seuraava »

[Synapsi]

Olimme suhteen jälkeen toistemme parhaat ystävät jälleen...

Uskomatonta, juuri näin minullekin on käynyt oikkuherrojen kanssa! Vähän vaikuttaa siltä, että se hurja seksuaaliväreily oli vaan käytävä läpi jotta se ystävyys ja hengenheimolaisjuttu, tai kuten sanoit "isoveli" aspekti pääsee kehittymään huippuunsa.

Oinasmiehet on UPEITA ystäviä, kunhan vain ei erehdy tavatessa tivaamaan seuraavaa tapaamista! Mutta sehän me tiedetään, vai mitä   

[*Kide*]

Hyperö -ihanaa lukea, että kaksi pässiäkin joskus onnistuu  
Ja juuri niinhän tuo taitaa olla, paljon oikeita asentoja tähdiltä, että kaksi samankaltaista sopii samaan koppiin ja ei synny taistelukenttää  
Hieno, kun suhteiden jälkeen voi ystävyys tulla... se on sellaista mitä arvostan suuresti ja yleensäkin, jos mies ja nainen osaa olla ystäviä keskenään /lähimmäiset eivät kuvittele turhia siitä  

Itseläni on monia miespuolisia ystäviä ja joidenkin kanssa aika-ajoin todella aktiivista yhteyden pitoa. Ukkoni aina välilllä innostuu irvistelemään näistä, mutta en en osais ajatellakaan että oikeasti alkais mustikoita viljeleen   Kyll ois nopeasti ihan liian iso riita päällä... onko tämä nyt sitä oinaan itsenäisyyttä ja vapauden tarvetta?  
Sitten kun vielä yleensä varsinkin tuolla ravintola illoissa ja juhlissa, minua itseäni suuresti ärsyttää kun neitokaiset liehitelee minun miestäni   ( ) Mutta eikös se ole silloin ihan eri juttu?
Tästä on sitten otettu matsi jos toinen... kyllä sillä on selkeä ero, jos toinen lirkuttaa silmät hohtaen tai kun jutellaan niitä näitä ja ei meininkiäkään "sinne" suuntaan. Vai onko?
Kyllähän mie sen tiedän ja enkä estäis, jos ukko itse ois menos... potkaisisin matka vauhtia ehkäpä vielä ja annan toki paistatella tyttösten ihailun alla... mutta *heh*  : *heh* arvatkaapa vain mikä myskihärkä ilmestyy näyttämölle, jos (pari kertaa tehny näin tahallaan  ) itse liehakoin jonkun palvovan katseen edessä ja annan ymmärtää enemmän, kun ymmärrän antaa...  
Enpä viitsi pahemmin härnätä... vois vaikeutua noi ystävyyssuhteetkin noihin miespuolisiin moisilla tempuilla  

Mites muiden ystävä piiri? Koostuuko enemmän vastapuolesta, kuin mitä itse on?  

Ihanaa, Artemis 
Joku muukin puhuu ihan pehmosia (niin kuin ukkoni asian ilmaitsee) ja tajuaa vasta hetken perästä, mitä oikeasti sanoi. Toi parkkimittari - parkkikiekko 
Itse kerran huusin kesken hurjan tanssin oppilaitani laittamaan kyynärpät maahan ja pitämään ne siellä... jatkoin tanssimista ja takana porukka alkoi repeillä nauruun. Sitten oli pakko lopettaa kesken ja kysyä: "mitä sanoin tällä kertaa?"  Kun ei itse edes aina huomaa, kun puhuu höpsöjä 

[Synapsi]

Minä sitten ajatuksissani totesin etten tykkää opetella sellaista mitä en jo osaa

Oi Artemis! Ihanaa, tuohan on yksi oinaan totuus kaikessa yksinkertaisuudessaan. Antaa muiden nauraa vaan. Oinaat haluaisi hallita kaikki jutut luonnostaan.

Mun oinaspoikani oli pienenä sellanen, ettei se suostunut tekemään mitään, mitä se ei jo osannut. Sitten salaa harjoitteli palapelin tekoa, ennenkuin suostu harjoittelemaan kanssani  

[T-H]

Meillä oli ihan alussa, pari, kolme viikkoa sellaista kiusoittelua seksuaalisesti. Se kyllä onnas ihan kympillä. Nyt näyttää siltä, että en tiedä mitä tämä enää on. Kaveruus voi olla se viimeinen oljenkorsi joka kantaa eteenpäin.

Ja todellakin, ainakin yks edellinen oinasmies oikeen katosi hiljaisuuteen, ja minä hölmönä kysyin "minne katosit"? Kun tunteet astuivat kehiin, juostiin eka kuin karkuun, taikka esitettiin pientä hölmöä.

Tuollainen satuttaa. Itse olen välillä kuin ferrari; kiihdyn nopsaan; sanat sinkoaa ja impulsiivisuus.

No eikun uusille kala-apajille

[Artemis]

Juu, kyynärpät on ihan selkeä juttu mulle ainakin

Mitäs kaikkea sitä on sanonutkaan. Sanat muuttavat niin helposti muotoa suussani... Keksin jostain syystä myös itse sanoja. Jos en tiedä miten kuvailisin jotain muotoa vaikkapa, saatan keksiä että se on möykeä. Selitä nyt sitten muille kun eivät osaa itsekeksimääni kieltä

Ai niin, puhun aina että takajalkojani kutittaa. Tarkoitan siis reisieni takapintaa. Ja kaikki ovat aina irvailemassa että onkos neidillä etu- ja takajalat. Mun mielestä ihan looginen juttu kylläkin

Puhun myös hutlarista. En tiedä käyttääkö muut sitä sanaa sillä monet joiden kanssa olen työskennellyt eivät sanaa tunne. Voin vaikka sanoa, "katso tosta mun hutlarista" jos joku etsii vaikkapa jotain paperia. Hutlari on siis se sellainen muovinen juttu mihin pinotaan papereita, ymmärrättekö? No muut eivät ole ymmärtäneet ja tuiottavat ja sitten kysyvät anteeksi mutta mikä on hutlari.

[*Kide*]

Takajalat... ihan loogista  ts.takareidet.
Entäs yläkeuhkot? Eli kun hyperventiloit ja rintakehä nousee, eikä massu... sillä tavalla, kuin pitäis oikeasti hengittää 
Toi hutlari oli uutta, mutta ihan käypä sana... kun vaan ekan kerran yhdistää, että mikä?! 

Noista omista sanoista... jos laps puhuu omilla sanoilla, siinä on kehityshäiriö ja aletaan nopeasti pois sulkemaan dysfasian olemassa oloa. Varsinkin, jos puhe on viivästynyttä ja puuttuu vaikka äänteitä.
Tykkäs hieman huonoa eräs puheterapeutti, kun sanoin ettei ole lapsen vika jos vanhemmatkin puhuu mitä sattuu ja sekaisilla sanoilla. Pääasia, että tulee ymmärretyksi   

Eipä ole kommunikaatio tylsää, kun pistää koetellen välillä toisen kuulemisen ja ymmärtämisen tasoa  ...vaikka asiaa ei itse huomaiskaan...

[T-H]

Enpäs vaan mä ymmärtänyt mitäs toi etu-ja takajalan kutina tarkoittaa. Hutlarikin on hyvin outo sana mulle.

[*Kide*]

Sinulla olikin se merkkari siellä oinahassa... eikö?
Artemis ja miun  huitelee 

Saadaanhan me hieman stereotypioita pois  merkistä, kun kaivellaan... ollaan kuin kaksoset äidilleen  pieniä vivahde eroja, joita ei ehkä muut huomaa 

[T-H]

Tiedättekö mitä sanat; venkoilu ja vermuilla tarkoittavat!

Hih, ette taida tietää

[*Kide*]

Venkoilua käytän sillon, kun puen lapsia ja pistävät itsensä ihan spagetiksi (ei altende) 
Onko sama merkitys?
Vermuilla on outo sana... velmuilla, sitten taas tutumpi ja taitaa tarkoittaa sellaista hyvän tahtoista pienen kiusan tekoa ja kepposten suunniittelua 

[Norna]

 Mullekin venkoilu on sellaista suht holtitonta menoa ja vastaanpanoa, juuri lasten kanssa. Aamulla. Leikkikouluun lähtiessä. 

[Artemis]

Itseeni tarttuu myös helposti murresanat, vaikka itse en murretta puhukkaan. Jos kuulen jonkun puhuvan murteella niin alan helposti käyttää sanoja omassa puheessakin.
Taidan olla jonkinlainen matkija, samoin aksentit tarttuu Edellisessä työpaikassani oli eestiläinen nainen ja ei mennyt kauaa kun puhuin eestiläisittäin

Venkoilu on selkeä itselleni ainakin

Käytän myös sanaa töyhötys. Osaako kukaan arvata mistä on kyse, tai tietääkö joku mitä on töyhötys, töyhöttää?

[*Kide*]

Mahtaako olla jotakin aikuismaista touhuamista?  Eihän aikuiset touhota... niin järkeviä ja rationaalisia otuksia, kun ollaan 

Aksentit ja murteet ovatkin ihmisten identiteetin yksi osa. Taitolaji on myös sopeutua 

[T-H]

Venkoilla ja vermuilla tarkoittavat niskoittelua, vinoilua taikka tietynlaista kelmuilua.

Töyhöttää tarkoittaa meillä päin tietynlaistta höperöpäätä, tyyliin; "Tuolla se mennä töyhöttää"

[Norna]

 Joo töyhöttää liittyy just vouhotukseen, sellaiseen höperöön touhuun "no se jaksaa vouhottaa siitä sen uudesta miehestä" tms