Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #30 : 27.08.2008 20:02:39 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
eppana
|
|
« Vastaus #31 : 28.08.2008 13:56:24 » |
|
Koirakuumetta podetaan täälläkin Sydämessä ollu muksusta lähtien parin mopsin kokonen aukko . Ehkä vielä joku päivä...
|
|
|
tallennettu
|
"Optimisti pärjää helvetissäkin, pessimisti ei taivaassakaan"- vanha sanalasku.
|
|
|
|
- Kastehelmi -
|
|
« Vastaus #33 : 28.08.2008 23:07:01 » |
|
Mullakin alko koirakuume nouseen taas kun lueskelin noita viestejä! Mulla (perheellä) on ollu kolme koiraa, keskikokosia/isoja, joten pikkukoirista ei kokemusta löydy. Täytyy vain sanoa Westiestä vielä, tapasin kerran aivan ihanan!!! Niin vilkas, kiltti ja sulonen veitikka. Aina tulee se mieleen kun pikukoirista tulee puhe. Mulle ja perheelleni koira on aina nimenomaan tullut täyttämään aukkoa, koira-aukkoa Kun siihen tottuu, että koira on talossa niin ei voisi kuvitellakaan olevansa ilman.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
asboo
|
|
« Vastaus #35 : 08.09.2008 09:38:40 » |
|
Olimme katsastamassa parissa eri paikassa Yorkieta ja yhdessä paikassa Chihuja. Smiley Kyllä se chihu vain valinnaksi varmistui. Kivaa, että asia edistyy Muista opettaa pentusi olemaan myös yksin kotona. Mikään ei ole naapureista rasittavampaa kuin jodlaava pikku chihu, siis jos asut kerrostalossa... Jos kannat pentua koko ajan mukana siitä voi tulla läheisriippuvainen ja yksinolon opettaminen myöhemmin voi olla aika vaikeaa.
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko Skorpioni, nouseva härkä, kuu kaksonen
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #36 : 08.09.2008 10:59:42 » |
|
Olimme katsastamassa parissa eri paikassa Yorkieta ja yhdessä paikassa Chihuja. Smiley Kyllä se chihu vain valinnaksi varmistui. Kivaa, että asia edistyy Muista opettaa pentusi olemaan myös yksin kotona. Mikään ei ole naapureista rasittavampaa kuin jodlaava pikku chihu, siis jos asut kerrostalossa... Jos kannat pentua koko ajan mukana siitä voi tulla läheisriippuvainen ja yksinolon opettaminen myöhemmin voi olla aika vaikeaa. No niinpä. Onnekseni mieheni omistaa taloyhtiön, jossa asuntoni on, joten en tiedä, kuinka paljon naapurit uskaltaa valittaa, koska mieheni on myynyt ainoastaan muutaman asunnon taloyhtiöstä ja loput ovat vuokrasopimuksella.
Sain kerran, jo vuosia sitten, eläinsuojelutapauksena 2 vuotiaan kääpiövillakoiran. Sitä oli pidetty ulkokoirana puolen metrin narun päässä nälkäisenä ilman hoitoa.
Kun se sitten tuli minulle, niin se omi minut niin tiukasti itselleen, että en voinut edes keskustella kenekään kanssa ilman sen mustasukkaisuus -ja huomionkipeyskohtauksia!
Jos se jäi hetkeksikään yksin, niin se joutui paniikkiin, -hätäpissat ja kauhea itku! Voi naapuriparat!
Sen opettaminen itsenäisemmäksi oli tosi työlästä, koska se jo 2 vuotias ja kovasti traumatisoitunut. Seurakoiraa ei saisi pitää yksinäisenä ulkokoirana. Se ei koskaan oikein oppinut siihen, mutta mukautui sitten toisen koiran myötä, koska siitä toisesta oli seuraa ja sen psyyke oli terve ja se osasi käyttäytyä, vaikka olin poissa.
Se alkoi matkia sitä toista koiraa ja tuli huomattavasti helpommaksi -kunhan nyt ensin aina selvisi niistä mustasukkaisuuskohtauksista!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #37 : 08.09.2008 11:06:39 » |
|
Seurakoiraa ei saisi pitää yksinäisenä ulkokoirana.
Niin, ja kuinka yleistä on ottaa koira vain jonkun ulkoisen seikan perusteella ja unohtaa sen alkuperäinen tarkoitus. Vieteistään kun ei yksikään elukka pääse eroon, vaikka kuinka ihminen jalostaisi Itselläni oli aikoinaan vastaava juttu, mutta tanskandoggi ja hieman nuorempana sen sain. Kohdallamme kävi niin, että koira kulki matkassa melkein aina mukana ja aiheutti hilpeitä tilanteita toisinaan... varsinkin silloin, kun oikeasti tuli tilanne ettei koira voinut olla matkassa... piti kysellä koiralle "lapsenvahtia" Loppujen lopuksi koirani sairastui perinnölliseen autoimmuunitautiin ja lopetimme sen jo ennen 3v.synttäreitä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #38 : 08.09.2008 11:19:04 » |
|
Itselläni oli aikoinaan vastaava juttu, mutta tanskandoggi ja hieman nuorempana sen sain. Kohdallamme kävi niin, että koira kulki matkassa melkein aina mukana ja aiheutti hilpeitä tilanteita toisinaan... varsinkin silloin, kun oikeasti tuli tilanne ettei koira voinut olla matkassa... piti kysellä koiralle "lapsenvahtia" Minulla oli kanssa babysitter tuolle koiralle välillä, koska tuli jotain sellaisia tilanteita, joita ei vain voinut hoidella niin, että koira olisi jäänyt pidemmäksi aikaa yksin, mutta ne alkoi aina niin, että koira itki eteisessä oven edessä jälkeeni jonkin aikaa, kunnes sitten hyväksyi "babysitterinsä" ja tilanteen, mutta kävi kuitenkin vähän väliä ovella tarkistamassa ja uikuttamassa, koska tulen.
Tuosta se ei koskaan oikein päässyt kokonaan eroon, vaikka ajan myötä tasaantuikin, etenkin toisen koiran myötä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|