Magnesium - monipuolinen kivennäisaineSydänprofessori Juhani Heikkilä:
"Magnesium alentaa (kohonnutta) verenpainetta. Onkohan yksi vanha luonnonkonsti parempi kuin pussillinen uusia? Rytmihäiriötkin saattavat kaupan päälle vähentyä!"
Orionin Sydänuutiset syyskuu (4/2002) (lue raportti)
Magnesiumin vaikutukset pähkinänkuoressa Antaa lihas- ja sydänsoluille energiaa
Lisää fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä
Ehkäisee valtimonkovetustautia ja sydän- ja aivoinfarkteja
Nopeuttaa toipumista sydän- ja aivoinfarkteista
Ehkäisee ja hoitaa sydämen rytmihäiriöitä
Ehkäisee ja hoitaa sydämen toiminnanvajavuutta
Ehkäisee verenpaineen kohoamista
Toimii statiinina (alentaa kolesterolia)
Ehkäisee tulehdusta (Am J Clin Nutr 2007)
Tehostaa insuliinin toimintaa (Am J Epidemiol 2006)
Lujittaa luustoa
Ehkäisee kuulon heikkenemistä (etenkin meluvammaa)
Ehkäisee munuaiskiviä
Ehkäisee sappikiviä
Ehkäisee migreeniä
Hoitaa kivuliaita kuukautisia (PMS)
Ehkäisee suonenvetoa
Ehkäisee levottomat jalat -oireyhtymää
Lisää vastustuskykyä tulehdusta, syöpätauteja ja vanhenemismuutoksia vastaan
Lisää urheilijoiden ja kuntoilijoiden suoristuskykyä
Toimii synergisesti B-vitamiinien kanssa (refs 30-40)
rauhoittaa hermoja ja voi auttaa lukivaikeudessa ja ADHD-oireyhtymässä ja vähentää aggressiivisuutta ja väkivaltaista käytöstä.
Ehkäisee stressiä ja masennusta sekä parantaa yöunen laatua
Auttaa astmassa ja muissa allergioissa
Vähentää paksusuolisyövän riskiä
Suojaa maksaa alkoholin haitoilta (suomalainen tutkimus)
Leroy osoitti ensimmäisenä vuonna 1926, että magnesium on ihmiselle ja eläimille välttämätön kivennäisaine (103). Magnesiumin puute ihmisessä raportoitiin ensi kerran vuonna 1930 ja sitä on tutkittu siitä alkaen hyvin perusteellisesti.
Magnesiumilla on havaittu olevan suuri määrä positiivisia vaikutuksia elimistössä. Se tuottaa lihas- ja sydänsoluissa energiaa (ATP) ja estää kalsiumia tunkeutumasta näiden solujen siään. Toisin sanoen magnesium suojaa sydäntä samalla tavalla kuin uudet sydänlääkkeet, ns. kalsiumsalpaajat. Magnesium on turvallinen, eikä itsehoidossa tarvitse pelätä yliannostusta, kunhan noudatetaan annosteluohjeita. Tällä samalla mekanismilla magnesium todennäköisesti estää myös migreeniä ja ehkäisee verenpainetta kohoamasta liian korkeaksi. Magnesium sopii hyvin täydentämään lääkehoitoja. (Katso lopussa yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa.)
Aikuisessa ihmisessä on 20–28 grammaa magnesiumia, josta suurin osa (99%) on solujen sisällä. Siellä magnesium säätää elintärkeitä entsyymitoimintoja. Suuri osa elimistön magnesiumista on luissa (60%) ja lihaksissa (20%); solujen ulkopuolella, kuten seerumissa on vain 1%. Magnesiumin mittaaminen seerumista (kuten usein edelleen kliinisissä laboratorioissa tehdään) ei anna kovin tarkkaa kuvaa ihmisen magnesiumtasapainosta. Magnesium pitäisi mitata mieluuummin punasoluista tai kokoverestä. Jos näin tehtäisiin, kävisi ilmi, että magnesiumin piilevä vajaus on Suomessa varsin yleistä.
Seerumista tai plasmasta tehty mittaus kuvastaa huonosti magnesiumtasapainoa, sillä vain 1% eli 1000 mmol magnesiumista on seerumissa/plasmassa ja muissa solun ulkopuolisissa nesteissä.
Millimoolit ja milligrammat
Lääkärit ja laboratoriot puhuvat magnesiumista millimooleina mmol, kun taas luontaistuotealalla on pitäydytty vanhoissa milligrammoissa mg. Ne vastaavat toisiaan siten, että 5 mmol on noin 121,5 mg ja 15 mmol vastaa noin 350 mg. Käytän tässä katsauksessa mg-yksikköjä, mutta jokainen voi halutessaan muuntaa ne millimooleiksi.
Tarve ja viranomaissuositusIhmisen pitäisi ilmeisesti saada ravinnossaan 600 mg magnesiumia, mutta viranomaissuositus on vain 300-450 mg/vrk. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset saivat ruuassa päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Nykyään ruoka on niin puhdistettua (raffinoitua), että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan.
Tällä hetkellä moni saa magnesiumia vajaat 300 mg päivässä.(1) Arvioilta 80% väestöstä saa liian vähän magnesiumia ruuastaan. Keskimäärin ihmiset saavat noin 40% viranomaisten suosittelemasta määrästä, mikä on alakantissa optimaalista terveyttä ajatellen. (2) Uuden ranskalaisen, yli 5000 henkilöä käsittäneen tutkimuksen mukaan 23 % naisista ja 18 % miehistä sai magnesiumia alle 66 % saantisuosituksesta.
Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset
(esim. banaani, brokkoli), täysjyvävilja, liha ja kala.
Maito sisältää magnesiumia 28–40 mg/l. Suurella osalla ikääntyvistä ihmisistä on piilevää magnesiumin puutetta, mikä heikentää heidän fyysistä suorituskykyään. Ja kääntäen, magnesium käyttö ravintolisiänä parantaa sitä (Am J Clin Nutr 2006). Toisen uuden tutkimuksen mukaan magnesium tehostaa insuliinin toimintaa eli ehkäisee insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabetesta (Am J Epidemiol 2006).
Imeytyminen ja biologinen hyväksikäyttöMagnesium alkaa imeytyä tunnin kuluessa sen nauttimisesta ja imeytyminen jatkuu noin 8 tuntia. Kun magnesiumin saanti on 300–350 mg päivässä, imeytyy 25–50 % ruuan magnesiumista imeytyy suolistosta vereen, ellei elimistössä vallitse puutostilaa. Kun magnesiumin saanti vähenee, lisääntyy imeytymisprosentti. Elimistö pyrkii siten turvaamaan mahdollisimman hyvän saannin. Kun saanti on vähäistä (<10 mmol/ateria), imeytyy magnesium aktiivisen kuljetusmekanismin avulla, jolloin 50–95 % syödystä magnesiumista imeytyy. Kun ateria sisältää runsaasti magnesiumia (> 10 mmol/ateria) se imeytyy toisella mekanismilla, jolloin imeytyvä osuus jää 15–45 prosenttiin. Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Magnesiumin imeytyminen vaatii seleenin, B6- ja D-vitamiinien sekä lisäkilpirauhasen parathormonin läsnäoloa. Magnesiumia erittyy virtsaan noin 100–150 mg/vrk. Kalkki, natrium ja eräät hormonit säätelevät magnesiumin eritystä virtsaan. (1, 2)
Magnesiumia käytetään eniten sulfaattina, joka on yleisin magnesiumsuola sairaalakäytössä. Lisäksi Mg-oksidi (MgO) ja monet muutkin Mg-suolat imeytyvät hyvin. Eri tuotteiden välisessä imeytymisessä ei ole sellaisia eroja, kuin mainonnassa yritetään väittää. Esimerkiksi vuonna 2001 julkaisussa tutkimuksessa ei voitu havaita eroja Mg-oksidin, -sulfaatin,- karbonaatin, - fosfaatin, - aspartaatin,- glukonaatin,- askorbaatin ja -orotaatin välillä. Runsas kalkin ja kuitujen saanti voi vähentää jonkin verran, kun taas prebiootit tehostavat magnesiumin imeytymistä.
Miten magnesium vaikuttaa?Magnesium lisää yleistä vastustuskykyä ja suojaa ihmistä monilta aineenvaihdunnan häiriöiltä, sairauksilta, rappeutumiselta ja vanhenemiseen liittyviltä muutoksilta. Erityisesti magnesium rauhoittaa hermoja, ehkäisee ja hoitaa stressiä, suojaa sydäntä rytmihäiriöiltä, sepelvaltimotaudilta ja infarktilta. Magnesium ehkäisee myös syöpää, erityisesti rintasyöpää. Magnesium parantaa urheilijoiden ja kuntoilijoiden suorituskykyä ja kestävyyttä (44-47, 49-51). Magnesiumin imeytyminen vaatii B- ja D-vitamiineja; magnesiumin ja B-vitamiinien yhdistelmä on ollut avuksi myös autismin hoidossa (30-40).
Soluissa Solut tarvitsevat magnesiumia jakaantumiseen ja entsyymien tuottamiseen. Ne huolehtivat hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen aineenvaihdunnasta. Liian niukka magnesiumin saanti vähentää solukalvojen läpäisevyyttä, jolloin soluista vuotaa ulos kaliumia ja magnesiumia; samalla soluihin virtaa sisään liikaa natriumia ja kalsiumia. Natriumin sisäänvirtaus johtaa noidankehään, jossa solukalvojen läpäisevyys entisestään lisääntyy ja solun toiminta kärsii ja solu vahingoittuu ja kuolee. Magnesium on luonnollinen ja tehokas kalsiumestäjä. Lihas- ja sydänsoluissa magnesium osallistuu ATP-molekyylien eli energian tuottamiseen.
Sydämeen, lihaksiin ja verisuoniinLihastyö vaatii runsaasti energiaa, jota magnesium tuottaa. Sen puute johtaa lihasvoiman heikkenemiseen ja väsymiseen, ja vastaavasti magnesiumlisä kohottaa suorituskykyä. Magnesium on erittäin tärkeää sydänlihakselle, ja se estää myös verenpainetta nousemasta liian korkeaksi. Sydänpotilailla on usein piilevää magnesiumin puutetta, jonka korjaaminen ruuan lisänä nautitun tai suoneen annetun magnesiumin avulla parantaa potilaan kliinistä tilaa merkitsevästi. Piilevä magnesiumin puute aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä (lue tuore raportti) (93).
Monet tieteelliset tutkimukset osoittavat, että magnesium ehkäisee ja suorastaan hoitaa sydän- ja verisuonitauteja. MEDLINE-tietokannassa on tuhansia tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan magnesiumista on hyötyä sydänpotilaalle. Seuraavassa pari esimerkkiä: Yhdysvaltain sydänliiton (American Heart Association, AHA) tiedelehdessä suositellaan magnesiumia sydäntautien hoitoon. Erään itävaltalaisen tutkijaryhmän katsauksessa todetaan magnesiumin olevan tärkeä sydämen rytmihäiriöiden, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin hoidossa. Saat esille tämän katsauksen abstraktin klikkaamalla tähän. Uuden tutkimuksen mukaan magnesium vaikuttaa statiinina eli se ehkäisee liian kolesterolin muodostumista maksassa.
Suomessa Kansaneläkelaitos (KELA) on julkaissut väestötutkimuksia, joiden mukaan tulevan sydänpotilaan piilevä magnesiumin puute voidaan todeta verikokeessa jo 5 vuotta ennen kliinistä sydäninfarktia.
Magnesiumin piilevä puute on viime vuosikymmenien ilmiö. Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt havaitsi 1900-luvun alussa, ettei 1000 peräkkäisessä ruumiinavauksessa ollut yhtään sydäninfarktia. Silloin magnesiumin saanti oli 3-4 kertaa suurempaa kuin nykyisin, jolloin sydäninfarkti on tuiki tavallinen kuolinsyy. Magnesium suojaa sydäntä myös digitaliksen (digoxin) haittavaikutuksilta.
Pitkäaikainen magnesiumin puute voi aiheuttaa aortan, kaulavaltimon ja raajojen verisuonten kovettumista eli arterioskleroosia. Magnesium vahvistaa valtimon sisäpintaa ja ehkäisee sen romahtamista sisäänpäin (kuin puhkiruostunut auton pakoputki), joka on usein sydän- tai aivoinfarktien välitön syy (68). Magnesiumin verisuonen seinämää vahvistavasta vaikutuksesta on MEDLINE-tiedokannassa jo 238 tieteellistä raporttia.
Eräässä kaksoissokkotutkimuksessa 50 sepelvaltimotaudista kärsivää koehenkilöä nautti magnesiumia 750 mg/vrk, jolloin heidän rasituksensietokykynsä koheni merkittävästi (68). Toisessa satunnaistetussa kokeessa 42 koehenkilön veritulpan riski väheni (69). Magnesiumlisä ehkäisee verenpaineen liiallista kohoamista (11, 64-67), parhaiten yhdessä seleenin, sinkin ja foolihapon ja muiden B-vitamiinien sekä välttämättömien rasvahappojen kanssa (90). MEDLINE-tietokannassa on noin 1400 tieteellistä raporttia magnesiumin vaikutuksesta verenpaineeseen. Magnesium suojaa myös aivosoluja aivoveritulpan aiheuttamilta vaurioilta (88).
MigreeniinMagnesiumin vaikutusta migreenin ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu paljon. MEDLINE-tietokannassa aiheesta on 76 julkaisua. Magnesiumlisä näyttää ehkäisevän migreeniä (myös kuukautisiin liittyvää migreeniä) (10-12). Eräässä kaksoissokkokokeessa 81 migreenipotilasta nautti 12 viikon ajan päivittäin 600 mg magnesiumia. Kolmen viimeisen hoitoviikon aikana migreenikohtausten määrä väheni 41,6%, kun plaseboa saaneilla verrokeilla kohtauksen vähenivät 15,8% (10). Kahdessa muussa tutkimuksessa saatiin samankaltaiset tulokset (55-56), mutta yhdessä tutkimuksessa ei havaittu eroa plaseboon nähden (59). Eräissä tutkimuksissa suoraan suoneen annettu magnesium on tuonut lähes välittömän avun (54). Jos kärsit migreenistä, kannattaa siis kokeilla magnesiumia, mieluiten yhdessä B-vitamiinien kanssa. Lue lisää migreenistä.
ADHD-oireyhtymään (oppimis- ja keskittymishäiriöt, ylivilkkaus)Magnesiumin puute voi aiheuttaa laaja-alaisia neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä; puutteen syynä voi olla liian vähäinen saanti ruuasta ja/tai lapsen nopea kasvu ja sen myötä kasvanut tarve. Kozielec ja Starobrat-Hermelin tutkivat 116 ADHD-lapsen (7-12 v.) hiusten, punasolujen ja seerumin magnesiumin pitoisuuden (95). Tulosten mukaan 95 %:lla oli normaaliarvoja pienemmät pitoisuudet (seerumin magnesium oli 34 %:lla normaalia pienempi, mutta tämä tutkimus ei kuvasta kovin hyvin magnesiumin merkitystä, joska sitä on eniten solujen sisällä). Näistä lapsista 50, joilla oli osoitettu magnesium puutos, sai 6 kk:n ajan magnesiumia 200 mg/pv. Verrokkeina oli 30 muutoin samanlaista lasta, jotka saivat muutoin samanlaista hoitoa, mutta ei magnesiumia. Magnesiumia saaneiden tila parani huomattavasti verrokkeihin nähden (Conners parent and teacher ratings (ES = 1.2-1.4)(113).
Lue lisää ADHD:n ravitsemushoidosta
Touretten oireyhtymäänTouretten oireyhtymä on sukua ADHD:lle, joten piilevä magnesium puute saattaa olla yhteydessä myös tähän oireyhtymään (94). Kannattaa siis antaa rasvahappohoidon ohessa myös magnesiumlisää. Alle 7-vuotiaille 175 mg/vrk ja isommille 175-350 mg/vrk. Magnesiumoksidi (MgO) imeytyy hyvin, on tehokasta ja turvallista. Jos vatsa menee liian löysäksi, tulee annosta vähentää.
KuuloonEräässä sotilailla tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa 167 mg/vrk:n magnesiumannos ehkäisi kuulon heikkenemistä (13). Beliinin Humnboldt-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet marsuilla, että magnesiumlisä ehkäisee melun sisäkorvassa aiheuttamaa verenkierto- ja hapetushäiriötä. Magnesium siis ehkäisee meluhaittoja korvassa (98) (lue raportti). Uusi tutkimus vahvistaa tämän havainnon: Magnesiumin + A-, C- ja E-vitaminien yhdistelmä ehkäisee melun aiheuttamaa sisäkorvan kuuluvauriota (lue tutkimus).
MunuaiskiviinUseimmiten munuaiskivet ovat kalsiumoksalaattia. Koeputkessa magnesium estää kalsiumoksalaatin syntyä. Myös rottakokeissa magnesiumin anto on ehkäissyt munuaiskiviä (61). Ihmisillä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Eräässä kahden vuoden tutkimuksessa 66 magnesiumia käyttävällä henkilöllä ilmeni vähemmän munuaiskiviä kuin 34 verrokilla (14). Eräässä 124 henkilön kaksoissokkokokeessa ei havaittu eroja magnesium- ja plaseboryhmien välillä. Tulos oli siis ei-positiivinen, mutta se ei todista, etteikö magnesiumlisä voisi olla tehokas.
KuukautisvaivoihinMagnesiumin nauttiminen vähentää kuukautisiin liittyvää mahan ja jalkojen turvotusta, rintojen arkuutta, painon nousua sekä mielialan vaihteluita (21-25). Myös kuukautisiin liittyvä migreenitaipumus vähenee (24). Eräät psykiatrit ovat tutkineet ja suosittelevat magnesiumia PMS-vaivojen hoitoon (89). MEDLINE-tietokannassa on tällä hetkellä 34 tieteellistä tutkimusraporttia magnesiumin vaikutuksista PMS-oireyhtymään.
Suonenvetoon ja levottomiin jalkoihinMagnesium vähentää suonenvetoa ja ns. levottomat jalat -oireita (restless legs). Eräässä tutkimuksessa 73 raskaana olevaa naista käytti 3 viikon ajan magnesiumia tai plaseboa. Levottomat jalat -oire väheni merkittävästi magnesiumia saaneilla (83).
LuustoonJokainen ylimääräinen 100 mg/vrk magnesiumia lisää luuston tiheyttä 2 %, osoittaa uusi amerikkalainen tutkimus. Sen perusteella geriatrit suosittavat nyt ikääntyville magnesiumia ruoan lisänä. Uusi tutkimus viittaaa siihen, että magnesium vahvistaa myös nuortnn tyttöjen luustoa.
Vastustuskykyyn - infektioherkkyyteen, astmaanMagnesium parantaa sekä soluvälitteistä että vasta-aineisiin perustuvaa immuunijärjestelmän toimintaa (91). Koe-eläimillä (hiiri, rotta, hamsteri) immunoglobuliinien pitoisuus alenee jopa 60%, kun magnesiumin saantia rajoitetaan. Eniten laskee IgG, mutta myös IgA, IgM ja IgE vähenevät. Syyksi arvellaan sitä, etteivät veren B-valkosolut magnesiumin puutteessa kykene muuttumaan vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi. Magnesium saattaa vaikuttaa immuunijärjestelmään myös antibodien ja makrofagien välityksellä. T-valkosolut säätävät puolustusjärjestelmää, joka vaatii oikeissa suhteissa sekä magnesiumia että kalsiumia. T-valkosolut muuttuvat silloin "tappajasoluiksi", jotka tuhoavat muun muassa syöpäsoluja. Magnesiumin puute lisää allergioita (mm. atooppista ihottumaa ja astmaa) ja altistaa syöpätaudeille, kuten leukemioille ja lymfoomille sekä bakteeri- ja sieni-infektioille (91).
Lähde:
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html