Tämä on mielenkiintoinen ketju, koska vastamerkin miettiminen on varsin valaisevaa joskus.
Nykyään ajattelen itsekin merkkejä enemmän pareina kuin aikaisemmin, ikään kuin kahtena ääripäänä samasta jatkumosta.
Auringon vastamerkkini on
. Omaan ystäväpiiriini tai perheeseeni ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut aurinko-Neitsyitä, poikkeuksena ainoastaan yksi poikakaveri teini-iässä (jonka huone oli aina kuin pommin jäljiltä, mutta jolle henk.koht. hygienia oli äärimmäisen tärkeää). Miehen ystävissä on yksi miespuolinen
, hän on britti ja oikein hauskaa, kohteliasta ja verbaalisesti lahjakasta seuraa. Hänellä on muuten myös hauskoja ja hiukan erikoisia inhon kohteita kuten tuolla ex-poikaystävälläkin.
Itsessäni tuo vastapooli näkyy ainakin pikkutarkkuutena, tosin nousu-Kauriskin sitä varmaan avittaa. Bongaan teksteistä kielioppivirheet ja suoristan taulut ja matonhapsut. Samoin pukeutumisessa huomaan aina (sekä itseltäni että muilta), jos vetoketju on auki, housunlahje jäänyt kengän sisään tai muuten vaan joku kohta repsottaa. Huomaan siis kyllä "virheet", mutta toisaalta kun en ole
, en välttämättä läheskään aina välitä niistä.
Töissä tästä taipumuksesta on toki hyötyä, mutta joskus se ärsyttää itseänikin ja toivon että voisin lukea esim. paikallislehteä tai nettiä takertumatta joka ikiseen lapsukseen. Tyytyväinen näistä neitsytmäisistä ominaisuuksista olen viimeksi ollut seminaarityötä kirjoittaessani - eipähän tarvitse miettiä enää kielenhuoltoa kaikkien niiden hemmetin lähdeviitteiden lisäksi.
Mieheni ja hänen veljensä ovat muuten vastapari:
ja
. He ovat monissa asioissa kuin eri planeetalta, mutta toisaalta taas hyvinkin samanlaisia. Samanlainen pari löytyy myös omasta perheestäni: isäni ja veljeni.