seuraava »

[Casperiina]

Sasha, yritin kartastasi katsoa, mikä houkuttaisi näin perkeleellisiä kauriita ympäristöösi, mutta enpä perustetta sieltä oikein löytänyt.

Tuota samaa minäkin mietin, että Sashassa on pakko olla jotain mikä vetää tietyntyylisiä, pahoja - oli kauriita tai ei -ihmisiä puoleensa. Toisaalta huonot ennakko-odotukset myös toteuttavat itseään, kun kauriin hyvät puolet ovat jääneet sinne sokeanpisteen taakse, mitä muuta voi odottaa.

Omassa elämässäni en osaa samastua kenenkään sielunmaisemaan niin hyvin kuin  -tyyppien. Mikään muu merkki ei herätä minussa niin paljon luottamuksen tunnetta. Voisin melkein antaa vaikka kotiavaimeni tuntemattomalle, jos vain tiedän, että kyseessä on  Itse uskon, että kauris on pohjimmiltaan todella vilpitön ja hyvä ihminen, ja tarvitaan kamalia kokemuksia, että kehittyy tuollaiseksi hirviöksi. Mutta uskon myös, että se kauriin hyvyys on jotain niin valtavan herkkää, että se kolhiintuu herkemmin kuin muiden ja siksi tuloksena on tuollaista äärimmäistä pahuutta.

[mirka222]

"Mutta uskon myös, että se kauriin hyvyys on jotain niin valtavan herkkää, että se kolhiintuu herkemmin kuin muiden ja siksi tuloksena on tuollaista äärimmäistä pahuutta."

Hyvä pointti Casperiina

[Ebenia]

"Mutta uskon myös, että se kauriin hyvyys on jotain niin valtavan herkkää, että se kolhiintuu herkemmin kuin muiden ja siksi tuloksena on tuollaista äärimmäistä pahuutta."

Hyvä pointti Casperiina

Niin, Kauriin merkissä on aina se pyrstö! Symbolina kuvaamassa juuri tuota herkkyyttä ja unelmoivaa osaa.

[Lucanne]

Puhun nyt vain omasta puolestani.

Olen kauris nousevana minulla on rapu.

Mutta...... petturuudesta....jos vaikkapa joku kertoo minulle ihan minkä tahansa asian jota ei saa koskaan kertoa kenellekään....... niin minulle ainakin on ihan kunnia asia kun joku niin paljon luottaa ja siitä pidän kiinni kynsin hampain.
Itse olen sellainen kiltti ja jos joku saa jotain niin olen hänen puolestaan vilpittömästi iloinen.
Hän on silloin onnensa ansainnut.
Mutta työ on aina ollut minulle todella tärkeä.
Ja toisaalta lapsetkin ja nyt lapsenlapset.
Olen hyvin kunnianhimoinen mutta se kai on sitä aitoa kaurista?

En suutu asioista helposti......enkä saa edes hernettä nenääni pikku asioista. Kun täällä maailmassa on niin paljon tärkeitäkin asioita, että mitä niitä pieniä murehtii.
Olen aika positiivinen myös ja itsetuntoni on vahva. Siksi kai rakastan niin paljon kaikkea, varsinkin eläimiä mutta myös ihmisiä joita en edes tunne.

En sitä paitsi ole koskaan ymmärtänyt, että miksi joku on toiselle kateellinen?
Jokainen voi panostaa omaan elämäänsä ja jokaisella on velvollisuus huolehtia itsestään joten sanoisin, että vain taivas on rajana Kaikelle mistä haaveilee.

   Joulun odotusta ihan jokaiselle!  

[sangviinikko]

En sitä paitsi ole koskaan ymmärtänyt, että miksi joku on toiselle kateellinen?
Jokainen voi panostaa omaan elämäänsä ja jokaisella on velvollisuus huolehtia itsestään joten sanoisin, että vain taivas on rajana Kaikelle mistä haaveilee.

En kateuden lippua liputa minäkään. Tästä tosin on olemassa jo oma ketju...

Mutta pikkusen olen eri mieltä tuosta -taivas rajana- ajatuksesta.

Valitettavasti emme ponnista samalta lähtöviivalta elämään, me ihmiset.  Parempi kun tietää omat rajoituksensa, eikä haaveile pilvilinnoja, mikäli edellytyksiä ei kertakaikkiaan ole.

Ja koska olemme jo lähtökohdiltamme niin eri asemissa, kateus on hyvin inhimillistä.

Niin ja en puhu nyt ihmisten arvottamisesta parempiin ja huonompiin. Ihmisarvo on aina mielestäni sama.

[Lucanne]

Mutta pikkusen olen eri mieltä tuosta -taivas rajana- ajatuksesta.
Ja koska olemme jo lähtökohdiltamme niin eri asemissa, kateus on hyvin inhimillistä.

Sangviinikko,
on totta, että olemme kaikki aivan eri lähtöasemissa kun synnymme.
Toisilla on se ns. kultalusikka suussa ja toisilla ei ole juuri mitään.

Olen itse hyvin köyhästä perheestä jossa oli monta lasta mutta kun aikuistuin, niin päätin ottaa vastuun omasta elämästäni enkä takertua toisiin ja surkutella kun ei minulla ole mitään.

Ja niinpä tein töitä, olin ahkera ja vastuuntuntoinen ja kamalan kunnianhimoinen (joka ei ole aina hyväkään). Aina minua oltiin laittamassa pomoksi kun olin jossakin firmassa ollut jonkun kuukauden.
Ja niinpä alkoi elämässäni tapahtua pikku hiljaa.

Keräsin tuota maallista mammonaa ja sitten menin avioon ja tein lapset nuorena etten ole ihan ikäloppu kun he saavat lapsia mummille paapottaviksi.

Olen eronnut jokunen vuosi sitten mutta olen tosi onnellinen ihminen.
Luulen etten ole koskaan ennen elämässäni ollut näin tyytyväinen elämääni.
Minulla on kivat pojat jos tarvitsen joskus apua jossakin ja kaksi ihanaa lapsenlasta.
Niin ja nuo minun karvaiset kullanmuruni.
Elämä on harmoonista. Mitä sitä muuta kaipaisi.
HUOM! En ole enää ihan nuori ja en kaipaa sellaisia asioita mitä nuoret tekevät.


   Iloa, valoa ja rakkautta kaikille joulun odotuksin.  

[indiima]

Tuli mieleeni, kun olen jostain aikojen ammoina lukenut, että kauris pelkää tulevansa parisuhteessa loukatuksi niin paljon, että mieluummin jättää kuin tulee petetyksi tai jätetyksi itse. Mietin tätä, koska olen oikein onnellisessa parisuhteessa ja kuitenkin flippailen. Kehitän kaikkia pelkoja, kuten "entä jos kumppanini ihastuu johonkuhun toiseen?" "entä jos itse "vahingossa" petän?  Menee muutamia hetkiä, luottamukseni suhteeseemme on nollatasoa ja olen täysin valmis eroamaan. Aivan kuin minulla olisi jokin itsetuhonappula, jota hivelen aina välillä. Kuitenkin täysjärkisessä tilassa olen niin onnellinen, rakastunut, rakastava ja erittäin kokonaisvaltaista vastarakkautta saava, että oksat pois. Kumppanini ei ole millään tavalla huikentelevainen, keimaileva, pelimies tms. joka herättäisi luonnollisen mustasukkaisuuden, vaan minusta lähinnä tuntuu, että päässäni on vikaa 

Onko tämä kauriin merkille tyypillistä, todellako? = Uskallanko olla rakkauden kohteena, annanko itseni tähän; mitä voin menettää?
Miten tällaisesta itsetuhoisuudesta voi kasvaa pois? Olisi ihan kiva ottaa vastaan niitä ihania lahjoja, joita maailma antaa olematta koko ajan varuillaan tai etsimässä pako-ovea.

[Lucanne]

Hei Indiima,

Sinun ei kannata surra tulevia asioita eikä menneitäkään, elä juuri tätä päivää kun et sitten saa tätä koskaan enää takaisin.

Kauris on jokin verran mustasukkainen luonne mutta vähän on sellaista tervettä mustasukkaisuutta.
Mutta toisaalta..... sinun kertomasi mukaan voi kohdallasi kasvaa nuo tuntemukset päässäsi suuremmaksi kuin ne todellisuudessa ovatkaan jos vain itseksesi niitä haudot.

Sinun pitää puhua kumppanillesi ja teidän pitää tehdä asiat selviksi niin voit häneen paremmin luottaa. Sillä nuo tuntemuksesi kiusaavat sinua itseäsi kaikkein eniten.

Ja tuosta itsetuhoisuudesta......
Saat kasvatettua itseluottamustasi ja alat rakastaa itseäsi kun 3 kertaa päivässä menet peilin eteen ja katsot itseäsi ja sanot itsellesi: "Minä olen hyvä tyyppi ja opin rakastamaan itseäni jonka arvoinen olen".
Ja kun iltaisin menet sänkyyn niin ajattelet ja sanot itsellesi samat asiat. Ja olisi hyvä jos oikein pystyisit keskittymään siihen ennenkuin nukahdat. Näin se olisi mielessäsi ja alitajuntasi tekee töitä puolestasi kun nukut.
Ja kokemuksesta voin kertoa, että eräänä päivänä huomaat kuinka hirmuisesti tykkäät itsestäsi. Ja muistakin ihmisistä.
On nimittäin totta, että jos et rakasta itseäsi niin et rakasta ketään toistakaan ihmistä.

Jos teet tuon tunnollisesti joka päivä, niin saat paljon kaikkea hyvää ja tulet huomaamaan, että kannatti.

Jos haluaa seurustella niin on vain uskallettava olla rakkauden kohteena ja annettava kumppanilleen itsestään paljon.
Voit tietysti menettää paljon mutta voit myös saada tosi paljon jos suhde on hyvä sen toisen kanssa.

Ja muista, että kukaan ei pysty pettämään toista "vahingossa".
Jos kumppani ihastuu johonkin toiseen, on sitä turha surra etukäteen.

Ota kaksin käsin vastaan mitä sinulle annetaan.
Olisi hienoa jos meditoisit päivittäin. Se antaa tosi paljon sellaista oman sielun rauhaa ja tasapainoisuutta itsesi kanssa.

Aloita heti tänään se peilin kanssa jutustelu ja pidä hyvää huolta "temppelistäsi" (keho).

[K-NRJ]

Tuli mieleeni, kun olen jostain aikojen ammoina lukenut, että kauris pelkää tulevansa parisuhteessa loukatuksi niin paljon, että mieluummin jättää kuin tulee petetyksi tai jätetyksi itse. Mietin tätä, koska olen oikein onnellisessa parisuhteessa ja kuitenkin flippailen. Kehitän kaikkia pelkoja, kuten "entä jos kumppanini ihastuu johonkuhun toiseen?" "entä jos itse "vahingossa" petän?  Menee muutamia hetkiä, luottamukseni suhteeseemme on nollatasoa ja olen täysin valmis eroamaan. 

Mielestäni tuo liittyy Saturnukseen, Kauriin hallitsijaan, kyllä, mutta juuri niihin sen ikäviin ominaisuuksiin joista pitäisi päästä yli. Onko sinulla muuten syntymäkartalla  ? Siinä voisi olla selitys.

Saat kasvatettua itseluottamustasi ja alat rakastaa itseäsi kun 3 kertaa päivässä menet peilin eteen ja katsot itseäsi ja sanot itsellesi: "Minä olen hyvä tyyppi ja opin rakastamaan itseäni jonka arvoinen olen".
Ja kun iltaisin menet sänkyyn niin ajattelet ja sanot itsellesi samat asiat. Ja olisi hyvä jos oikein pystyisit keskittymään siihen ennenkuin nukahdat. Näin se olisi mielessäsi ja alitajuntasi tekee töitä puolestasi kun nukut.
Ja kokemuksesta voin kertoa, että eräänä päivänä huomaat kuinka hirmuisesti tykkäät itsestäsi. Ja muistakin ihmisistä.
On nimittäin totta, että jos et rakasta itseäsi niin et rakasta ketään toistakaan ihmistä.

Todella hyvä pointti! Moni parisuhde kariutuu juuri siksi, koska ei ole oppinut rakastamaan itseään. Kuinka silloin siis voisi rakastaa jotain toista? Liittyy Saturnukseen.

Olen ainakin itse huomannut, että Kauriilla saattaa se ensimmäinen rakkaus kariutua juuri tuosta syystä jos ei ole oppinut rakastamaan itseään. (eikä pelkästään ensimmäinen suhde vaan kaikki muutkin niin kauan kuin läksy on käyty läpi)

Minä ainakin tiedän että olen rakastamisen arvoinen, ja siksipä juuri pystynkin ottamaan rakkautta vastaan maailman ihanimmalta mieheltä jolla olisi ottajia vaikka joka sormelle mutta hän näkee vain minut. 

[indiima]

[/quote]

Mielestäni tuo liittyy Saturnukseen, Kauriin hallitsijaan, kyllä, mutta juuri niihin sen ikäviin ominaisuuksiin joista pitäisi päästä yli. Onko sinulla muuten syntymäkartalla  ? Siinä voisi olla selitys.

Jep, tämä aspekti löytyy, ascendentti aspektoi seitsemästi ja myös neliö  löytyy. Miten saturnus aspekti ascendentille vaikuttaa? Saturnuksen neliö myös venukselle, haastava sekin.

Kumppani on hyvin ymmärtävä ja empaattinen ja minun on helppo puhua hänelle ajatuksistani, joten siinä mielessä suhde on tasapainossa. Kokeilenpa Lucannen ja Kaurisenergian neuvoja, jospa uskaltaisin hellittää näistä peloista, joita en halua kantaa mukanani. Kiitos edellämainituille!    Suhde itseen taitaa tässä kyllä olla se kivijalankivi, jota pitää huoltaa. Itsen arvostus ja itsetuntemus. Eli työnsarkaa riittänee 

[^^Queen Nefertiti^^]

kauris ymmärtää rahan päälle? miten jaksatte analysoida ihmisiä niin paljon?

toisen ihanuus on aina katsojan silmässä - minäkin luulin eräästä nousukauriista että olisi vierellä aina.. vaan ei.. kauriilla on usein kaikkea vaikeaa, vesimerkit tuntuu helpommilta.

kaikki ovat itsestään selvästi rakastamisen arvoisia, kyse on kemioista jne.

[rovatar]

kauris ymmärtää rahan päälle? miten jaksatte analysoida ihmisiä niin paljon?

toisen ihanuus on aina katsojan silmässä - minäkin luulin eräästä nousukauriista että olisi vierellä aina.. vaan ei.. kauriilla on usein kaikkea vaikeaa, vesimerkit tuntuu helpommilta.

kaikki ovat itsestään selvästi rakastamisen arvoisia, kyse on kemioista jne.

Kauris realistisena ihmisenä kyllä rahan päälle ymmärtää,
ilman sitä ei tässä maailmassa pärjää.

Ja rahaa ei saa ilman työtä.
 Ainakaan, jos  haluaa tulla itsenäisesti ja omillaan toimeen,
 mitä Kauris useinkin haluaa.
Kauris haluaa kunnioittaa itseään, myös tällä saralla.

Mutta, että analysoisi ihmisiä…se ei mielestäni kyllä ihan Kauriin ominaisuus itsessään ole…
enemmänkin silloin kartalla painottuu ilma..?
Eihän kukaan ihminen ole pelkkä  -merkkinsä….se on ihmisessä vain yksi pieni osa ja sekin voi olla hyvin eri tavoin aspektoitunut...

[Ratkaisu]

minä ihmettelen, miten tämä topikki aiheuttaa jatkuvasti keskustelua... 

Kauriit on vaan niin mysteeri, eikä kukaan ota niistä selvää =D

[Lucanne]

In kirjoitti näin:

Minä ihmettelen, miten tämä topikki aiheuttaa jatkuvasti keskustelua...  idiot2
Kauriit on vaan niin mysteeri, eikä kukaan ota niistä selvää =D



Joo....on pakko olla jotain kummaa kauriissa kun hyvin moni ensinnäkin sanoo, että siitä ei ota selvää tai joku haukkuu sen merkin tai joku pitää siitä merkistä.

No niin tai näin......mutta se on vaan pakko olla kauris kun ei voi itse valita omaa syntymähetkeään.
Tähän on tyytyminen.
Vaikkakin...... olen hyvin tyytyväinen.....kauris on kaunis eläin..... toisin kuin minä....hahhahahah!!

[rovatar]

Mie itse olen ylpeä omasta  -merkistäni.

Ja kun vielä sen hallitsija  yhtyy  Aurinkooni.

Vastuuntuntoinen, hoidan luvatut asiat, realisti.

Onneksi minulla kuitenkin niin  kuin  : kin tekevät vain positiivisia aspekteja...
muuten tuo voisi olla vaikea kuvio...

Minun kartallani ja elämässäni juuri tuo rajat ja säännöllisyys tuovat kaivatun tasapainon...
  :na ja vielä 7: ssä huoneessa olisin jatkuvassa ihmispompotuksessa...
en tietäisi missä mennään suhteessa itseeni ja toisiin.
 Merkkarikin  ...puhua pulputtaisin kaiken,
 mitä sylki suuhun tuo...joka paikassa, kelle vain.

 No onneksi olen    ja osaan rajoittaa itseäni...

Mie uskon siihen, että meillä kaikilla on kartoillaan juuri meille sopivat kuviot...haasteet ja mahdollisuudet...

ihan omannäköiset,

joita sitten käytetään miten kyetään...
opitaan ja kehitytään...

Mutta, en usko, etteikö sillä astrologisella kartalla/ ihmiselämällä olisi joku suurempi tarkoitus...
kuten silläkin, että

jotkut merkit puhututtavat enemmän...

sehän on vain haaste, sille, joka ei jotain ymmärrä...

Ei se Kauriin vika ole.