seuraava »

[K-NRJ]

Eräässä toisessa ketjussa nousi esiin Kauriin merkkiin liitetyt kaksi ominaisuutta: toisaalta luotettavuus ja sitkeys, toisaalta taas petturuus ja suora pahuus.

Lars Johansson kirjoittaa Kauriista näin: "Kauriin merkistä on ehkä kaikkein vaikein kirjoittaa, sillä Kaurisihmiset voivat ilmentää sekä kaikkein parasta että myös pahinta. Tämän vuoksi sitä pidetään kaikkein salaperäisimpinä eläinradan kahdestatoista eri merkistä. Myös vuodenaika jolloin Kauriit syntyvät on erikoinen: pimeä, synkkä ja kylmä. Samalla kuitenkin vietämme valon, rauhan ja rakkauden juhlaa.  Eli Kauriin ensimmäinen opittava läksy on: Pimeydessä loistaa valo, sillä Kauriin elämä ei ole mitenkään helppo."

Kuinka Sinä koet Kauriin? Onko hän hyvä vai paha?

Jos Kauris on paha, niin mitä pitäisi tehdä jotta hänestä tulisi hyvä? (vai onko se Mission Impossilble?)

[Esmiralda]

Voi voi kyllä minun kaurismieheni on hyvä!

Mutta...

Tiedän ihmisen, parikin, joille tuo lempeä karhunalleni on vihattu mies. Eli he kokevat hänet tosi negatiiviseksi ja kantavat kamalaa kaunaa häntä kohtaan.

Eli onko niin, että riippuu kuka ja millainen ihminen häntä katselee ja mitä hän näkee tästä Kauris-peilistään.

Ja jos Kauriilla on jokin erityinen tehtävä tälle ajalle, niin pahuushan niitä raja-aitoja ja kulisseja on viskonut nurin hyvin monesti. Pahuudellakin on kahdet kasvot!

[Emelia]

Lars Johansson kirjoittaa Kauriista näin: "Kauriin merkistä on ehkä kaikkein vaikein kirjoittaa, sillä Kaurisihmiset voivat ilmentää sekä kaikkein parasta että myös pahinta. Tämän vuoksi sitä pidetään kaikkein salaperäisimpinä eläinradan kahdestatoista eri merkistä. Myös vuodenaika jolloin Kauriit syntyvät on erikoinen: pimeä, synkkä ja kylmä. Samalla kuitenkin vietämme valon, rauhan ja rakkauden juhlaa.  Eli Kauriin ensimmäinen opittava läksy on: Pimeydessä loistaa valo, sillä Kauriin elämä ei ole mitenkään helppo."

Kuinka Sinä koet Kauriin? Onko hän hyvä vai paha?

Voi rakas Nauris!!!

Kauris ja mitä se on?
Työnarkomaani tai ainakin uraholisti, uskomaton suorittaja jolle tärkeintä ei ole raha vaan tekeminen ja että toiset näkevät ja kuulevat että Nauris on töissä . Kauris ei osaa olla paikoillaan, kokoajan on tehtävä jotain .. Kauriit tekevät kokoajan jotain, hyvää tai pahaa vai tehdäkseen.. Siihen viittaa jo tuo Johanssonkin - on pakko tehdä jotain että pysyisi lämpimänä kun on syntynyt niin kylmään aikaan... Kauriin on vaikea puhua myös tunteistaan, ainakin kovin avoimesti, sillä toppavaatteet ja kylmyys pitää ihmisen neljän seinän sisällä talvella... Ja kyllä Kauris osaa olla todella julma petturi, jos hänen uhrikseen osuu... " on ainakin erilainen kuin sinä" kommentoi muinainen Kauris-mies uutta naistaan minulle kun ilmeni että toinen nainen odotti silloiselle avomiehelleni lasta..

Eroa on kyllä paljon Kaurismiehellä ja -naisella... Oliko Alfhild Viita Kauris? Tuo runo kyllä kuvaa mielestäni loistavasti useampaakin tuntemaani Kaurisnaista, riippumatta siitä ovatko äitiejä.

Alfhild

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,

Jumalan näkevät.

Heille on annettu voima ja valta

kohota unessa pilvien alta

ja katsella korkeammalta.

Alfhild, hän joka synnytti minut,

jo joka yö sinne purjehtinut,

missä nyt Eemeli tullen ja mennen

murahtaa vain, kuten täälläkin ennen.

Siellä he kulkevat tähtien rivissä

kirkasta vanaa,

isä ja äiti, peräkanaa.

Sieltä he katsovat kotoista mäkeä,

kissoja, koiria, tuttua väkeä,

viittoen, luikaten parhaansa mukaan,

ettemme loukkaisi Pispalan kivissä

jalkaamme kukaan.

Siellä he jollakin planeetalla

puutarhakeinussa pihlajan alla

viipyvät ääneti nuoruudenmuistoissa

morsiusparina Tampereen puistoissa -

ostaen kahvit ja pullat kai,

jos sattuu olemaan perjantai. -

Ja sitten, kun Pispala aamun saa,

äitini vuoteen valmistaa

ja linnut, linnut helää --.

-Oi kuinka on ihana elää

ja tuutia lastenlapsiaan

ja kertoa kauniita uniaan !

Niin suuri on Jumalan taivas ja maa,

oi lapseni, rakastakaa !

-Lauri Viita-

[Liekku]

 
kAURIS on tosikko umpimielinen kylmänoloinen päälleppäin,ja lapsi KAURIIN eroittaa heti muista

 kun on niin pikuvanha.

 KAURIS on myös luotettava  kaikki huomioiva johtaja.

 KAURIS on vilpitön asiallinen hyvä ystävä,- luulen että kaikki maa merkit eroittaa nämä

 hyvät piirteet.. TÄSSÄPÄ NÄITÄ 

[Emelia]

Tuo sitkeys on  ihana sana.
Kuin myös tuo väkevä...

Kohtasin juuri taannoin    joka ei uskonut alitajuntaan, vaan jumalaan... Kysyin häneltä, että näkeehän hän kuitenkin unia - juu - kerroin että alitajunta välittää ne unet. Riippumatta siitä onko lähettäjä Jumala.

[Esmiralda]

Minun lapsiryhmässäni on kaksi kaurista, molemmat yhtä vakavia, mietteliäitä, omatahtosia. Kun he katsovat minua, on kuin he katsoisivat minun lävitseni ja kuin en mitään voisi heiltä salata.

[Norna]

 Tunnen yhden ainoa kauriin, mutta tunnen hänet hyvin. Hän on Suorittaja isolla S:llä, tekee työnsä tunnollisesti ja valittamatta, omaa erakkoluonteen, on sitkeä!!! ja on hyvin maanläheinen. Minä itte, muut eivät saa auttaa! Kauriissa on jotain tosi anarkistista myös. Vääryyksiä jotka koetaan ei sanota ääneen, ne padotaan sisälle ja tulevat julki vasta kun alkoholi antaa kielenkannoille vetreyttä.
 Ja jokin kummallinen kaksinaamaisuus tuntemassani kauriissa on, sanotaan toista mutta ajatellaan toisin. Ollaan rakkaudellisia ja ymmärtäväisiä sanojen mukaan, silti kehonkieli ja muut puheet kertovat ettei lainkaan hyväksytä ko asiaa. Tuntemani kauris on marttyyriuteen ja uhriajatteluun taipuvainen, tosin en tiedä onko tämä kauriille tyypillistä.

 Mun kaurissuhteeni on ollut varsin ongelmallinen, joten en osaa kauhean objektiivisesti katsoa kaurista. Olisipa mielenkiintoista nähdä hänen syntymäkarttansa.   

[Brida]

Isäni on kauris. Kyllä hänessä on hyvät ja huonot puolensa, niinkuin kaikissa.
Mutta mainitsen muutaman, puolesta ja vastaan...

Hän on AINA oikeassa, vaikka ei fakta riittäisi tai toinen esittäisi paremmat perustelut, niin hän on silti oikeassa. Yrittää kovin olla "väärässä", mutta ilme ja asentokin kertoo, ettei hän usko tai ole luovuttanut. Aina sanoo, että jokaisella saa olla mielipiteensä, mutta auta armias jos olet eri mieltä... kylmää...
Saattaa olla hyvin ankara ja konservatiivinen, sanoo huonolla tuulella tosi pahasti, lapsellinen. Tietää kaikesta kaiken. Kasaa murheensa.

Hyviä puolia, tarpeeksi toinen osapuoli kun jaksaa olla sitkeä ja kyseenalaistaa ja kertoa ettei hänen tapansa toimia esim. riita tilanteessa ole rakentavaa, niin ottaa opikseen ja pyytää loppujen lopuksi kyyneleet silmissä anteeksi. Huomaa siis virheensä, aina välillä. Kunhan vastapuoli on yhtä vahva ja jaksaa kaivaa ko piirteen piilosta esiin...
Järkevä, tekee kaikki aina samalla tavalla ts. turvallinen. Neuvoo mielellään ja auttaa, kun on kyseessä alue josta tietää paljon. Perhekeskeinen ja perinteitä kunnioittava, myöskin lämmin ja hymyilevä. Tavallaan mulla on sellainen olo, että kauriin on vaan vaikea luopua perheen sisällä auktoriteeristään... on kuitenkin sisältä lämmin. Työkavereille varmasti sitkeä kiusankappale!!! 

[Liekku]

 Kauris on todellakin SUORITTAJA,- sairaslomalle ei jäädä, ennenkuin on IHAN PAKKO, ja he

 usein kokevat työuupumusta, mutta eivät näytä päälleppäin (vaikka sydän itkis).

 Pieninä pikkuvanhoina, ja samoin nuorina aikuisina vanhemmanoloisia tosikkomaisia ja asiallisia.

 Keski-iässä he eivät enää vanhenekkaan vaan heistä tulee KARISMAATTISIA, he pukeutuvat
 
 yksinkertaisen TYYLIKKÄÄSTI. Kauris paranee vanhetessaan.
 
 
 

[Esmiralda]

 Kauris on todellakin SUORITTAJA,- sairaslomalle ei jäädä, ennenkuin on IHAN PAKKO, ja he

 usein kokevat työuupumusta, mutta eivät näytä päälleppäin (vaikka sydän itkis).

 Pieninä pikkuvanhoina, ja samoin nuorina aikuisina vanhemmanoloisia tosikkomaisia ja asiallisia.

 Keski-iässä he eivät enää vanhenekkaan vaan heistä tulee KARISMAATTISIA, he pukeutuvat
 
 yksinkertaisen TYYLIKKÄÄSTI. Kauris paranee vanhetessaan.

Yhdyn tuohon!!! Esim. Kun menin ukkoni (jolla oli jo yksi perhe kasvatettu ja eletty), sanoi hänen siskonsa, että et helppoa valinnut. Minä vain uskoin tämän kauriin viisauteen ja vanhemmuuten sitä löytyikin, minullekin asti.  Ja tuo karisma! Ystäväni suorastaan ihastuivat häneen!

[Tiigris]

Tunnen erään kauriin, jolla oli todella rankka lapsuus.
Hän kun oli aina järkevä ja tunnollinen, tuli jokaisessa koulussa kiusatuksi.
Hän oli aina hyvin yksin.

Hän kovetti itseään. Sulkeutui kuoreen.
Mutta purki sitä vihaa läheisiinsä määräilemällä.
Hänellä oli tarkat rajat itseellen ja muille.
Mutta jos hän ei yltänyt siihen,
mihin hänen olisi pitänyt yltää, hän masentui syvästi.

Pienet hartiat vetäytyivät kyyryyn ja hän käveli nopein askelin katselematta ympärilleen,
katse luotuna maahan, kuin turvassa ulkopuolelta tulevilta uhilta...
Koko hänen olemuksensa viesti "antakaa minun olla rauhassa, ette hyväksy minua kuitenkaan!"

Ulospäin hän oli kova ja vihainen, mutta näin miten lapsi hänen sisällään ITKEE.
Olisipa hän joskus itkenyt! Ja antanut jonkun lohduttaa itseään...

Edelleen näen miten hän kantaa painotaakkaa selässään.
Tekee ylitöitä ja tuntee että koko firman työtaakka on harteillaan,
vaikka on yksi uusimmista työntekijöistä.
Tekee työnsä hyvin ja huolellisesti.

Mutta silloin kun hän on onnellinen, on hän itse aurinko.
Hihittelee ja höpisee itsekseen. Touhuilee energiaa täynnä!
Kerää lähimmät ihmiset yhteen ja tarjoaa hyvää ruokaa,
jonka hän on suurella vaivalla tehnyt.
Hänellä on mahtava huumorintaju ja pelkkä hänen olemuksensa
on joskus niin tahattoman koominen, että naureskelen sille lämpimin ajatuksin mielessäni. 

Hänessä on jotain syvälle piilotettua lämpöä,
minkä vain harva hänestä voi aistia.
 

Hän saattaa ilahduttaa lähimmäisiään jollain omatekemällä lahjalla,
jota hän on väsännyt monta päivää,
yötä myöten.

Hyvin taiteellinen ja tarkan silmän omaava ihminen.

Kuka häntä kiittäisi ja miten?
Miten kaurista voi auttaa?

Sana kiitos on hänelle vain sanahelinää ja jos halaan,
hän vaivaantuu siitä...

Hän tuntee joskus niin paljon vihaa ja tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, että pelkään että hän räjähtää sisältä.  Haluaisin antaa hänelle valoa ja kepeyttä. Ja ennen kaikkea kyvyn rakastaa itseään ja olla vähemmän kriittinen itseään kohtaan.

Mutta, minä ymmärrän kauriita. Ja tunnen sitä itsessänikin. Onhan minulla  ja  ...

Siksi hän varmaankin niin läheinen minulle on.....

[Atomi]

Kauris on ehdottomasti pyhimys!  Kuten Manninen sanoi, niin kauris tutkii asioita, etsii totuuden ja jakaa sen koko maailman kanssa. Vaikka kaurista pidetään kunnianhimoisena, niin hänen motiivinsa on jakaa aina maailmalle löydöksensä kuten A. I. Virtanen menetelmänsä rehussa. Toki kauriin peräänantamattomus usein pelottaa muita, mutta ominaisuutena se on valjastettu hyvän käyttöön. 

Kauriista tulee paholainen, kun hän puolustaa jotakin tai jotakuta. Toivottavasti silloin on kyse oikeasta arvosta, koska muutoin kauriin päämäärätietoisuus voi johtaa melkoiseen sotaan. Motiivi kuitenkin on puolustaminen, joten tavallaan tarkoite on hyvä. 

OK! Kauris hallitsee sujuvasti hyvis-pahis -asteikon molemmat äärilaidat ja käyttää niitä sujuvasti tilanteen mukaan.   

[K-NRJ]

Paljon hyviä vastauksia, kiitos!  En ole päässyt kommentoimaan kun Leijona-poikani vie kaiken aikani...

Mutta mietin noita juttuja ja monista niistä tunnistan itseni -esim. tuo Marilyn Manson. Hänellä on muutenkin hyvin samantyyppinen kartta kuin itselläni, ja koska poika-ressu sai kristillisen kasvatuksen niin en yhtään ihmettele että se toinen puoli nousee esiin sitten julkisessa minässä.

Jos katsoo omaa kuvaani (ja tekstiä) niin pitäisi olla helppo nähdä kumpaan kategoriaan itseni laitan. 
Tosin, tässä juuri viime viikolla kävin verisen huoltajuuskiistan oikeudessa lasteni huoltajuudesta, ja minulla oli usea todistaja joka sanoi kuinka ihana ja lämmin ihminen olen. Varsinainen pyhimys. 

Itse näen itseni taas pikkupiruna, ja sellaista imagoa myös luon ulospäin. Ehkäpä siihenkin on syynä se että kasvoin "uskovaisessa" kodissa josta ei ollut muuta ulospääsyä kuin tietty kapinallisuus. Ja jos minun pitää jotain olla ulospäin niin paholainen ehdottomasti!!

Voisi liittyä myös tuohon ominaisuuteen mihin monet viittasivat, että töissä Kauris on vaikka sitten jalka poikki -sairaslomaa vasta kun on IHAN PAKKO. Itsekin olen laahustanut töihin selkä vääränä josta minut on sitten pantu lääkäriin joka on puistellut päätään ja pistänyt kortisonia selkään ja pyytänyt huilaamaan -jonka jälkeen olen jo vääntäytynyt töihin taas ihan vinossa...

Mutta onko olemassa erilaisia Kauriita? Eikä voisi sanoa että Kauriin luonne johtuu hänen hallitsijan Saturnuksen asemasta? Jos Saturnus-läksyt on opittu niin hyvä poika, jos taas ei niin varsinainen ---kele?

[K-NRJ]

Minulla on DC kauriissa enkä oikein tiedä, mikä muu kuin tietynlainen sitkeys olisi minun opittava kauriilta. Enemmän on negatiivisia kokemuksia, mutta kauris ei todellakaan jätä kylmäksi. Ja se sinänsä on jo paljon! 

Samoin. Jos DC on Kauriissa niin nämä ominaisuudet lyödään esiin sitten muiden ihmisten, esim. parisuhteen kautta.

Heh, itselläni hyvä esimerkki, ex-mies Kauris, joka todella oli se piru, paholainen, vaikka esitti hyvää. Kaurilla on todella kahdet kasvot.

Omat kokemukseni muista Kauriista ovat pääosin negatiivisia. Esim. oma mummini, joka oli Suuri Hallitsija, Emojen Emo, joka määräsi lastensa ja lastenlastensa elämän. Minulle hän oli hyvä, toisaalta taas hän halveksi minua ja osaamistani. Voisiko siis olla, että Kauris näkee toisen Kauriin (vertaisensa) kilpalijana?

[Liekku]

 Kauriin huumori on hyvin SARKASTISTA, se loukkaa monia "herkkempiä sieluja.

 Se vie aikaa ymmärtää se, --sitten osaakin näpäyttää jo samallamitalla.