Jänniä juttuja tapahtuu..
Kysyin kauan sitten eräältä ystävältä(
) neuvoa yhden jutun suhteen ja sainkin sen.
Päätin kuitenkin tehdä asian omalla tavallani-ja tästä se alkoikin sitten vääntö
.
Noin viikon verran kuulin marmatusta "typerästä käyttäytymisestäni"..hän oli suunnattoman loukkaantunut että kysyin häneltä neuvoa ja kehtasinkin tehdä erilailla
Samantyyppiseen assiaan törmäsin toisen veskarin kanssa.
Kysymys ei välttämättä ole nyt jostain tietystä merkistä, vaan yleisesti ihmettelen tätä toimintaa ja kuohua.
Onko tällainen normaalia käyttäytymistä-eli onko joku muukin törmännyt moiseen?
Miksihän ihmeessä jotkut luulevat että mielipiteen kysyminen on sama kuin sokea(?) toiminta ohjeen mukaan?
Ja miksiköhän se otetaan niin ihmeen henk.koht. jos ohjetta/neuvoa ei totella..?
Tulipa vaan mieleen kun tämä ystävä otti pitkän ajan jälkeen yhteyttä ja ensimmäinen reaktioni oli etten jaksa nyt mitään marmatuksia vääristä toimista yms..
Kultainen tyyppi muuten, mut tämä piirre kummastuttaa
Siis et ystävyyden "varjolla" mun elämä on sen elämä..tää vaan ei tajua