seuraava »

[Lionheart]

Ja jos oikein harmittaa, tullaan 'halimaan'  etutassut olkapäille ja siinä sitten yritetään ottaa selvää mikä on hätänä pienien lipaisujen kera(tuon 'halimisen' olen alun perin kyllä opettanut niille).

Min entinen koira osas tuon halimisen myös, olin opettanu.. Sen kuoleman jälkeen se on käynyt mun unissa haukkumassa jossain taustalla ja kun mä oon huutanu sitä niin se on aina vaan lähteny juoksemaan johonkin.. metsään, niitylle, tietä pitkin.. sillee huolettomasti. Sillon perjantaiyönä se tosin tuli mun uneen ja nukku mun vieressä. Voitte kuvitella millanen tunne olikin herätä yksin.

Nyt sun on hyvä olla ja sä oot vapaa, mamin vaan on niin kova ikävä..

[astrofriikki]

Voi Lionheart. 
 
Kirjoituksesi kosketti. 

[Tiigris]

Meidän edesmennyt kissa Kauko osasi halia myös.. Hän teki sen vain niin että hyppäsi keittiön penkille viereen istumaan ja siinä sitten vierekkäin oltiin, kylki kyljessä ja katseltiin päät kallellaan toisiamme silmiin rakastavasti.. Välillä hän oikein puski poskellaan olkavarteen.. Sitten hän tuli syliin jotta pääsi lähemmäs kasvoja, ja katsekontakti pysyi vahvana.. Lopulta hän laittoi tassut rintakehälleni tai olkapäilleni ja kosketteli nenällään kasvojani.. Siinä vaiheessa kyllä hän saattoi tassullakin vähän huitaista kasvoja, joten piti olla varovainen.. Mutta en ikinä unohda sitä ikään kuin "ihailevaa ja pyytettömästi hyväksyvää" ilmettä hänen silmissään, jotka tuikkivat vilpittömästi kuin pienet tähdet..

Äitini katseli aina haltioituneena vierestä näitä meidän kontaktejamme ja sanoi että huomaatko nyt miten Kauko ihailee sinua.. Olikohan vähän mustis..

Kauko oli minun pikkuveljeni, mutta nyt hän on hän joka kehrää enkelten kielellä. 

Monet salaisuudet jaoin hänen kanssaan ja hän oli läsnä kaikissa tunteissani..
Minä olin ainoa kenet hän herätti öisin, joskus ihan vain leikkimään tai silitettäväksi.
Kannoin hänet usein keskellä yötä omaan petiinsä, lauloin nukkumattia matalalla ja pehmeällä äänellä ja mitä kauemmin lauloin, hänen kehräyksensä voimistui ja hän lopulta nukahti, vaikka olisi ollut pirteimmillään. 

[Ippuska]

...

Ihanaa vipinää sinulla kotona, Ippuska  Ja kiva nähdä sinuakin 

Miulla on taas "vauvakuume"  viime kerrasta on taas 3v., kun vauva tuli taloon  Kissanpentu ois suloinen ja ihastuttava ilopilleri 

Kiitos samoin Jaspis 

Vipinää riittää ja sitten niitä hyvinansaittuja huilihetkiä 

Onpa teillä kaikilla ihania muistoja ja kokemuksia lemmikeistänne 

[Lionheart]

Jestas kun on nättejä kissoja! 

Minul oli se kulkukissa tässä sillon kerran vuorokauden yli ja sitten se hävis eikä oo enää näkyny.. Voiskin kissan hommata  : Ei oo koskaan omaa ollut.

[Tiigris]

Minäkin hommaan kissan sitten kun tilanteeni ja asumiseni on vakiintuneempaa sorttia.. Siihen voi mennä vuosi aikaa, mutta on se sen arvoista odottaa. 

Yhdyn ihailukuoroon: ihastuttavia otuksia kissasi, ippuska. 

Sydämeni kehrää kissoille kyllä aina hyvin lämpimästi. 

[astrofriikki]

Voi pieniä Ippuskan kisuja 

Hauskaa, kun heillä on seuraa toisistaan. 

[Rakkauden enkeli]

Voi miten ihania kisuja Ippuska.  Meidän vanhimmalla kisulilla samanlainen väritys. Aika ihanaa ja selkeätä viestintää... Nimittäin juuri tässä näitä viestejänne lukiessani tuli nuorimmainen kisuleistani tuohon sohvan vierelle minua silmillään "tapittamaan" ja hyppäsi sitten tuohon ihan viereen hyrisemään, että juu kyllä meissä todellakin on niitä hoitavia energioita. 

[Ippuska]

ONHAN NIISSÄ - JA ITSEKIN OLETTE IHANIA 

Ja onhan meillä vielä se pikkuruinen kääpiöhamsterikin, Hippu, joka tyynenä elelee omassa turvallisssa pesähäkissään, riittävän korkealla ja tavoittamattomissa   
Alkaa tosin olla jo vanha ukko, mutta katseensa on voimallinen 

[Esmiralda]

Voi, Ihana Ippuska ja Kissasi! En tiennytkään että 'odotit'!

Hienoja energioita virtaa täällä, kun eläimistä kerrotte.

Tuosta HALAAMISESTA. Eemeli-kissa oli pienestä sen oppinut ja minunkin piti välillä mennä lattialle hieromaan päivä ja leualla hankamaan päälakea ja niskaa. Uskomattoman voimakas sellainen pieni pää, kun hän halailee.

Vanhempi kissa Iida oppi sen häneltä ja usein tuli halailemaan myös, varsinkin harjaamista pyytäessään.

Kissan halaukset antoivat aivan ihme hyvän olon!!!

Koirista ja heidän vainusta: Ystäväni herkkä koira alkoi haukkumaan 'ystävällisesti' tuossa miedän ulkoeteisessä ja häntä heilui hurjana. Kukaan ei ovesta tullut, raollaan oli. Ystäväni joka näkee aurat, totesi heti, että tähän eteiseen tuli 'haltija' aika suuri, ehkä tämän talon henkien 'johtaja'. Seisoi tovin kuulemma isona valona siinä koiran edessä. KOIRAKO NÄKEE SELLAISET?!

Sanoi ystäväni, että tuolla 'haltijalla' oli jotain asiaa, jota hänkään ei osaa lukea. Sanoi että nostaa Tarot-kortti. Nostinkin jumalatarkortin: Ilon jumalatar, joka kertoi, että toivoisi enemmän iloa elämääni. Totesin itsekin, että näin ihana paikka haltijoineen ja henkineen ja minulta ilo poissa (sairaudet vievät helposti ilon). Siis hyvä muistutus!

Nyt on talo ollut täynnä iloisia ihmisiä, kun suku on kohdannut! Eiköhän hengetkin ole siitä tyytyväisiä!
Eräs sukulaismies rakensi Eemelille aivan upeat tikkaat hänen nukkumapaikalleen työkaluvajan yliselle! Kyllä varmaan kissa ihmettelee, kun ennen oli vaikea kiivetä kohtisuoraan pylvästä myöten.  :

[Ippuska]

Ihana Esmiralda     Aivan, sekin odotus palkittiin 

Iida ja Eemeli, onpas suloiset nimet kissoillanne 
Olipa jännä koira-kokemus teillä siellä - ja sattuikin olemaan "tietäjä" paikalla, ihanaa johdatusta!
Onhan se ilokin joskus tukkeessa ja padon takana, mutta luonnollisena voimana onneksi osaa padotkin murtaa, aikanaan 

SE on niin totta, että sairaudet ilon vievätkin, mutta ei sairaudetkaan ole tuleet jäädäkseen, kyllä elämän parantava ja uutta luova energia sellaisetkin voittaa, aikanaan... 

Laitan tänne lähipäivinä taas pari kivaa kisu-relax-kuvaa 

[Ippuska]

MUOKKAUS:

Unettoman yön jälkeen on vain pakko myöntää, että allergiaa tämä ON! Olen ignoroinut nämä vähitellen lisäätyvät oireeni SEN TAKIA KOSKA kävin keväällä allergiatesteissä ( Brick-testissä) ja sen mukaan EN OLE allerginen kissoille mutta viimeyönä meni ihan tukkoon kurkunpääni, siis heti kun olin nukahtanut niin heräsin kutittavaan kuristukseen eikä ilma kulkenut suuntaan sikä toiseen ja sama toistui aina vaivuttuani uneen  Silmät ja nenä kutittavat kamalasti ja keuhkot ovat ihan tukossa, henkeä ahdistaa.

Nyt ON pakko luopua kisuista, ja onneksi lapseni on ymmärtäväinen (hänhän niitä halusikin) ja sanoi, että ottaa kisun kun muuttaa kotoa.
Olisi vain KIIRE saada heille uusi koti oloni takia, niin että jos Tampereella on ehdokas, voi laitta minulle yv:n!
 

[astrofriikki]

Voi Ippuska miten ikävää 

Toivottavasti kisut löytyvät hyvin kodin pian 

[He|mi^]

 

[Esmiralda]

Voi Ippuska ja enemmän Voi Poikasi!

Mutta älkäähän huoliko! On muita eläimiä. Esim. Kilpikonna on hauska ja sen kautta avartuu maailman kuva tutkimaan vieraimpikin eläimiä. Muistan erään oppilaani, joka oli huisin spatiaalisesti (muoto, tilahahmotus ja yllätys; oppi heti valssin askeleet hyvin onnellisena) älykäs, muuta ei sitten paljoa ollutkaan, ja hän unelmoi jo pari vuotta kilpikonnaa, tutki kaikki tiedot siitä, ja sai sen!!!

Katselkaapa yhdessä eläinpuodissa! Tässä on opinpaikka pojalle alkaa ajattelemaan myös äidin eli lähimmäisensä hyvinvointia. 

Näin ne eläimet avartavat, opettavat sitä lajia ymmärrystä, mikä loppujen lopuksi on tie onneen!