seuraava »

[rovatar]

Jännä miten nuo samat merkit pyörii joidenkin ihmisten elämässä..
Kauriiden miehinä/ lapsina/äiteinä Rapuja…tai toisinpäin ja muutenkin perhepiiri tuntuu olevan niitä
ns. ” sopivia merkkejä” ….
tuli vain mieleen,
kun ja jos oikein muistan, niin Esmeraldalla (Rapu) on Kauris- mies ja ymmärtääkseni siis Skorppari-lapsi! Kaurisenergialla ex- mies Kauris, nykyinen Rapu….oliko äitisikin Rapu?
 
Mites se Atomilla meni, ite oot Kauris ja….  



En oo varma muistanko nyt oikein noita kaikkia mitä mainitsin teidän toisten osalta…mutta korjatkaa, jos oon väärässä

Pointtina kuitenkin se, että Miksi me olemme vastamerkkiemme tai meille sopivien merkkien kasvatteja(?), huoltajia…ystäviä/puolisoja?  

Onko teillä muillakin merkeillä sama juttu? Itse tietenkin kiinnitän huomioita vain oman merkin asioihin…?

[K-NRJ]

Hyvin muistit anoppi, mun äitini on Rapu, ex-mies Kauris ja nykyinen Rapu. Tuon lisäksi mummi oli Kauris, samoin minulle hyvin tärkeä täti.

Mietin tuota vastamerkki-asiaa. Mitäs jos noita akseleita ( esim. siis Kauris - Rapu, Neitsyt - Kalat jne) miettisi yhtenä "tikkuna" jossa löytyy molempien ääripäät? Tai niin että ihminen, tullakseen mahdollisimman täydelliseksi, tarvitsee myös vastamerkin ominaisuuksia?

Muistan kyllä aina kun tapasin astrologi Mannisen ja hän sanoi minulle että "Älä sinä tyttö hyvä IKINÄ ota Rapua, sillä vaikka se muuten sopisikin niin se on aika paha hallitsija" Heh.

[K-NRJ]

Minun äitisuhteeni ei todellakaan ole sieltä helpoimmasta päästä (muistan kun aikasemmalla foorumilla tätäkin käsiteltiin) ja sama lienee Atomilla jonka kanssa tästä keskusteltiin toisessa ketjussa. Miksi siis jotkut Kauriit saavat riesakseen/opettajakseen Rapu-äidin? Jokin läksy siinä täytyy olla...

Ja sitten omat poikani, vanhempi Skorpioni, nuorempi Leijona. Jo nyt näen että Skorppari on se jonka kanssa väännetään ja kunnolla, Leijonan kanssa taas kaikki sujuu kuin rasvattu. Miksi näin? Muistan kyllä kun odottelin nuorempaani ja oltiin heinäkuussa, helteet olivat kovia niin mietin vaan että "Älä synny vielä, älä synny vielä..." ja onneksi poika kuunteli ja syntyi Leijonaksi...

[nikki]

että miksikö vastamerkit?
ehkä siksi että vastamerkin kautta/avulla me pystymme ilmaisemaan omaa
 :aurinko:energiaamme käytännön tasolla konkreettisesti,
ja miksikö muka?
siksi että maapiste on aina vastapäätä  :a kartalla,
ja näkyy mielestäni hyvinkin juuri siinä,mistä olemme käytännössä kiinnostuneita,
miten ilmennämme "henkeämme" maan tasalla,
ja ainakin tämä toimii erinomaisesti vanhempi-lapsi suhteessa,
kun vanhemman tehtävä on kuitenkin alussa neuvoa ja opastaa ihmisenalkua
ruohonjuuritasolla,käytännön asioissa,
ja vastamerkillä se toimii siksikin että se on samaa elementtiä kuitenkin kuin oma  ,ja rikkaus tulee siitä että se on taas eri laatua kuin oma,
mut eihän se aina näin toimi tai ole,
hankauksia/opittavaa sitä enemmän (puolin ja toisin) mitä erilaisempia elementtejä tai laatua perheessä löytyy,
esim.  äiti sanoi ettei hän aina ymmärrä  poikaansa mutta arki sujuu sutjakkaasti  poikien kanssa,
eikä  äitikään kyllä ole samalla aaltopituudella ravun kanssa,
mutta tottahan niitä yhteisiäkin tekijöitä löytyy,
jotta perhesopu säilyy?
joku tarkoitus?
joku tarkoitus kait silläkin että perheessä on just tiettyjä elementtejä,
esim. omassani pelkkiä kiinteitä,
äiti oli vastamerkkiä, ,
isä 
veljet  ja  ,
kaikista löytyy kartaltani jotain paitsi härästä,
eli äidiltä saadut energiat saivat liikkua vapaasti,niihin ei sekottunut vierasta (ei planeettoja) eli omaksuin häneltä mitä ITSE halusin,
henkisesti vapaa suhde,sanoisinko erinomainen,varsinkin näin jälkeenpäin aatellen,
häristä löytyy pitkäaikasimmat ystävät myös,
ja
joku jatkumo tässä kiinteän energian periyttämisessä vissiin sitten on,
tytär  ja poikaystävänsä  , ,
tytön isä (ex) on  ja tuon pojan äiti  ,
onko se "hyvän perimän" luonnonmukaista hakemista,
vai tuttuun ja turvalliseen alitajuisesti törmäämistä?
en tiedä mutta mielenkiintoista kaikkinensa

[K-NRJ]

Sanokaapa vielä, miksi Leijona on minulle helppo ja Skorppari vaikea? Työkavereinakin Leijonat ovat niitä ehdottoman parhaita minulle. 

Vai onko kyse siitä, että minulla kun on niin vahva 5.huone niin en enää tarvitse Leijonaa opettajaksi vaan ne läksyt on jo sisäistetty?

[rovatar]

heh...vaan sie et uskonu Mannista! Rapuni veit.... ....pitäskö minunkin siirtyä noihin vastamerkkeihin, kun mie vaan aina sorrun Kauriisiin?? 

Minun äiti-suhteeni on ollut opettavainen, omalla dramaattisella tavallaan....jotenkin aina ajattelin,että niin tunteilla eläväksi en ikinä rupia!
 Meillä on kuitenkin aina olleet hyvät välit,vaikka en ymmärrä, miten joku voi olla niin "heikko"...?
Silti mulla on paljon oppimista myös hänestä....hän kun on niin avoin ja tunteellinen...pitää minua kylmänä ja laskelmoivana....
Mutta parasta kaikessa, Hän tukee minua kuitenkin ratkaisuissani, vaikka ei niitä aina ymmärräkkään....En minäkään kyllä lapsena hänen! :

[K-NRJ]

Meillä on kuitenkin aina olleet hyvät välit,vaikka en ymmärrä, miten joku voi olla niin "heikko"...?
Silti mulla on paljon oppimista myös hänestä....hän kun on niin avoin ja tunteellinen...pitää minua kylmänä ja laskelmoivana....

Joo, minunkin on todella vaikea ymmärtää äitini "heikkoutta", hänen taas minun kylmyyttäni. Olen monesti perustellut hänelle, että maailma on paska paikka, jossa vain vahvat selviävät...

[rovatar]

Niin...ja mie tämmösessä parinkymmenen ihmisen tiiviissä työyhteisössä, en tule sen yhteisön ainoan Leijonan kans toimeen!!!!  
Jokaikisessä työyhteisön joko työ- tai yksityistilaisuudessa, kaikki ovat sitä mieltä että, mie oon se työpaikan ilopilleri,   
johon kuitenkin voi luottaa(Kauris, Kuu Kaksonen) ja pidämme yhteyttä työajan ulkopuolellakin...
lähinnä parhaat ystävät työn puolelta Rapu,Skorppari, Jousimies....ja vielä Vaa'an kanssa tulen hyvin toimeen...vaan EN SEN LEIJONAN!!!!
 Mut mie en oo ainut, joka ei sen kans tuu toimeen...ne edellä mainitut parhaat ystävätkään eivät tule....

[rovatar]

Niin ja vielä työalani on lasten psykiatria.

[nikki]

kaurisenergiaa
skorpioni on vaikea kun ei ole olemassakaan ns. helppoa skorpionia..
ja
minusta tuo polaarisuus toimii/näkyy hyvin myös akseleilla,
siten että minuuden toiminta  ja MC tarvitsevat ja hakevat vastakaikua toisesta päästä,
oma  (ei jousimiestuttuja ja tyhjä 1 huone) ja ystävistä löytyy vanhoja ja uusia  :a,tyhjä 7 huone,
samaten MC  :vaaka:ihmissuhteet päivänvalossa (ei vaakatuttuja pahemmin,samaten tyhjä huone) ja ic  ja paljon rakkaita  ystäviä,
ja tässä minusta pitää paikkansa tuo dawnchildin kommentti että ic-merkkiset ihmiset opettavat meille ehkä eniten tai ovat tärkeitä itsetuntemuksessamme,
ainakin itellä pitää paikkansa,
ja ehkä siksi nämäkin suhteet toimivat niin hyvin kun niitä ei rasita "turhat" painolastit,elikkä tyhjien huoneitten kärkiä ovat

rovatar
eikun työssäsi vaan alat piirtelemään lasten ja vanhempien karttoja ja katot että missä se kivi hiertää ja miksi

[rovatar]

Joo, minunkin on todella vaikea ymmärtää äitini "heikkoutta", hänen taas minun kylmyyttäni. Olen monesti perustellut hänelle, että maailma on paska paikka, jossa vain vahvat selviävät...
[/quote]

Samat sanat....
vaan kuitenkin olen jäänyt miettimään, että pitäskö meän kummanki ottaa oppia toisistamme, äiti minusta vahvuutta ja järkiperäistä kylmyyttä hoitaa asiat, sitä realiteettia : ja minun taas äidistä tunteella elämistä?

[rovatar]

Nikki:vastamerkillä se toimii siksikin että se on samaa elementtiä kuitenkin kuin oma  aurinko,ja rikkaus tulee siitä että se on taas eri laatua kuin oma,

Eihän Rapu ole samaa elementtiä kuin Kauris? Vai?

[rovatar]

NIkki, mie tuun töissä oikein hyvin toimeen joka asiakkaan kanssa, mut EN sen toisen työntekijän kans, joka on Leijona!!!
Jotenkin minussa on joku VIKA? en jaksa ymmärtää (kertoo älyni nykyisestä tasosta, jota kyllä pyrin kehittämään)että jollakin(LEIJONA tarve osoitttaa ) olevansa hyvä noiden lasten vanhemmille, vaikka käytännössä ei edes paljon lasta oo nähnyt...puhumattakaan, että olisi kuunnellut Häntä ja hänen mielipiteitään, aina pitää päteä muiden silmissä, vaikka me muut olemmme hoitaneet ns. likaiset työt!!!
Mie kun niin inhoan semmosta itsensä korostamista ansiotta.... (ja heti sanon itelleni, katso peiliin!...sitä saat mitä tilaat)!

[K-NRJ]

rovatar, minä olen paljon pähkäillyt tätä äitisuhdettani ja olen myös miettinyt sellaista, että ehkäpä Rapu-äitini on joissain määrin kateellinen minulle, koska uskalsin jo 19-vuotiaana muuttaa pois kotoa ja tehdä omat ratkaisuni. Hän kun itse roikkui omassa äidissään tämän kuolemaan asti, ja häneltä jäi kokonaan käymättä se "irrotteluvaihe" mikä liittyy opiskeluun ja sellaiseen hauskaan deittailuun ilman vakavaa tarkoitusta... Oli liian arka siihen (tai vaan ajat oli silloin toiset).

Kyllä me nykyään jutellaan paljon ja välillä tuntuu että hän ymmärtääkin jotain.

Rapu-mies taas on kyllä varsinainen sielunkumppani.

Niin, rovatar, Rapu on vettä ja Kauris maata.

[^^Queen Nefertiti^^]

en enää edes oikein tunne kaksosia tai en kysy. yksi mies. ennen oli yksi nainen. joten enpä osaa sanoa. tosiaan jos on sielukumppani, ei vastakkaisuus haitanne. se on kumma, välillä ajattelee että erilaisuus täydentää, mutta kun pitäisi olla samaakin. muuten erilaisuus voi vaan sinkoutua erilleen. mikähän olisi paras.