T-H
|
|
« Vastaus #67 : 22.09.2009 10:55:53 » |
|
Faktaa mustikasta!
Mustikka on herkullinen, monipuolinen marja. Se on terveyspommi, jonka on todettu parantavan muistia ja alentavan LDL-kolesterolia.
Vähäisen happoisuutensa ansiosta mustikka on maultaan makea, joten se maistuu sellaisenaan puuron ja jogurtin seassa tai mustikkamaitona. Mustikka sopii myös moniin jälkiruokiin piirakasta muffinssiin, pirtelöstä sorbettiin ja kesäisen kakun koristeluun.
Mustikan voi säilöä kuivattamalla, hillona tai mehuna, mutta helpoin ja ravintoaineiden kannalta paras säilöntätapa on pakastus.
Mitä sisältää? Mustikan terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti, ja tuloksiakin on saatu. Mustikka sisältää C- ja B-vitamiineja, A-vitamiinin esiastetta, mangaania, kuitua, parkkiaineita, flavonoideja sekä antioksidantteja, esimerkiksi antosyaaneja. Mustikan lehdissä on parkkiaineita, flavonoideja ja runsaasti kromia. Lehdet sisältävät myös oksaalihappoa, joka sitoo elimistöstä kalsiumia ja rasittaa munuaisia, joten mustikanlehtiteetä ei tule nauttia jatkuvasti eikä runsaita määriä kerrallaan.
Mustikan siemenissä on tärkeitä omega 3- ja omega 6-rasvahappoja sekä antioksidantteja. Mustikan siemenöljyä käytetään esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa.
Mihin auttaa? Eräissä tutkimuksissa mustikan on todettu alentavan huonoa LDL-kolesterolia. Mustikan antosyaanit ovat hyväksi verenkierrolle, sillä ne vahvistavat verisuonten seinämien sidekudosta sekä vähentävät turvotusta. Antosyaanit vähentävät myös verisolujen paakkuuntumista.
Hiussuoniin kohdistuvan vaikutuksen myötä mustikkauute voi alentaa silmänpainetta, vähentää silmien rasitusoireita sekä ehkäistä esimerkiksi diabetekseen liittyviä verkkokalvon sairauksia. Mustikan tiedetään myös parantavan hämäränäköä.
Mustikka näyttää parantavan muistia sekä aivojen suorituskykyä, ja jotkut povaavat siitä jopa lääkettä Alzheimerin tautiin. Mustikalla on myös antimikrobisia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia, ja sen on todettu helpottavan esimerkiksi virtsatietulehduksia. Mustikan arvellaan myös alentavan eräiden syöpätyyppien riskiä, ja solukokeissa mustikkauutteen on todettu hillitsevän paksusuolensyövän solujen kasvua.
Kansanlääkinnässä mustikalla on hoidettu vatsavaivoja, niin ummetusta kuin ripulia. Mustikkamehua on käytetty vilustumislääkkeenä. Mustikan lehdillä on hoidettu sokeritautia, virtsaamisvaivoja ja keuhkokatarria.
Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi, joka luonnonvaraisena kasvaa kasvupaikasta riippuen 10-50 cm korkeaksi. Soikiomaiset lehdet ovat vaalean vihreät, kukinnot yleensä hennon punaiset. Mustikka kukkii touko-kesäkuussa, ja tulevan syksyn sato riippuu suuresti alkukesän hallaöistä, sillä kukat ovat hallanarkoja. Mustikan marja on vahapeitteinen, syvän harmaansininen tai kiiltävänmusta niin sanottu pikimustikka, jolta vahapeite puuttuu.
Mustikka kasvaa kaikkialla Suomessa kangas- ja lehtometsissä. Kotipuutarhassa voi kasvattaa myös pensasmustikkaa, mutta se ei pärjää ravintoaineiden määrässä luonnonmustikalle. Mustikan tehoainetta, antosyaania, on luonnonmustikassa noin 4-5-kertainen määrä pensasmustikkaan verrattuna.
Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto.
|