Sivuja: 1 [2] 3
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Nuoret, työ ja tulevaisuus.  (Luettu 35689 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
T-H
Astroholisti
*****
Viestejä: 1988



Profiili
« Vastaus #15 : 09.09.2009 12:51:57 »

Ei varmaankaan pakottamisesta aikuistumiseen ole kyse kun nuori joutuu aikuistumaan senverran, että suuntaa joko yläasteen jälkeen lukio- tai ammattiasteen kouluun. Kouluissa on hyvä, että on koulukuraattorit ja opot joittenka kanssa voi käydä keskustelua kiinnottavista ammateista. Näin tein itsekkin silloin nuorena opolla käydessäni kun mietin useampaa ammattia mitkä kiinnosti kovasti.
tallennettu

OINAS - pässinpää

* Nousu Neitsyt
* NativeAmerican Haukka
Hopealohikäärme
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 371


Säh!


Profiili
« Vastaus #16 : 10.09.2009 08:00:39 »

Ei varmaankaan pakottamisesta aikuistumiseen ole kyse kun nuori joutuu aikuistumaan senverran, että suuntaa joko yläasteen jälkeen lukio- tai ammattiasteen kouluun. Kouluissa on hyvä, että on koulukuraattorit ja opot joittenka kanssa voi käydä keskustelua kiinnottavista ammateista. Näin tein itsekkin silloin nuorena opolla käydessäni kun mietin useampaa ammattia mitkä kiinnosti kovasti.

Ehkä kärjistin vähän liikaa, mutta eivät kaikki osaa lukion ja amiksenkaan välillä valita. Ja entäs sitten, kun lukio on loppu? Entä jos ei tiedä, mihin haluaisi jatkaa? Tai amiksen jälkeen töissä tajuaa, ettei haluakaan tehdä sitä koko loppuelämäänsä. Ainahan voi vaihtaa alaa, ja niinhän moni tekeekin, mutta monilla menee paljon vuosia hukkaan, kun on ollut pakko nuorena valita joku epäsopiva koulu tai ala.
tallennettu

1.  saturnus 14.8% (10. huone)
2.  merkurius 13.8% (6. huone)
3.  pluto 11.6% (8. huone)

1.  rapu 14.4% (DC)
2.  kaksoset 13.5%
3.  jousimies 11.5% (MC)
Veskari-83
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 289


Inner peace is found through passion


Profiili
« Vastaus #17 : 10.09.2009 12:27:49 »

Ehkä kärjistin vähän liikaa, mutta eivät kaikki osaa lukion ja amiksenkaan välillä valita. Ja entäs sitten, kun lukio on loppu? Entä jos ei tiedä, mihin haluaisi jatkaa? Tai amiksen jälkeen töissä tajuaa, ettei haluakaan tehdä sitä koko loppuelämäänsä. Ainahan voi vaihtaa alaa, ja niinhän moni tekeekin, mutta monilla menee paljon vuosia hukkaan, kun on ollut pakko nuorena valita joku epäsopiva koulu tai ala.
Omalla kohdallani suunnitelmat muuttuivat täysin vielä tuossa 3v sitten, joten ei se nyt niin tavatonta ole, vaikka luulin yläasteella tietäväni tasantarkkaan mitä teen loppuelämän, mut näin ne vaan suunnitelmat ja tarkotukset muuttuu elämässä. Ja itse asiassa ilman niitä valintoja joilla tähän pisteeseen oon tullu, mä en varmaan joko a) ois hengissä enää b) oisin todella väärällä alalla tekemässä jotain sellasta loppuelämäni josta en tykkää yhtään Grin uglystupid2
tallennettu

aurinko vesimies (4. huone)
nousu vaaka
venus vesimies (5.huone)
kuu oinas (8.huone)
Kuunsolmu rapu (10.huone)

"Esiinnyt naismaailmassa itsevarmana ja haluttuna miehenä, jota ei kuka tahansa nappaa mukaansa ja etsit koko ajan naista, joka mitään kyselemättä vain ottaisi sinut.
Ave^^
Vieras
« Vastaus #18 : 11.09.2009 15:30:04 »

Ei se mitään elämän hukkaamista ole jos opiskelee vuosikausia ja eri kouluissa.

Olen samaa mieltä.  Smiley Vaikka tehokkuusyhteiskunta ehkä yrittääkin ajaa ihmisiä mahdollisimman nopeasti liukuhihnalta valmistuviksi koneiksi, olen sitä mieltä että elämän ilot syntyvät siitä kun kokeilee erilaisia asioita, siitä se elämä muodustuu paljon monimuotoisemmaksikin.  Wink

Totta kai jos haluat rahaa ja uraa jne, voi olla vähän vaikeaa kolmekymppisenä juuri valmistuneena päästä siihen kiinni, kun markkinoilla on paljon nuorempia samalla koulutuksella+työkokemuksella.
Mutta, tästäkin poikkeuksia löytyy. Kaikki on itsestä kiinni.  Cool
« Viimeksi muokattu: 11.09.2009 15:34:19 kirjoittanut Ave^^ » tallennettu
rovatar
Astro-nauttija
****
Viestejä: 948


Keltainen Kosminen Aurinko


Profiili
« Vastaus #19 : 11.09.2009 15:34:32 »

Ei se mitään elämän hukkaamista ole jos opiskelee vuosikausia ja eri kouluissa.

Olen samaa mieltä.  Smiley Vaikka tehokkuusyhteiskunta ehkä yrittääkin ajaa ihmisiä mahdollisimman nopeasti liukuhihnalta valmistuviksi koneiksi, olen sitä mieltä että elämän ilot syntyvät siitä kun kokeilee erilaisia asioita, siitä se elämä muodustuu paljon monimuotoisemmaksikin.  Wink

Ihan samaa mieltä, miekin.
Kokemustahan siitä ihmiselle syntyy, erilaisia näkemyksiä ja oppimistahan tämä elämä on, tapahtui se sitten mitä kautta tahansa.
Ei elämä mene koskaan hukkaan, teki sitten niin tai näin.

 Smiley
tallennettu

Aurinko Kauris, AC Skorppari,
Kuu Kaksonen.
Merkurius Jousimies.
Venus Kauris.
Sideerinen Jousimies.
Keltainen Kosminen  Aurinko.
Athene
Astro-nauttija
****
Viestejä: 938



Profiili
« Vastaus #20 : 12.09.2009 23:42:25 »

Nyt tulee sitten kunnon vuodatusta negatiiviseen ja kriittiseen sävyyn.Pahoitteluni,että tekstini on sekava ja kummallinen.En ole mitenkään järkevästi tätä jäsennellyt,olen vain antanut ajatusteni lentää!

Minua ärsyttää se että Suomen koulutusjärjestelmää mainostetaan maailmalla yhtenä parhaimmista!Jos nämä hehkuttajat tulisivat katsomaan sitä opetusta, mitä olen saanut eräässä nimeltä mainitsettomassa ammattikorkeakoulussa, niin antaisin opetuksen tasosta tyydyttävän en suinkaan kiitettävää.Osalla lehtoreista ei ollut tarpeeksi ammattitaitoa opettaa tiettyjä asioita esim. eräs lehtori ei edes tiennyt mikä on nuorisotyölaki tai miten lastensuojelua hoidetaan!!Toki löytyi niitäkin lehtoreita,jotka olivat päteviä ja osasivat opettaa asioita,mutta sekin rajoittui vain muutamaan ihmiseen.

Jokatapauksessa, jos minulla pitäisi olla valmistuttuani ammattitaito niin voisi kysyä,että mikä sellainen?Käytännön kokemusta kyllä löytyy,mutta teoria puoli ontuu pahasti.Esim. lastensuojeluun liittyvissä asioissa en osaisi edes toimia.Se teoriaopetus koulussani on ollut sellaista, jolla ei tee työelämässä mitään!

Olikohan se aamulehdessä vai radiossa, kun tuli juttua nykyisten työntekijöiden huonosta ammattitaidosta.Siinä erään firman pomo ihmetteli,että kyllä löytyy kiitettäviä koulutodistuksia mutta se on eriasia osaako henkilö tehdä mitään!Mistäköhän johtuisi?Ettei vaan opetuksen tasosta.Laitetaan opiskelijat etsimään netistä tietoa yhden koulutunnin ajaksi ja lehtori itse menee kahvitauolle.Tämän jälkeen tarkastetaan tehtävät ja annetaan opiskelijalle kurssista kiitettävä todistukseen.

Ihmettelen edelleen,että miksi oppisopimuskoulutusta ei arvosteta?Siinähän saisi arvokasta työkokemusta ja ammatin samassa paketissa.




« Viimeksi muokattu: 12.09.2009 23:46:18 kirjoittanut Athene » tallennettu

Aurinko vesimies
nousu/kuu kaksonen
dodobien84
Vieras
« Vastaus #21 : 06.05.2010 20:31:47 »

Ihmettelen myöskin tätä nykyajan meininkiä. Todistuksia, arvosanoja jne.

Ammattikoulun käyneenä voin sanoa että harvassa olivat ne maikat jotka olivat oikeasti kiinnostuneet opettamaan. Mutta niinpä olivat harvassa ne oppilaatkin jotka olivat kiinnostuneet oppimaan, kun tuntui koko 3 vuotta olevan turhaa näpräämistä ja TODELLA jonninjoutavaa teoriaopiskelua. Sekä opettajat että oppilaat parantelivat krapulaansa siellä, jos jaksoi paikalle vaivautua.  Ja työpaikoilla ihmeteltiin kun ei perusasiat ole kondiksessa. 25:stä luokkani oppilaasta taisi huikeat 7 suorittaa ne paperit. Joista jälkeenpäin kuultuna 2 on päässyt opetetun alan hommiin kiinni.

No suoraa jatkumoa se tuntui olevan puolustusvoimissakin.

Hyvä Suomi!  Cheesy
« Viimeksi muokattu: 06.05.2010 20:35:16 kirjoittanut dodobien84 » tallennettu
epona
Vieras
« Vastaus #22 : 08.05.2010 13:17:48 »

Tämä on hyvin mielenkiintoinen aihe ja koskettaa läheltä..

Olen myös itse tuskastumiseen asti joskus miettinyt ja ollu huolissaan tämän maailman ja yhteiskunnan nuorista - heidän tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan. Yhä useampi nuori oireilee tätä vääristynyttä yhteiskuntamallia ja arvoja, joita meillä on. Jäädän pois koulusta, masennutaan, addiktoidutaan kenties mihin ja loppukädessä meillä onkin sitten ryhmä syrjäytyneitä nuoria ja nuoria aikuisia, joidenka haaveet ovat pirstaloituneet, eikä valoa tunnelin päässä näy.

Kaikkein sydäntä raastavinta on katsella vireresta (ja tietenkin se koskettaa minua erityisesti, sillä minäkin olen aikoinani kokenut samankaltaista) miten toiselle yritetään kerta toisensa jälkeen hankkia apua - EIKÄ SITÄ LÖYDY. Nuorta pompotellaan terveydenhuollosta erikois-sairaanhoitoon ja takaisin aina saman sanoman saattamana. "Tämä asiakas ei kuulu tänne - hän kuuluu tuonne."

Esimerkkinä siis eräs nuori mies, joka on nyt jo 22- vuotias. Lukio ja ammatikoulu jäänyt aikoinaan kesken, kärsii erittäin pahasta ylipainosta, masennuksesta ja viettää koneella 80 % hereilläoloajastaan.



Olen joskus haaveillut saavani tehdä töitä nuorten parissa. Muutaman keikan nuorten vastaanottokodissa olenkin tehnyt, vaikkei se suoranaisesti liity alaani. Kiinnostus ja palava halu auttaa ajoi katsomaan millaista siellä oli..

Täytyy kyllä myöntää, että nykyään nuoret ovat jollain tavalla kylmiä ja heillä on kaikenkokenut kova katse jo hyvin nuorina. Minusta heissä peilautuu tämän yhteiskunnan tila ja se, miten vääristynyt tämä maailma on.
Lapsena jo saadaan kuva: "Minusta ei välietetä, minua ei kuunnella. Minä olen arvoton. Minun täytyy saada aikaiseksi. Minun täytyy olla tuottava."

En tiedä itsekkään vastausta sille, millaiseksi yhteiskunnan tulisi muuttua. En tiedä onko yksilökeskeisyys oikea ratkaisu... ehkä se onkin se ongelma? Ettei anneta ihmisten rauhassa kasvaa ja sisäistää sitä, että todellisuudessa olemmekin kaikki yhtä ja, että kaikki mitä teemme teemme toisten ja samalla itsemme puolesta..
Meidät kasvatetaan tässä maailmassa olemaan mahdollisimman itsekkäitä. Se on totuus. Se on vaan niin normaalia, ettei kukaan (tai useimmat) tule ajatelleeksi asiaa.


Olen myös sitä mieltä, että ihminen ei ole 15-vuotiaana kyllin vanha päättääkseen mitä haluaa elämältään. Enimmistö on sitä tuskin edes 18-vuotiaanakaan. Mutta kyllä joku ammatti kannattaa hankkia tai kouluja käydä, sillä se on käytännössä paljon hankalampaa aikuis-iässä. Siinä samalla yksilö pääsee terveesti kehittämään itsetuntoaan ja saa paikan tässä maailmassa. On äärimeäsen työlästä rakentaa identiteettiään vasta vanhemmalla iällä... nim. kokemusta on.


Piti kirjoittaa vielä jotain,  mutta jatkan mahdollisesti myöhemmin. Nyt täytyypi palata työn pariin.


/A



« Viimeksi muokattu: 08.05.2010 13:19:58 kirjoittanut Anahata » tallennettu
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1652


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #23 : 08.05.2010 15:47:12 »

Kuka mitenkin. Eivät ns. elämänputki-ihmiset vaikuta mitenkään tyytyväisiltä elämiinsä, ovat kuin opetettuja apinoita. Vaikka itsekin olen mukavan elämän perään oleva poroporvari, olen pyrkinyt aina tekemään viime kädessä ne asiat joita olen aina halunnut tehdä, ja tähän mennessä olen jo tehnyt melkein kaikki tavoittelemani asiat.  Cool

tallennettu
epona
Vieras
« Vastaus #24 : 10.05.2010 13:59:15 »

Lainaus
minun mielestä todellinen yhteisöllisyys rakentuu vasta todellisen yksilöllisyyden päälle. mutta ei tätä harvakaan tajua... Roll Eyes <-----en tarkoittanut sinua , vaan yleisesti, ja en halunnut kuulostaa 'paremmin tietävältä', mutta minusta vaan tuntuu että tuon asian merkitystä ei usein edes käsitetä.


yhteisöllisyyttä on liian vähän. mutta se ei ole todellakaan sitä, että se syntyisi niin että puristettaisi samaan muottiin kaikki. tästähän sitä psyykkistä oireilua vasta syntyykin.

Olet kyllä varmasti tuossa oikeassa. Ja kuten sitten kirjoititkin myöhemmin niin nimenomaan se 'negatiivinen' yksilökeskeisyys on se, mikä mielestäni on hieman outoa tässä maailmassa. Kilpailunhalu voi toki myös olla positiivinenkin asia - kunhan nyt pysytään sellaisissa raameissa, ettei tallata toisia matkalla.

Ihmisarvo on muuten sana, jota tämä maailma pyörittää tuon tuostakin mediassa ja erilaisessa kirjallisuudessa. Sen ympärille on tosiaan rakennettu lakipykäliäkin - silti tuntuu, että se on nyky-yhteiskunnassa aivan hukassa. Aivan kun riittäisi, että siitä puhutaan ja vatvotaan, mutta asioille ei kuitenkaan tehdä mitään...
Hassu juttu.

---

Juttelin erään itseäni vanhemman naisen kanssa vauvoista ja hän tokaisi siihen, että hänestä tuntuu, että nykyajan vauvat ovat aivan eri maata kuin ennen vanhaan. Sanoi, ettei joskus 60-luvulla vauvat olleet yhtä valppaita kun nyään. "Silloin kun minä olin nuorempi vauvat olivat vauvoja, he nukkuivat ja sattoivat joskus satunnaisesti ottaa katsekontaktin, mutta olivat silti hyvin uneliaita. Nykyään tuntuu siltä, että kun vauva syntyy se on jo alusta lähtien silmät auki ja katselee tätä maailmaa uteliaana ajatellen: Tällainenko tämä paikka nyt sitten on?."

 Se oli hauska huomio häneltä.

Sanotaanhan, että ihminen kehittyy ja ajan mittaan nopeammin ja nopeammin. Evoluutioksi kutsuvat tätä ilmiötä siis. Smiley

Uskon itse myös siihen, että ne sielut, jotka valitsevat nyt tulla tänne ovat jo kehittyneempiä - eivätkä oikein tahdo sopia tämän maailman muottiin enää. Ei siis ihme, että ne näkyy sitten nuoruudessa erilaisina ongelmina.

Taas toisaalta - jostain syystähän jokaikinen tänne tulee. Ehkäpä he ovatkin jonain päivänä sitten niitä, jotka vievät muutosta eteenpäin ja muokkaavat yhteiskunnan rakennetta. Mielestäni on ihan hyvä asia, että on elämänkokemusta. Ja mitä enemmän on niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät etteivät asiat toimi ja ovat ns. totuudenjanoisia - sitä vaikeampaa heitä on enää hallita samalla tavalla.

En tiedä - joku järki ja tarkoitushan tälläkin asialla on oltava.
Smiley

/A

tallennettu
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1652


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #25 : 11.05.2010 20:38:10 »

ja kiva että K Vega on jo valmis eläkkeelle unelmien toteutuksesta.  Smiley hmm..taitaa noita uusia unelmia ola aika helppo keksiä...

Itse asiassa ei sitä aina tarvitse kehitellä uusia unelmia kun entiset on toteutettu. Pikemminkin voi kehitellä jotain vanhoja kiinnostuksen kohteitaan jotka eivät ole olleet varsinaisia unelmia mutta joissa on sitä jotain, minkä vuoksi ne kannattaa kaivaa esiin vaikka vanhemmalla iällä. Luulenpa että itse kullakin on tällaisia kiinnostuksia hyvin paljon, se voi olla vaikka jotain sellaista missä on ollut skidinä hyvä, mutta joka on kuitenkin jäänyt ajan mittaan muiden asioiden jalkoihin.

Riippuu kylläkin onko unelmien ja kehittämättömien kiinnostusten välillä suurtakin kontrastia, kuten omassa tapauksessani - nuo edellämainitut pystyi toteuttamaan ajoituksen ja tuurin yhdistelmällä ja lopputulos oli lyhytaikainen, toi silmien avauksia ja kokemuksia jotka kyllä muistaa loppuikänsä, mutta jälkimmäiset vaativat aikaa ja paneutumista. Koska varsinaiset unelmat on toteutettu, en hätäile sellaisten kanssa, vaan jaksan nähdä aikaa ja vaivaa muihin asioihin.
tallennettu
jukkap
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 21



Profiili WWW
« Vastaus #26 : 01.08.2010 12:30:41 »

Paljon taitaa riippua siitä mitä vaadit, haluat itseltäsi sekä toisilta.
Asemaa, rahaa, arvostusta -sitähän me kaikki haluamme.
Missä määrin, onkin jokaisen yksilön kysyttävä omaltakohdaltaan.

Yksi olennainen ristiriitaa aiheuttava tekijä lienee, että erotamme, joko tietoisesti tai epätietoisesti, itsemme yhteiskunnasta ja maailmasta.
Syytämme yhteiskuntaa ja maailmaa julmaksi ja kiireiseksi.
Mutta, mitä on yhteiskunta? Vuorovaikutusta ihmisten välillä, sinun ja minun välillä. Mehän muodostamme tämän yhteiskunnan, eikö tämä ole melko selvä?
Joten pystymme vaikuttamaan vain omaan elämäämme, mikä väistämättä vaikuttaa myöskin toisten elämään. Politiikka ei tätä ongelmaa ratkaise, koska se pitää yllä erittyneisyyttä, jakautumista.

Toinen ristiriitaa luova tekijä on aika.Puhun psykologisesta ajasta, kun haluamme muuttaa "sen mikä on",  siksi "mikä tulisi olla".     
"Olen nyt tässä asemassa mutta, tämä ei kelpaa minulle, haluankin tuohon asemaan jne."
Ja tämä konflikti saattaa jatkua elämän loppuun asti muodossa tai toisessa, kunnes kaikki onkin ohitse.
tallennettu

"He sanoivat että minä olin hullu, ja minä sanoin että he olivat hulluja, ja piru vieköön, he äänestivät minut nurin!"

-R.D.Laing
Athene
Astro-nauttija
****
Viestejä: 938



Profiili
« Vastaus #27 : 11.09.2010 20:34:01 »


joskus oli näissä työpaikka ilmoituksissa yleistä tälläiset määreet kuin 'hyvä paineensietokyky'...yms.

mulla on huono paineensietokyky, ja olen ihminen enkä mikään kampiakseli crazy2


Täällä toinen,jolla on myöskin todella huono paineensietokyky.Noissa työpaikkailmoituksissa näkee yleensä tekstinä:"Etsimme reipasta,ulospäinsuuntautunutta ja oma-aloitteista työntekijää.Hyvät yhteistyötaidot lasketaan eduksi." Kuinkahan monelta työnhakijalta löytyy nuo kaikki piirteet?Veikkaanpa ettei kovinkaan monelta.
tallennettu

Aurinko vesimies
nousu/kuu kaksonen
jukkap
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 21



Profiili WWW
« Vastaus #28 : 12.09.2010 15:02:06 »


joskus oli näissä työpaikka ilmoituksissa yleistä tälläiset määreet kuin 'hyvä paineensietokyky'...yms.

mulla on huono paineensietokyky, ja olen ihminen enkä mikään kampiakseli crazy2


Täällä toinen,jolla on myöskin todella huono paineensietokyky.Noissa työpaikkailmoituksissa näkee yleensä tekstinä:"Etsimme reipasta,ulospäinsuuntautunutta ja oma-aloitteista työntekijää.Hyvät yhteistyötaidot lasketaan eduksi." Kuinkahan monelta työnhakijalta löytyy nuo kaikki piirteet?Veikkaanpa ettei kovinkaan monelta.


Nuo piirteet kyllä varmaan löytyvät jokaiselta. Sillä eiväthän nuo piirteet ole erillisiä ihmisestä,eiväthän? Mutta, kuinka korostuneesti nuo piirteet halutaan esiin työntekijältä, on oma asiansa.
tallennettu

"He sanoivat että minä olin hullu, ja minä sanoin että he olivat hulluja, ja piru vieköön, he äänestivät minut nurin!"

-R.D.Laing
Sivuja: 1 [2] 3
  Tulostusversio  
 
Siirry: