seuraava »

[Kuuhilda]

www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5297

Kiintoisaa^^
Ja hyvä luettavaa näin niinkus kunnallisvaalienkin alla.

[Kuuhilda]

Mä en edes tiedä miksi tämä on uutinen.
Onko täällä oikeasti enemmistö muka vanhempia, jotka on jatkuvassa suorittamisen kierteessä perhe-elämässäkin? Minä en tiedä sitä, mutta väittäisin että EI ole. On heitäkin varmasti, mutta miellelläni luottaisin Suomalaisten terveeseen järkeen...sillä oli mitä tahansa niin mun mielestä suomen kansa on järkevää, noin niinkun yleensä ottain. Tämmönen ongelma ei takuulla ole niin hallitseva meillä kuin vaikkapa jenkkilässä.

Liekö tämäkin eräänlainen elintaso-sairaus?
Kuten syrjäytyminen...tämä voisi olla sitten siellä toisessa päässä?

[Eklektikko]

Lasten tehtävä on säntäillä metsässä räkä poskella ja tehdä asioita, joissa ei ole päätä eikä häntää.

Just näin, tuolla tavoin vietin oman onnellisen lapsuuteni.  

Mutta eilen juuri tuli törmättyä tähän loistavaan sitaattiin elokuvasta Fight Club: We buy things we don't want with money we don't have to impress people we don't like.

Eli suomeksi: Ostamme tavaroita joita emme halua, rahalla jota meillä ei ole, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin joista emme pidä.

Ehkä tämä trendi on levinnyt myös kattamaan ostokset omille lapsille: Joillakin meno on niin ulkoaohjautuvaa, että tärkein kriteeri kaikille hankinnoille on se, mitä ne saavat muut ihmiset ajattelemaan hankkijastaan. Miksei sama pätisi leluihin ja virikkeisiin, jospa osalla porukasta motivaatio onkin tämä. Niissä tapauksissa olettaisin vain, että vanhempien yleinen asenne omiiin ostoksiinsa on ihan samanlainen kuin lapsille tehtyihin ostoksiin; ajatellaan ostoksen vaikutusta ulkopuolisten asennoitumiseen, ei suinkaa omaan itseen/lapsiin. Kyse on silloin ulkoaohjautuvuudesta, joka sitten näkyy vain myös kuluttamisessa, myös lapsiin kuluttamisessa. Ja sana 'ostokset' kattaa tässä siis sekä tavarat, että kaikenlaiset palvelut yms.viriketoiminot ja harrastukset.

Karmein ja oksettavin mahdollinen lause minun mielestäni on: "Mitähän ne ihmisetkin sitten ajattelevat?!"
Se on ulkoaohjautuvuuteen sairastuneen mantra.

Ja ulkoaohjautuvuus ei ole markkinavetoisen kulttuurin tuote, vaan ihmisen oma itsetuntovamma. Tätä markkinatalous vain sitten käyttää hyväkseen saadessaan sen kanavoitua muotoon: 'Osta tämä niin sinusta tykätään enemmän.'

[Eklektikko]

Näen itse tämän ongelman ihan toisenlaisena:
Ulkoaohjautuvuus on sitä, että ihmiseltä puuttuu sisältään tunne siitä että hän on itseisarvoisesti, ilman mitään suorituksia, arvokas ja rakastamisen arvoinen ihminen.

Se, miten ihminen tämä itsetuntovamma saa ihmisen elämänsä aikana toimimaan, riippuu häntä ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Kun nykyinen kulttuuri on markkinavetoinen, sitä puuttuvaa itsetuntoa paikkaillaan ympäröivän maailman tarjoamalla kuluttamisella, jolla ulkoaohjautuva toivoo saavansa muiden hyväksyntää.

Keskiaikaisessa maailmassa samalla itsetuntovammalla varustettu sitten vain olisi pyrkinyt olemaan kaikkein hurskain, kaikkein eniten rukoileva, kaikkein eniten kirkossa käyvä, kaikkein eniten köyhiä auttava jne. Hänen motivaationsa silloin olisi kuitenkin ihan sama kuin nykyisellä kuluttajalla: Muiden ihmisten ihailu ja arvostus.

Ulkoaohjautuva ei ole yhteiskunnan uhri, vaan vanhempiensa uhri: Se puuttuva arvon tunne syntyy lapsuudessa, kun vanhemmat toimivat tavalla, joka ei tue arvon tunteen syntymistä, kun lapsi ei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on ilman suorituksia tms.

Ulkoaohjautuvuus on ihan oma ongelmansa, se miten se oireilee ulospäin taas riippuu siitä, mitä senhetkinen yhteiskunta tarjoaa itsetunnon kohotukseksi. Ja ne keinothan eivät tietenkään paranna ulkoaohjautuvuutta, vaan annosta täytyy koko ajan kasvatta, kuin narkkarilla ikään. Todellinen parantuminen ulkoaohjautuvuudesta lähteen omien traumojen ja solmujen availusta, siitä että saa luotua itselleen sen täysin ulkoisista asioista ja omista suorituksista vapaan ihmisarvon tunteen.

Kiltteydestä kipeä toisten auttaja on myös ulkoaohjautuva ja paikkaa kuluttamisen sijaan uhrautumalla sitä itsetuntoaan. Ulkoaohjautuvuus on todella yleistä, sitä jopa pidetään ikävästi normaalina, mutta ne muodot joilla ihminen sitten sitä kompensoi vaihtelevat kulttuurista toiseen ja ajasta toiseen. Ja tässäkin ajassa on niitä, jotka paikkaavat itsetuntoaan ihan muulla kuin kuluttamisella, esim. juuri kynnysmatto-tyylisellä uhrautumisella.

Sorit kun muokkailen koko ajan, mutta kun koko ajan tulee mieleen lisää juuri tästä asiasta. 

[Eklektikko]

Juu, ehkä puhuttiin tosiaan samasta asiasta.

Mutta minä näen hyvin monet käyttäytymisen muodot nimenomaan ulkoaohjautuvuuden kompensaationa. Hyväksyntää/rakkautta ostetaan sekä kuluttamalla, että ylikiltillä palvelemisella. Se perusongelma on sisältä puuttuva tunne siitä että on arvokas ja rakastamisen arvoinen.

Eri ihmiset sitten vain oppivat ehkä jo lapsuudessaan erilaiset tavat kompensoida, toisille se voi olla ylikiltti palveleminen, toisille vaikutuksen tekeminen toisiin tavaralla, ulkonäöllä, suorituksilla jne. Minun mielestäni se sisäinen vamma on ihan sama kuluttajalla ja kynnysmatto-palvelijalla, heidän tapansa lääkitä sitä vain eroavat toisistaan.

Ehkä sekin on jo kotoa opittu? Jossain kodissa oppii että saa arvostusta kiltillä palvelemisella ja tottelemisella, toisissa taas että sitä saa olemalla pätevä tai kaunis tai omistamalla jotain. Kaikki tiet eivät vie sylttytehtaalle, ne vievät sinne lapsuudenkotiin...

[Kuuhilda]

Mä mietin uudelleen, ja siis ei tosiaan ole vain varakkaiden perheiden ongelma, tuli heti monta vähemmän varakastakin mieleen, ja tuumin että hyvin lähelläni elää tämmöisiä ihmisiä. Se on muuten kuluttavaa elää sellaisen kiplailija-perheen ystäväperheenä. Onneksi en ole enää tekemisissä 
Voin olla taas idealistinen vesimies höpötii, mutta minä uskon...haluan uskoa, että ei näitä oikeasti ole niin paljon näitä suorittaja-materialisteja, mitä lienevät. Mutta joo, voi vaikuttaa siihen se että asun tuppukylässä keskellä landea, joten asiat voi olla täällä vähän toisella tavoin.
Vai onko kaikki ylikiltit ajautunu landelle ja suorittaja kimpoilijat kaupunkeihin

Terv. ylikiltti nössöpulla.

[Kuuhilda]

Tjaa, ainakin kaupungeissa ollaan tiiviimmin kuin landella. Tai..toisaalta, siellä kyllä ollaan toisaalta kaukana poissa, vaikka asutaan naapureissa...no on samaa toki pienemmilläkin paikkakunnilla 

Mä luulen, että ne jäljet voi sieltä sylttytehtaalta johtaa lapuuden kodin lisäksi myös sinne entisiin elämiin ja sieltä raahautuu mukana menneitä traumoja.

Tietenkin se vika on vaatimuksissa ja yhteiskunnan, tai minkä hiton, asettamisssa normeissa. Ei suinkaan lapsissa, jotka eivät millään muotoa taivu jokainen samaan muottiin, eikä suurin surminkaan olisi toivottavaa että niin joskus kävisi. Ihan turhaa vanhempien paineistua moisesta, ja jollain tavoin prepata lasta siksi, että hän pärjäisi ja sopisi ja näyttäisi hyvältä ja paperit olis puhdasta kultaa.
Eri asia on ohjata ja opettaa ja harjoittaa lasta, jos se lähtee hänestä itsetään intona ja taipumuksena. Silloin minun mielestäni pökköä pesään vain, jos lapsi sitä itse toivoo.
Meillä esim. keskimmäisen ärräharjoittelu hylättiin täysin, kun tiesin, että se oppii sen takuulla, koska on jo pikkasena vauvana osannut sen spontaanisti sanoa. Tai esikoisen motoriikkaharjoitukset...ehtinyt on upeasti, vaikkei sitä helmeä neljävuotiaana lankaan pujottanutkaan, eikä sitä harjoiteltukaan eikä haettu toimintaterapiaan!!...mikä oli mun mielestä ihan käsittämätön ehdotus.
Mutta sitten vaikkapa lukeminen esikoisen kanssa, opetin viidenvanhana kun hän itse sitä toivoi ja teki aloitteen ja oli innokas. Ja oppi kuin vettä vain.
 Nyt jää kesken, mentävä mun on.

[Kuuhilda]

Jep, Satyagraha, se päättyy aina sielunkehitykseen ja siihen mitä kukin on itselleen valinnut etc. mutta se on vain ihan pakko välillä unohtaa tai ohittaa, sillä muutoin ei voi asioista keskustella Ainakaan minä en voi, kun kaikkeen todellakin käy yksi ja sama vastaus, vaikka matkalla on kaikenlaisia mutkia  :

Solnishko, mitä teidän 2v.neuvolassa sitten oli? Meillä oli juuri tänään se, sekä päiväkodin keskustelu, että myöskin tuon esikoululaisen keksustelu, ja aiemmin viikolla oli opettajankin kanssa vanhimman pojan tilannekatsaus...mulla on nää testit ja mittarit ja vaatimukset nyt siis hyvin pinnalla ja muistissa
Meillä ei ainakaan ollut mitään muuta kuin ihan keskustelua, mitä normaalistikin on, kaikki syömis, puhe ja potta asiat etc. ja sit lapsi teki siinä palapelejä ja leikki pallolla ja kävi puntarilla ja uhmaili  :
Mutta meillä onkin nyt ihana nvla. täti, jolla on rento ote, eikä ole mikään mittareihin tuijottava nipo...eihän tuokaan suostunut tekemään kaikkea mitä pyydetttiin..no pointti on siinä että siltä ei saa pyytää, vaan pitää tehdä vain
Mutta oliko teidän kaksvee ollut pelkästään kotihoidossa? Jos ne sillon innostuu enemmän tonkimaan tuota sosiaalista puolta? En kyllä muista että mun kotiohoidossa olleilta olis innostuttu, mutta ne nyt onkin kaikki tietty ollu semmosia äitin lapsia, samanmoisia ekstroverttejä. Mutta ei tosiaan voi eikä saa olla niin, että jos meillä on ujo ja jähmeä lapsi, että hänessä on sitten heti jotain vikaa 

[^^Queen Nefertiti^^]

Se oli hauska uutinen kun kissa lensi joutsenella.

[Kuuhilda]

http://www.iltasanomat.fi/flunssa/art-1288513913211.html

Näitä taas.
Pitäisi tietää aika paljon lisää tästä, ennenkö tähän voisi todella osata ajatella tarkoittavan jotakin.
Miten musta heti tuntuu että THL nimenomaan yrittää vaivihkaa vähentää käsidesin käyttöä jotta tartunnat lisääntyisivät? 

[^^Queen Nefertiti^^]

opin jotain lähi-idässä, että uutiset tosiaan keskittyy negaan ja kaikki jännä ja posa ja elämänmakuinen ihana on vaan mentävä kokemaan itse! toki voi kuunnella mitä on menossa mutta nytkin tulee mieleen visiitti eräille kapeille kaduille ja kauppaan jossa oli ihanaa sielukumppanin kanssa, joka törsäsi rahaa, en olisi uskaltanut mitään jos perus uutisia kuuntelis, tai sukua.. 

[Eklektikko]

Pitäisi tietää aika paljon lisää tästä, ennenkö tähän voisi todella osata ajatella tarkoittavan jotakin.
Miten musta heti tuntuu että THL nimenomaan yrittää vaivihkaa vähentää käsidesin käyttöä jotta tartunnat lisääntyisivät? 

Ja tässä selittys edeliseen uutiseen:
http://www.iltasanomat.fi/flunssa/art-1288513946457.html

Influenssaviruksiin siis käsidesi tepsii, mutta niitä paaaaaljon yleisempiin sellaista pientä nuhakuumetta aiheuttaviin rhinoviruksiin ei tepsi.

Influenssavirusta on liikkeellä vain kausittain, rhino, noro ja rota-viruksia (kaikki voivat aiheuttaa nuhaa/nuhakuumetta, noro ja rota myös vatsavaivoja, eli 'vatsaflunssaa') sen sijaan on liikkeellä ihan ympäri vuoden globalisaation ja lentomatkailun ansiosta.

Influenssavirus on liikkeellä kausittain sen vuoksi, että Aasian influenssahautomoissa kehittyy uusi lajike suunnilleen vuosittain. Siellä kas kun on yleistä, että samalla maatilalla on sikoja, kanoja ja kaloja. Sianpaska syötetään kanoille rehuna, kananpaska puolestaan sitten kaloille rehuna. Ja ihmiset ovat läsnä maatilalla, siinä sitten kaikki mikrobit iloisesti kiertävät lajista toiseen ja koko muu maailma saa kiittää tätä 'säästäväistä' maatilatuotantoa joka vuosi uudesta influenssaviruksesta.

[Kuuhilda]

Joo eli siis molempi parempi, eikä kannata lopettaa sitä käsidesinkään käyttöä, varsinkaan tähän aikaan vuodesta siis.

[Eklektikko]

Minä en kyllä atooppista ihoani rasita käsidesillä. Iholla on oma ihoa suojaava luontainen bakteerikantansa, jonka tuhoaminen ei ole iholle hyväksi. Mutta käsien saippuapesu on kyllä ihan hyvä ja sitä harrastan.

Terkkaritädiltä kuultua 3 vuotta sitten kun sairastin ekan influenssan 15-vuoteen: Vaikka influenssavirus muuntuukin joka vuosi, suojaa silti tänä vuonna sairastettu influenssa melkoisesti uudelta tartunnalta useita vuosia. Tähän asti on suojannutkin taas, minulle sopii hyvin 1 influenssa per 15 vuotta.  

[tipahdus]

PETA:n omalaatuinen uusi mainos.  

http://www.iltalehti.fi/iltvhullumaailma/20121106014650550_a6.shtml