seuraava »

[Norna]

No enpä minäkään itselleni kovin usein kukkia osta, ehkä pari kolme kertaa vuodessa..
Huonekasveja onkin sitten 8 kappaletta täällä pikku asunnossani ja lisää tulee kun kerkeen hankkia..
Minun lapseni! 

 Minullekin huonekasvit ovat vauvoja, tykkään niistä kamalasti ja ovat silmäteriä . Alkukeväästä pitää saada raikkaita, värikkäitä leikkokukkia sisälle, kesällä sitten muutenkin on kukkien aika.

 Joskus mies on tuonut kukkia, muuten vaan, se on piristävää ja ihanaa. Mutta hyvin harvoin niitä ostelee, itse ostan enemmän ja sekin on vain parisen kertaa vuodessa. Voisi useamminkin  :.

 Terveisin, Venus Härässä   

 

[Artemis]

Tämä pässi ei ole "löytänyt omaa paikkaansa", jollei se sitten ole ulkopuolella melkein kaikesta.
Työpaikoilla tai juurikaan millään muulla ei ole sen suurempaa merkitystä..vaikea selittää 

Vuosi vuodelta vahvistuu tunne, että olen vaan hengaamassa ja tarkkailemassa, mikä saa ihmiset tekemään niinkuin ne tekee ja/tai mitä on tapahtunut että ne uskoo siihen mihin ne uskoo ja toimii sen mukaan..

Näitä "tietoja" en juurikaan käytä mihinkään muuhun kun omassa salaisessa maailmassani teen päätelmiä tästä todellisuudesta joka on ahdistavan kaunis ja uskomattoman surullinen.. 

Muutaman selvännäkijän mukaan mun tehtävä on ns. pa*kageneraattori..ja siltikin mun pitäis tehdä olla tekemättä mitään 
Todella vaikea selittää  , voin yrittää myöhemmin kun veri kiertää paremmin 

Eppana, musta tuntuu täysin samalta! Luulin että olen ainut. Välillä on todella turhautunut olo, ja olen aina vaan odottamassa jotain vaikken tiedä että mitä.

[T-H]

Kukkaihminen en ole ollut koskaan. Yhtään kasvia ei ole asunnossani. Ainoat mistä pidän ovat kaktus ja yucca-palmu. Joskus jokin gerbera saattaa olla maljakossa mutta muuten ei

[T-H]

Tämä pässi ei ole "löytänyt omaa paikkaansa", jollei se sitten ole ulkopuolella melkein kaikesta.
Työpaikoilla tai juurikaan millään muulla ei ole sen suurempaa merkitystä..vaikea selittää 

Vuosi vuodelta vahvistuu tunne, että olen vaan hengaamassa ja tarkkailemassa, mikä saa ihmiset tekemään niinkuin ne tekee ja/tai mitä on tapahtunut että ne uskoo siihen mihin ne uskoo ja toimii sen mukaan..

Näitä "tietoja" en juurikaan käytä mihinkään muuhun kun omassa salaisessa maailmassani teen päätelmiä tästä todellisuudesta joka on ahdistavan kaunis ja uskomattoman surullinen.. 

Muutaman selvännäkijän mukaan mun tehtävä on ns. pa*kageneraattori..ja siltikin mun pitäis tehdä olla tekemättä mitään 
Todella vaikea selittää  , voin yrittää myöhemmin kun veri kiertää paremmin 

Eppana, musta tuntuu täysin samalta! Luulin että olen ainut. Välillä on todella turhautunut olo, ja olen aina vaan odottamassa jotain vaikken tiedä että mitä.

Voiko ihminen jäädä ihan loputtomiin kuin olemaan paikalleen, vailla tavoitteita tai päämääriä?

[Artemis]

Tämä pässi ei ole "löytänyt omaa paikkaansa", jollei se sitten ole ulkopuolella melkein kaikesta.
Työpaikoilla tai juurikaan millään muulla ei ole sen suurempaa merkitystä..vaikea selittää 

Vuosi vuodelta vahvistuu tunne, että olen vaan hengaamassa ja tarkkailemassa, mikä saa ihmiset tekemään niinkuin ne tekee ja/tai mitä on tapahtunut että ne uskoo siihen mihin ne uskoo ja toimii sen mukaan..

Näitä "tietoja" en juurikaan käytä mihinkään muuhun kun omassa salaisessa maailmassani teen päätelmiä tästä todellisuudesta joka on ahdistavan kaunis ja uskomattoman surullinen.. 

Muutaman selvännäkijän mukaan mun tehtävä on ns. pa*kageneraattori..ja siltikin mun pitäis tehdä olla tekemättä mitään 
Todella vaikea selittää  , voin yrittää myöhemmin kun veri kiertää paremmin 

Eppana, musta tuntuu täysin samalta! Luulin että olen ainut. Välillä on todella turhautunut olo, ja olen aina vaan odottamassa jotain vaikken tiedä että mitä.

Voiko ihminen jäädä ihan loputtomiin kuin olemaan paikalleen, vailla tavoitteita tai päämääriä?

En ole jäänyt paikalleni, olen tehnyt paljon kaikenlaistakin mutta silti on tälläinen tunne.

[*Kide*]

Terveisin, Venus Härässä  

Samoin ja ihan samoin kukkien kanssa... arvaa mikä riemu syntyi, kun joulukaktuksnei alkoivat kukkia juuri tänään  Kohta on ikkunalauta täynnä punaista ja valkoista kukkaa 

...mikä suru laskeutuu, kun jokin kukka kuolee  talvella varsinkin sisäkukkaset ovat minulle arvokkaita kesän muistuttimia. Onneksi ukko tietää ja muistaa aina välillä tuoda muuten vaan kukkasia 
Toisaalta, ostan itse ja sitten kesät asun kukkapuskassa tai kasvimaalla  Viime kesä oli poikkeus ja p***a sellainen... no, yritän nekin takaiskut ottaa rakentavina ja tarpeellisina 

Tuosta hengailu tunteesta, jossa mikään ei mene etenpäin... minulla oli koko lapsuus ja nuoruus tuota. Usein mietinkin olenkó oikeasti syntynyt ihan väärään paikkaan  Vasta nyt 30.jälkeen olen elämän virrassa mukana, enkä rannalla katselemassa virtaa. En osaa sanoa, miksi se oli niin... kai siinäkin oppii ja ainakin näkee paljon. Osaako sitä sitten käyttää apunaan kun vaihde elämäss menee päälle ja ei vain katsele muiden menoa, onkin toinen asia?!
 

[T-H]

Olen minäkin kokeillut miltei kaikenlaista ja seikkaillut siellä sun täällä.

Olen aina tiennyt että poikkean toisista jo siinäkin määrin, että en ole mennyt koskaan minkään tietyn kaavan mukaan. Siis, että opiskelen, hankin työn ja perheen ja yhteisen asunnon. Ei, ei, ei.

Olen kulkenut ja kuljen omaa polkuani joka on mielenkiintoinen koska olen aika uteliaskin luonne.

[Artemis]

Sama täällä. Olen seurustellut aina "poikkeavien" ihmisten kanssa, olen vaihtanut töissä alalta alalle vaikkei ole ollut koulutustakaan siihen työhön, olen seurustellut vuosia mutten ole suostunut muuttamaan yhteen, en halua naimisiin koskaan ja kaikenlainen asunnonostaminen on mielestäni ahdistavaa. Se sitoisi mielestäni liikaa. Olen kai outo

[Artemis]

Terveisin, Venus Härässä  

Samoin ja ihan samoin kukkien kanssa... arvaa mikä riemu syntyi, kun joulukaktuksnei alkoivat kukkia juuri tänään  Kohta on ikkunalauta täynnä punaista ja valkoista kukkaa 

...mikä suru laskeutuu, kun jokin kukka kuolee  talvella varsinkin sisäkukkaset ovat minulle arvokkaita kesän muistuttimia. Onneksi ukko tietää ja muistaa aina välillä tuoda muuten vaan kukkasia 
Toisaalta, ostan itse ja sitten kesät asun kukkapuskassa tai kasvimaalla  Viime kesä oli poikkeus ja p***a sellainen... no, yritän nekin takaiskut ottaa rakentavina ja tarpeellisina 

Tuosta hengailu tunteesta, jossa mikään ei mene etenpäin... minulla oli koko lapsuus ja nuoruus tuota. Usein mietinkin olenkó oikeasti syntynyt ihan väärään paikkaan  Vasta nyt 30.jälkeen olen elämän virrassa mukana, enkä rannalla katselemassa virtaa. En osaa sanoa, miksi se oli niin... kai siinäkin oppii ja ainakin näkee paljon. Osaako sitä sitten käyttää apunaan kun vaihde elämäss menee päälle ja ei vain katsele muiden menoa, onkin toinen asia?!
 

Minä luulen että ensi vuonna minulle alkaa selkeytyä, saturnuksen paluu ja aikamoiset transiitit tulossa
Toivon näin. Ehkä kasvan aikuiseksi ja alan tietämään elämän suuntaani.

[T-H]

Sama täällä. Olen seurustellut aina "poikkeavien" ihmisten kanssa, olen vaihtanut töissä alalta alalle vaikkei ole ollut koulutustakaan siihen työhön, olen seurustellut vuosia mutten ole suostunut muuttamaan yhteen, en halua naimisiin koskaan ja kaikenlainen asunnonostaminen on mielestäni ahdistavaa. Se sitoisi mielestäni liikaa. Olen kai outo

Mulla on mennyt osittain samalla tavalla, lukuunottamatta seurusteluja "poikkeavien kanssa". Minä olen jopa meidän suvun mustalammas. Joo, tiedän olevani erilainen ja ehkä myös erikoinen. Mutta kun minä astun heidän joukkoon, niin eipä taidealani ---> intiaanit mene muitten kanssa juttuun. No ehkä pienessä määrin. En mitään odotan keltään. Minulla on ihan hyvä olla näin. Naimisiin en mene koskaan koska sellainen ajatuskin ahdistaa. Lapsia en halua koska en vain pysty siihen. Yksinkin on hyvä asua.

OLEN(kohan) ihan OUTO!!

[Artemis]

No katsotaan mitä nousurapu tekee minulle On jo rauhoittanut kovasti menojalkaa vaikkei täysin tietenkään

[eppana]

Artemis, vastauksesi sai mut  ..toinen ulkopuolinen. Paino sanalla toinen. Kiitos 
Helpotti kovin 

[T-H]

Olenpa kyllä iloinen kun laitoin tän OINAS -TOPIKIN pystyyn.

Kaikki ollaan jollain tavalla samanlaisia.

Jatketaan tyttöset

[*Kide*]

Samoin tuuli-Hiuksissa  Kiitos kaunis paikasta, jossa saa puhua    juttuja  (...eli itsestään  )
Mutta parasta on, kun on muita samanlaisia 

[T-H]

Mulla on taas niin noitten ystävyyssuhteiden kanssa mennyt, että en ole nää kuin yhden lapsuudenystävän kanssa tekemisissä. Ne vain jäivät kun lähettiin niin eri teille. Matkanvarrella on tulleet uudet ystävät sitten, mutta kyllä niitä siltojakin on tullut poltettua. En oo jäänyt kuitenkaan itkemään sitä.

Oikut on vaan niin oikkuja