minäkin saan saada apua ja tulla rakastetuksi. Ja se on Täsmälleen yhtä tärkeä asia, kuin saada auttaa ja rakastaa muita. Ilman sitähän en osaa edes auttaa ja rakastaa muita, jollen rakasta itseäni.. Jollen suo itselleni Kaikkea mitä soisin lähimmilleni. Menihän diipiksi, mulla usein menee........ :
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #29 : 28.09.2011 20:27:44 » |
|
Mä haluun kertoa tänne, ei nyt siis mikään suuri jymy-yllätys, mut tämän kertoi mun ei-astrologiaan pahemmin tutustunu ystävä, joka tekee töitä lasten ja nuorten mielenterveysosastolla ... Hän on kuulemma nyt alkanut huomata, että prosentuaalisesti potilaisssa on eniten kaloja! Erityisesti monet anorektikko-itsensäviiltelijä-tytöt ovat usein kaloja. Olin tosi yllättynyt että se ystäväni on kysellyt potilailta niiden horoskooppimerkkejä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|