seuraava »

[Asterix]

Siis niin että vauva-hauvakuume..! :

Olen jo pitkän aikaa miettinyt, että elämässäni ei ole paljonkaan vaivaa ja harmia,
että jos sitten ottaisi pienen hauvelin täyttämään tätä aukkoa elämässäni. :

Koiruuksia minulla on ollut lähes koko ikäni,
paitsi nyt viimeiset 10 vuotta, jotka olen reissannut maailmalla.

Kaupungissa kun asun ja elämän rytmini ja tyylini tietäen,
niin ainoastaan pienen pieni koira tulee kysymykseen
ja olen miettinyt lujasti kahden eri rodun väliltä;

Chihuahua(miel. pitkäkarvainen, mutta myös oikein söpö lyhyt karvainen) tai Yorkshire Terrier
ja tässä olisi pari vaihtoehtoa, jotka ovat tarjolla myyntiin,
jotka aiomme käydä katsastamassa Vaa'an kanssa ensi viikolla.
Kuvat ovat tosi hellyttäviä ja tykkään tuosta värityksestä.

Chihuahua ja Yorkiet liitetiedostona, joita aiomme käydä katsomassa.

Antakaas vinkkejä muista koira vaihtoehdoista tai vain kommenttia esim. kokemuksistanne.
Minun koirani pitää siis olla syliin (tai käsilaukkuun..! ) mahtuva ja olla helppo matkustaa
ja liikkua paikasta toiseen ja helppo ottaa töihin mukaan.
Iso/keskikokoinen rotu; ei kiitos siis.

[Lionheart]

Itselläni kokemukset pienistä koirista ovat sen verran negatiivisia, etten oikeastaan voi sietää niitä ollenkaan. Pienellä koiralla on usein liian iso ego. (Toisaalta, ehkä parempi niin. Kuvitella nyt eräänkin terrierin luonne jollain rotikalla..) Ne leimautuvat vain omistajaansa ja räksyttävät muille ihmisille.

Koirat ovat tietysti YKSILÖITÄ. Mä vaan oon sattunu törmäämään näihin omistajiensa pikku prinsseihin/prinsessoihin, jotka purevat lapsia ja hyppivät silmille, kusevat pitkin kämppää ja ovat täysin riippuvaisia omistajastaan.

Chihut, joita tiedän ovat kaikki täysin.. noh, niin. Noista kahdesta jos pitäisi valita niin Yorkien ottaisin.  Vaatii tietty päivittäistä turkin hoitoa, mutta eihän se kauaa vie.

Mutjoo. Ainut mitä halusin oikeastaan sanoa on, että totuta se piski sitten lapsiin. 

Ja puhuin tässä sitten vain ja ainoastaan omasta puolestani. Pienet koirat ei oo mun alaa  :

[Asterix]

Lapsiin tuleva hauveli kyllä tottuu, Vaa'alla kun on niitä kaksi.

Hmm.. itselläni on kokemusta pienistä ja isoista koirista,
eikä ne ole räksyttänyt, kun on kouluttanut sen pois.
Tosin tuo kyllä saisi räksyttää liikaa lähestyville vieraille, kuulen ainakin sitten,
jos joku yrittää pölliä sen maitokaupan koiraparkista.

En muutenkaan tykkää kaikista vieraista ihmisistä, jotka tulee "tekosyyllä"
söpöä koiraa silittelemään ja sitten niistä tulee joku... öh..
Olen sen verran tarkka aurastani. :

[Ippuska]

Jos ottaisin koiravaavin, niin se olisi joko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coton_de_tul%C3%A9ar
tai
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bichon_frise
 

Onnea Sasha etsintään 

[*Kide*]

Aivan sama onko sulla lehmän puolikas vai rotan kokoinen koira narun jatkeena, niiden ongelmat ovat pääsääntöisesti siellä hihnan ei-koirapäässä  Pienistä koirista vaan tulee herkemmin sellaisia hellanterttuja, kun ei niin voi komentaa  Isot koirat on pakko pitää hieman eritavalla jo alusta asti... mun mielipiteeni...

Kuhan muistat SE ON KOIRA. Inhimillistäminen on ensi virhe ja pahin  Toinen melkein yhtä paha on epäloogisuus vaatimuksissa em.käytöksen suhteen  AINA SAMAT SÄÄNNÖT JA KAIKKIEN KANSSA!

Koira tarvitsee loogisen (koiralle loogisen, ei ihmislogiikkaa  ) johtajan ja selvät pelisäännöt, jo silloin kun vierotus alkaa emosta. Emo itseasiassa aloittaa tämän...  :
Jos johtajuus käsite on hepreää tuolta laumajärjestysmaailmasta, kannattaa hankkia tietoa etukäteen... em.tämä on hyvä, vaikka pennusta vasta puhutaan... opit väistään ongemia;
https://kauppa.showmedia.fi/product_details.php?p=165
Tämä taas on ehdoton jo muidenkin tekijän kirjat mukaan lukien!
https://kauppa.showmedia.fi/product_details.php?p=223
Ja tämä jos haluaa lisätietoa, mutta yksinään tämä ei riitä "avaamaan" koiran sielun elämää 
https://kauppa.showmedia.fi/product_details.php?p=17
Ja tässä satumalta löytynyt linkki;
http://www.kumikana.org/koulutus/johtajuus.htm

Pointtina vielä, että koira ei opi "ihmistä", se tulkitsee ja toimii sen mukaan. Ihminen on viisas eläin ja voi oppia "koiraa", jolloin kaikilla on kivempaa 

Onnea hauvavauvan hankintaan...

[Asterix]

Äh..!  
Mikä teitä oikein vaivaa tänään, huono sää vai joku karhu puraissut perseestä,
kun huumori ei mene jakeluun?

Rakkaat Rovatar ja Jaspis,

Kyllä elämäni on ihan hyvää ja laadukasta elettävää ilman koiraakin, -harmiksenne varmastikin,
mutta nyt satun haluamaan antamaan kodin ja koulutuksen yhdelle
ja entä sitten,  vaikka valitsen pienen koiran, enkä käy hakemassa eläinsuojelusta
jotain isoa sekarotuista rotjakesta..?
Menikö elämä nyt pilalle?

Ja koska minä voin valita elämässäni asiat, mitä haluan, niin silloin teen niin.
Toivottavasti teiltä menee edes yöunet tai vähintään juomat väärään kurkkuun. 

Iso koira/keski kokoinen koira ei olisi onnellinen näissä kaupunkiolosuhteissa
ja meidän elämän tyylissämme.

Rakkautta sekin on,
valitsee sen lemmikin itselleen ja elämälleen sopivaksi,
eikä ota jotain sellaista rotua/lajia, joka ei kerta kaikkiaan sovi niihin omiin kuvioihin.

Minulla ei ole kokemusta koirista, kissaihmisiä kun ollaan    mutta isoäidilläni oli tuollainen terrier, ja kaikista kasvatusyrityksistä huolimatta oli tolkuton räksyttäjä  Muistan silloin kun monet sanoivat, että se räksytys on terrierin ominaisuus jota ei oikein saa kitkettyä pois.

Niin, Vaaka sanoi samaa, että terrierit räksyttää tavallista enemmän, vaikka kuinka kouluttaisi
ja olisi enemmän chihun kannalla, kuin myöskin tuon turkin hoidon helppouden vuoksi.
Hänellä on muisto jostain ex-tyttöystävän terrieristä, joka räksytti joka kerta
sängyn vieressä kun yritti rakastella.

Nuo chihut on söpöjä, muutaman kerran olen nähnyt tässä ulkoilutettavan sellaista ja varsin tomera ilmestys oli ja mahdottoman söpö    Omistaja taisi sanoa, että on leppoisa luonne.

Tunnen aika monta chihun omistajaa ja useammalla on niitä enemmän kuin 1
ja ainoastaan yhden räksy chihun tiedän, joka ilmeisesti valittaa vain vanhuuden vaivoja.
On nimittäin varsin iäkäs yksilö.
Söpöjä ne on,  mutta voivat olla tosi arkoja jotkin yksilöt.

Naapurillani on noin vuoden ikäinen chihu ja kun se oli vielä ihan lapsi,
niin se "vuorikiipeili" jännästi syliin. 
Joka kerta kun näen sen ja alan lirkutella sille, niin se hymyilee ja kiemurtelee ujona
ja tulee paijattavaksi häntä vipattaen.
Tosi sydämen murskaaja! Sen omistaja sanoi, että chihu varsin helppo koira
kaupungissa.
Hän pukee koiraansa aivan ihaniin pikku vaatteisiin, ettei sille tule kylmä viileällä säällä.

[Asterix]

Jos ottaisin koiravaavin, niin se olisi joko
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coton_de_tul%C3%A9ar
tai
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bichon_frise
 

Onnea Sasha etsintään 

Kiitti!
Tuo Coton de tuléar on tosi kaunis koira!
Entisellä pomollani on Bichon frise ja se kulki töissä mukana.
Mukavan luontoinen hauveli oli!

[Asterix]

Esimerkiksi jackrusselin terrieri on pieni ja huippukiva jos haluaa super-energisen koiran joka haluaa puuhastella  paljon Kaverilla on sellainen ja on ehkä maailman suloisin koira

Naapurirapussa on taas jokin muu terris, sellainen pörrökarvainen. Se on isompi ja utelias kuin mikä. Haukkuu jonkun verran (kaverin koira Tuisku taas ei edes osaa) Tuttu kasvattaa norwichinterrierejä, ne ovat pieniä ja pörröisiä.

Valinnanvaraa on vaikka millä mitalla

Itse ottaisin tuon jackrusselin koska ne nyt vaan ovat maailman ihanimpia otuksia Ei vois tosin porukoille viedä hoitoon kun ne vaatis varmaan sen itselleen

Toi eka on norwichinterrieri.

Ihania! 

Tuota terrierin valintaa taas puoltaisi se, että meillä on Vaa'an kaksi poikaa
ja etenkin pienempi tykkää touhuta eläinten kanssa paljon, että olisiko chihu sitten
liian sylivauva taasen..

Kyllähän tuo on sen koiran luonteesta kiinni ja katsotaan nyt, mikä koira meidät valitsee
-siksipä tässä nyt aiomme käydä katsomassa useamman.

[^^Queen Nefertiti^^]

chihuaaaa (tai chi-hau-hau kuten sanon) on kyllä söpö ja hyvin pieni, mitä nyt koiranäyttelyssä näin. täälläpäin on koiran mankumista talouteen, en halua, sukulaiselle tulossa.

meillä on noin 60 koiranruokanäytepakettia! heh

chihu- jonka omistajan kanssa juttelin noin vko sitten, sattui voittamaan sarjansa. niitä on useita eri värejä ja karvapeitteitä. käy koiranäyttelyissä ja vertaile rotujen luonteita. hauskoja on ne afgaaninvinttarit.

emme me yöuniamme menetä katsos kun elämässä on kaikenlaista muuta. voi hyvin koirasi kanssa jos sellainen tulee..

[astrofriikki]

No voihan hiiskatti miten söpöjä hauva-vauvoja 

Ei ole kokemusta kummastakaan rodusta, mutta terriereistä kylläkin.
Yorkki ei kai ole ihan pahimmasta päästä, mutta noin yleisesti ottaen terrierit ovat aika
paljon kovapäisempiä ja hankalampia luonteita kuin chitsut. Ja kouluttamattomina räksyttävät riippuen rotuominaisuuksista .
Chitsuista mulla on sellainen kuva, että tosiaan ne voivat olla melko arkoja. Kannattaa pentuna sosiaalistaa mahdollisimman paljon. Tosin olen tavannut erään chitsupojan, jolla oli epätavallisen vahva itsetunto. Hän, huom ! hän  oli tosi riepas ja rohkea. Tosi mainio tapaus.

Mutta muitakin rotuja on vaikka kuinka, mistä valita.  Yksi valtavan ihastuttava rotu on valkoinen ylämaan terrieri, mutta se on jo hiukan isompaa mallia verrattaessa esim. chitsuun.

Onnea hauvelin etsintään 

[Asterix]

Tai vaikka papillon

http://www.koirat.com/gallery/864926288857006.JPG

Aika söötti on

Oih...!
 
Jos asuisin maalla, niin ottaisin useamman, mutta mieheni ei taida olla
siitä ajatuksesta innoissaan, vaikka asuttaisiinkin.

Hän pelkää nytkin jo, ettei tämä yhteen koiraan/eläimeen jää,
koska on katsellut kyllä kaikki lapsuuteni ja varhaisaikuisuuteni valokuvia
ja totesi, että olen kotoisin eläintarhasta.

Olemme rakentamassa omaa taloa ja hän tosissaan pelkää,
että kerään kaikki orpolapset ja eläinsuojelutapaukset sinne,
kun olen hiukan haaveillut sellaisesta toiminnasta.

chihuaaaa (tai chi-hau-hau kuten sanon) on kyllä söpö ja hyvin pieni, mitä nyt koiranäyttelyssä näin. täälläpäin on koiran mankumista talouteen, en halua, sukulaiselle tulossa.

meillä on noin 60 koiranruokanäytepakettia! heh

chihu- jonka omistajan kanssa juttelin noin vko sitten, sattui voittamaan sarjansa. niitä on useita eri värejä ja karvapeitteitä. käy koiranäyttelyissä ja vertaile rotujen luonteita. hauskoja on ne afgaaninvinttarit.

emme me yöuniamme menetä katsos kun elämässä on kaikenlaista muuta. voi hyvin koirasi kanssa jos sellainen tulee..

Thx..
Voit lähettää ne ruokanäytepaketit tänne, jos se pikku koira tulee meille
-se varmaan söisi kauan niitä!

Ajattelin itseasiassa käydä näyttelyssä vähän kuukuilemassa,
mutta tuota tuossa olemme miettineet, että tarvitseeko sen koiran
olla jostain mega-hyvästä näyttely-suvusta ja niin, koska kuitenkin
perheeseen se adoptoidaan yhdeksi perheenjäseneksi ensisijaisesti
ja nuo kennellit täällä myy niitä "epäonnistuneita" yksilöitä varsin tylysti pois
ja usein ne ovat juuri niitä söpöimmän näköisiä.

Mutta olisihan tuo näyttelyhomma mielenkiintoinen harrastus
ja voihan yksi jäsen meidän perheestä olla se huippumalli. :

Afhaanivinttari..!
Mutta se on meille AIVAN liian ISO, ainakin tällä hetkellä
ja mieheni sanoi, että hänellä on jo yksi hevonen
-ei siis onneksi tarkoittanut minua, 
vaan omistamaansa ihka oikeaa ratsua tuolla Wienin laitamalla olevalla maneesilla.

Mieheni on myöskin nyt kallellaan tuohon pitkäkarvaiseen Chihuun,
mutta haluaa nähdä useamman ensin ja tunnustella luonnetta ja energioita.

No.. : ei meillä ole kiire, muuta kuin minulla, kun jotenkin tämä kuume on
vain yltynyt, kun katselee ja soittelee läpi noita koiruuksia.

Pitää huomen aamulla hakea apteekista jotain tähän kuumeeseen. :

[Asterix]

   Tuolle joskus näkemälleni chihulle omistaja on pukenut Burberryn koiratakin ja ihastelin pikkuiselle kuinka tyylikäs hän on. Chihu keikisteli ja esitteli takkiaan kuin supermalli catwalkilla.  Taitaa nuo chihut olla hieman "leijonamaisia"   

Täällä on yksi aivan mielettömän ihana putiikki, jossa on koirille kaikkea kivaa
ja olen hypistellyt niitä pikku vaatteita, rusetteja ja kaulapantoja ja sun muita.

Siellä on eräs tosi tyylikäs nahkainen kantokassi koiralle, jonka aion piruuttanikin
ostaa, kun se on niin kaikkea sitä, mitä jokin katkera ihmistyyppi inhoaa yli kaiken!

Mutta kuitenkin, totesin sen oivalliseksi matkustaessa, mutta pitää sitä nyt ensin
olla se koira ja sovittaa sitten sitä ja kaikkea muuta.

Tosiaan, onpas porukka tänään äkeällä päällä    Rovatar, ei lemmikki olekaan näyttelyesine, jokaisella on varmaan oma syynsä hankkia lemmikki. Minulla on kissa ja halusin hänet monestakin syystä; tuntui, että hän vain kuului perheeseeni ja osaksi siksi, että voin purkaa äidilliset huolehtimisvaistoni häneen, koska en voi saada lapsia. Monelle lemmikistä tulee rakas perheenjäsen, jota haluaa esitellä yhtä ylpeänä ihmisille, kuin esimerkiksi äidit esittelevät lapsiaan. 

 

[Asterix]

]Juu...huono sää.... , kesästä ja auringosta ei tietoakaan....nytkin sataa tihuuttelee...lämmintä kyllä...toista se on sulla siellä Itävallassa!
me raukat, poloiset täällä Suomessa!

Terveiset muuten Geneve-järven rannalta...ja ehdottomasti sitä mieltä, että Keski-Eurooppa voittaa aina USA:n...ja valitettavasti myös Suomen!!!

Mutta asiaan...

Elämäni on täysin pilalla, en tiedä kykenenkö enään huomista näkemään... ..jaksanko sen enää elää?

Hui, Olet saanut syvällisillä viisauksillasi Minut huomaamaan kuinka Huono ihminen olen!

ja Voi!!!!


" Yöks"...
" kröhm"...
...juomakin väärässä kurkussa! "

Ihan siksi kun joku sanoi koirasta NIIN väärin!!!!

Eikä se KOIRA voinut puolustautua!!!!


Minun piti!
 

 
 Ps. muistinko mie ottaa aamulla lääkkeeni???



[/color][/b]

Yöunet meni....
....ku pitää lähtiä baariin...

Mie EN JAKSA!!!!

Voiko elämä kohdella mua näin väärin???


 


  ..[/color][/color]

 

[rovatar]

Niin, miekun en nyt osaa päättää...sopiiko valitsemani koiran turkin väri nykyisen imagooni?

Että elämä voi olla vaikeaa!!!


Mutta nyt kun lapsetkin on mulla jo isoja, jotain pitäs saada tilalle...


...elämä on liian helppoa...
haasteita hei kehiin!!!!

Mutta Oikeesti...oman elämän täytteeksi ÄLKÄÄ OTTAKO ainakaan Lapsia!!!!

Mie näen joka päivä, mitä se on kun....


 

Puhumattakaan koirista ja kissoista/muista eläimistä...
joiden kieli on eri kuin meillä...
 
Muoks!
Huumorilla!
  Ymmärtää sitten kuka ymmärtää!
 

[*Kide*]

Siis niinkusta, TÄH!? 
Luin tekstini, kun reaktio oli jotakin muuta kun osasin edes odottaa...

Todellakin, pienen koiran ottamiselle en näe kohdallasi muuta kuin hyviä puolia. En todellakaan väheksy pieniä, jos en myöskään isoja. Yritin tuoda vain esille kannan, että IHAN SAMA mitä, mutta se pitää oikeasti ymmärtää mihin on itseään tunkemassa. JA tällä EN väheksy sinun arvostelukykyä tai kyvykkyyttä kouluttaa koiraa 
Yritin oikeasti vaan auttaa, vaikka kirjoititkin elämääsi kuuluneen koiria aikaisemmin. Linkit olivat kirjoihin, jotka itselläni toisen koiran kohdalla aukaisivat silmäni näkemään maailman koiran silmin ja nyt minulla on lehmän puolikas, josta voin olla ylpeä 
Sorry... poistun ketjusta...