seuraava »

[Asterix]

Moi  

Mikä luomukonsti auttais lisäämään ruokahalua?

Minun marsukin syö nykyään enemmän kuin minä.

Pituus 165, paino 47 eli alipainoinen oon.

Syömishäiriöitä (psyyykkisiä) ei ole koskaan ollut.

Tää jatkuva vilu ja väsymys masentaa, mut väkisin en pysty syömään.

Veri- ja kilppariarvot ok, tulehdusarvo tosi matala. Olen aina ollut pieniruokainen, mut tää menee jo yli

Apuja?

Miten niin olet alipainoinen?
Ihan normaalilta painolta tuo minusta kuullostaa.
Tosin Suomessa paitsi on maailman toiseksi lihavimmat ihmiset heti USA:n jälkeen,
niin myös tuo painoindeksi on korkeampi kuin muualla,
kun pulla ja karkit ovat joka päiväistä "ruokaa".

[pikkari]

No jaa, minun mielestä 47kg aikuiselle naiselle on aivan liian vähän.
Muodokas nainen on kaunis. Pyöreä peppu, rinnat, lantio ja pieni pömppömaha 
Mielummin muutama lisäkilo kuin alipaino.
Olen ollut laiha koko ikäni, mutta jo muutaman kilon putoaminen aiheuttaa palelun ja väsyttävän olon.
Tästä minun vartalosta ei saa Milon Venusta vaikka söisin kuin hevonen.

Terveysasioista nyt kuitenkin on kyse eikä ulkonöstä.

Liikunta on poissuljettu siihen asti kunnes ruoka taas maistuu normal, eikä pienikin rasitus aiheuta pyörrytystä.

[Asterix]

No jaa, minun mielestä 47kg aikuiselle naiselle on aivan liian vähän.
Muodokas nainen on kaunis. Pyöreä peppu, rinnat, lantio ja pieni pömppömaha 
Mielummin muutama lisäkilo kuin alipaino.
Olen ollut laiha koko ikäni, mutta jo muutaman kilon putoaminen aiheuttaa palelun ja väsyttävän olon.
Tästä minun vartalosta ei saa Milon Venusta vaikka söisin kuin hevonen.

Olen 33 vuotias, 164 cm ja 45 kg ja omaan pyöreän pepun, B-kupin tissit,
mutta vatsalihakseni olen treenanut sen verran, että masu pömpöttää
vasta illallisen jälkeen.
Teen edelleen (näin vanhana!!) muutamia alusvaatemallin töitä
ja siinä pitää olla jo hiukan muotoja
-kuvia on ollut joskus näytillä täällä Astrossakin.

Suomessa asuessani olin 7-8 kg lihavampi, palelin ja olin väsynyt koko ajan.

Henkilökohtainen yli/alipaino pitää itse tietää, missä tuntee olonsa hyväksi.
Itselläni yli 50 kg:n paino johtaa krooniseen väsymykseen ja yleiseen saamattomuuteen.
Olen energisempi alle tuon. Johtuen kai siitä, että sinänsä siro ja pieni
keho on väsynyt käsittelemään isoja määriä energiaa (ruokaa).

Myöskin yli 50 kg:n painoon minun tulee vetää sokeria ja pikaruokaa
aika paljon ja sellainen ravinto väsyttää
ja kuluttaa kehon vitamini/mineralitasapainoa voimakkaasti.

Terveysasioista nyt kuitenkin on kyse eikä ulkonöstä.
Liikunta on poissuljettu siihen asti kunnes ruoka taas maistuu normal, eikä pienikin rasitus aiheuta pyörrytystä.

Olisiko psykologista?
Jos kerran tutkimuksissa ei ole tullut mitään erityistä esiin.
Hemoglobiinisi, kuin mitä ilmeisemmin muukin veren kuva on hyvä,
joten aivan varmasti syöt enemmän kuin hyvin.

Ärtynyt vatsan limakalvo kielii epäterveellisestä ruokavaliosta
ja/tai diureettien (nesteenpoisto lääkkeet) ja laxatiivien (laittaa p*skantamaan rajusti) käytöstä, joita useimmat käyttää nopeaan painonpudotukseen.

Aivokasvain epäilyllä et olisi kirjoittelemassa täällä Astrossa
-vielä vähemmän olisit aloittamassa topicia ruokahaluttomuudesta. 

[pikkari]

Sasha, hienoa että olet keijukaispainoinen muodokas   

Minä dissaan kaikki einekset, leivonnaiset, sokerin, pikaruokajutut yms. Ei ole koskaan sopinut ruokavaliooni.
Miel. luomua ja mahdollisimman kasvispitoista.

Mitä kirjoitit mun aivokasvainepäilystä on tosi törkeetä.
Mitä sinä lääketieteestä tiedät?

Ihana mieheni yrittää herätellä ruokahaluani ja tekee ruokia josta pidän.   
Meedio kehoitti vahvistamaan elimistöä itsetehdyillä pirtelöillä tehosekottimessa.
Ei siis mitäään makeaa maitojäätelö-dadaa, vaan juureksia, vihanneksia,yrttejä ym. joita sekottelee oman maun mukaan, lisäten tarpeelliset öljyt. Piin merkitystä korosti myös.

Nyt väsyttää. Kerron meediokäynnistä myöhemmin. Lämpöä 

[Artemis]

No jaa, minun mielestä 47kg aikuiselle naiselle on aivan liian vähän.
Muodokas nainen on kaunis. Pyöreä peppu, rinnat, lantio ja pieni pömppömaha 
Mielummin muutama lisäkilo kuin alipaino.
Olen ollut laiha koko ikäni, mutta jo muutaman kilon putoaminen aiheuttaa palelun ja väsyttävän olon.
Tästä minun vartalosta ei saa Milon Venusta vaikka söisin kuin hevonen.

Olen 33 vuotias, 164 cm ja 45 kg ja omaan pyöreän pepun, B-kupin tissit,
mutta vatsalihakseni olen treenanut sen verran, että masu pömpöttää
vasta illallisen jälkeen.
Teen edelleen (näin vanhana!!) muutamia alusvaatemallin töitä
ja siinä pitää olla jo hiukan muotoja
-kuvia on ollut joskus näytillä täällä Astrossakin.

Suomessa asuessani olin 7-8 kg lihavampi, palelin ja olin väsynyt koko ajan.

Henkilökohtainen yli/alipaino pitää itse tietää, missä tuntee olonsa hyväksi.
Itselläni yli 50 kg:n paino johtaa krooniseen väsymykseen ja yleiseen saamattomuuteen.
Olen energisempi alle tuon. Johtuen kai siitä, että sinänsä siro ja pieni
keho on väsynyt käsittelemään isoja määriä energiaa (ruokaa).

Myöskin yli 50 kg:n painoon minun tulee vetää sokeria ja pikaruokaa
aika paljon ja sellainen ravinto väsyttää
ja kuluttaa kehon vitamini/mineralitasapainoa voimakkaasti.

Terveysasioista nyt kuitenkin on kyse eikä ulkonöstä.
Liikunta on poissuljettu siihen asti kunnes ruoka taas maistuu normal, eikä pienikin rasitus aiheuta pyörrytystä.

Olisiko psykologista?
Jos kerran tutkimuksissa ei ole tullut mitään erityistä esiin.
Hemoglobiinisi, kuin mitä ilmeisemmin muukin veren kuva on hyvä,
joten aivan varmasti syöt enemmän kuin hyvin.

Ärtynyt vatsan limakalvo kielii epäterveellisestä ruokavaliosta
ja/tai diureettien (nesteenpoisto lääkkeet) ja laxatiivien (laittaa p*skantamaan rajusti) käytöstä, joita useimmat käyttää nopeaan painonpudotukseen.

Aivokasvain epäilyllä et olisi kirjoittelemassa täällä Astrossa
-vielä vähemmän olisit aloittamassa topicia ruokahaluttomuudesta. 

45 kiloa on liian vähän, minun mielestäni. Olen koko ikäni ollut 45-48 kiloinen ja olen yhtä pitkä kuin Sasha.
Enkä todellakaan tajunnut kuinka laiha edes olin 45-kiloisena. Muistan vain sen että olin fyysisesti hyvin heikkona, siis periaatteessa terve mutta kuitenkin kaikki suuri fyysinen rasitus oli minulle todella rankkaa.
Kun lopetin tupakoinnin ja aloin harrastaa säännöllistä liikuntaa, sain ensimmäistä kertaa elämässäni kurveja. Painoni nousi 52 kiloon, ja sekin on vähän.
Nyt kamppailen jälleen sen kanssa että painoni pysyisi 50 kilossa vähintään. Aloitin tupakoinnin uudestaan, johon olen pettynyt itsessäni. Ja vähensin kuntosaliharjoittelua, heti lähti paino tippumaan. Kun katson kuvia itsestäni 45-kiloisena nyt, olen järkyttynyt.
Elämäni on kamppailua sen kanssa että saan säilytettyä painoni, koska jos laihdun, tunnen oloni heikoksi ja hormonitoimintani heikkenee.

Sasha, toki tämä on yksilöllistä. Silti vaikka oma painoni pyrkii koko ajan sinne alle 50 kilon niin se ei ole minulle siltikään sopiva. Minullakin on B-kupin tissit, mutta eihän kellään alle 50-kiloisella oikeasti ole naisellisen pyöreää peppua, lantiota tai muitakaan kurveja. Tai no... mikä on kenenkin mielestä naisellisen pyöreää Ei ainakaan oma kroppani.

Pikkari. Sinun on hyvä saada muutama kilo lisää, koska se oikeasti parantaa oloa kaikinpuolin. Jos olet tyytyväinen oloosi niin ei tietenkään sitten. Syö kaikkea sellaista mikä maistuu sinulle. Tsemppiä!

[pikkari]

Ihmiset ei oikeesti arvosta terveyttä, ennen kun tulee vaivoja tai muita fyysis/psyykkisiä ongelmia.
Ihmettelen miksei minun paino tän alemmaksi mennyt vaikka syöminen on ollut tosi minimaalista jo kuukausia.
Kaikki sokeripitoinen, makea ruoka on ollut mulle epämiellyttävää jo pikku lapsesta asti.
Suolainen on pop 

Ortoreksia on muistaaksein sen syömishäiriön nimi, jossa ihminen syö mahdollisimman terveellisesti, jopa askeettisesti, jolloin kaikki ruoka on maximaalisen terveellistä.

Olen niin onnellinen siitä, et pystyn jo syömään muutakin kuin mustikkasoppaa ja jugurttia,
Me yökokkaillaan mieheni kanssa juuri. Hän on niin kultaisen huolehtivainen. Aiemmin kiukuttelin kun miltei pakotti mut syömään vaikkei ruokahalua ole.

Vilkas aineenvaihdunta on perinnöllistä, eikä niitä kiloja tule kovinkaan helpost vaikka yrittäis lisätä painoa.

[Asterix]

Sasha, toki tämä on yksilöllistä. Silti vaikka oma painoni pyrkii koko ajan sinne alle 50 kilon niin se ei ole minulle siltikään sopiva. Minullakin on B-kupin tissit, mutta eihän kellään alle 50-kiloisella oikeasti ole naisellisen pyöreää peppua, lantiota tai muitakaan kurveja. Tai no... mikä on kenenkin mielestä naisellisen pyöreää Ei ainakaan oma kroppani.

Minulla on iso perse ja iso perse ei vielä tarkoita vielä naisellisuutta.
Jos lihon, niin lihon juurikin takapuolestani.
Koko kroppani ongelma-paikka, mutta taas miehet, jotka tykkää pepuista,
ovat haltioissaan, mutta esim. Vaaka-mieheni kehotti minua koko ajan treenaamaan juoksua,
että perseeni ei suurene liikaa suhteessa pieniin tisseihin, joita tällä hetkellä mietin,
että laitanko fyllinkiä 200-250 ml, eli pienen C-kupin verran,
kun ne ei kasva yhtään lihoamisen myötä.
Rahoittajakin ko. operaatiolle jo olisi, jos päätän haluta ne.

Tykkään kuitenkin itsestäni ja kropastani kovasti, ´
joten tässä linkki erään valokuvaajan sivustolle, jossa voi käydä tarkistelemassa kurvejani.
Siellä pitäisi olla pylly-kuviakin. :
Käsittääkseni siellä pitäisi olla jo uusimpia mallikuviani ihan täysin blondinakin, -ainakin pian.

Alla olevat kuvat ovat tainneet olla jo näytillä, mutta niistä näkee tuon kehon rakenteeni,
kuin myös sen tosiasian, etten ole yhtään liian laiha ja varaa olisi vielä muutaman kilon pudotukseenkin.

[pikkari]

Nättejä kuvia, Sasha  mut ei sun tissit kyllä b-kupilta näytä.
Jos nyt ulkonäöllisistä seikoista keskustellaan, olen kyllä tyytyväinen sopusuhtaisuuteeni vaikka laiha olenkin.
Vaikka pituutta on vain 165cm, raajat ovat pitkät ja ne "muodot" ihan ok, vaikka isommat tissit olis kyllä ihanat 
Silikoonimyrkkyä en kyllä ikinä itseeni laittais, vaikka plastiikkakirurgian yleisesti hyväksynkin.
Miks sä rahottajan niille daisoilles tarvitset? Eihän tekotissit maksa kuin muutaman tonnin.

[kimo]

Hei Pikkari, toivottavasti voit jo paremmin!

Toivottavasti et pahastu, mutta oletko harkinnut jonkinlaista terapiaa tai vertaistukea?
Tuon ortoreksian mainitsit ja ajattelin että voisiko tässä olla taustalla jokin enkä tiedostamaton mielen lukko syömisasioissa?
Tietenkin on tärkeää varmistaa ettei taustalla ole mitään sairautta mutta mielestäni yhtä tärkeää on hoitaa sitä päänsisäistä terveyttä! Ensin se fyysinen keho kuntoon mutta sen jälkeen muistetaan jatkohoito ettei keho lipsahda samaan entiseen olotilaan uudestaan...

Omasta elämästä esimerkki: saan päänsäryn pelkästä porkkanalaatikon ajattelemisesta, saatika jos sitä joutuu haistelemaan... (lapsuuden traumoja...)

Ihanaa että sulla on mies joka jaksaa tukea, rakastava ihminen rinnalla kulkemassa auttaa melkein vaivaan kuin vaivaan!!! 
Parempia vointeja sulle! 

[pikkari]

Olen käynyt terapiassa monta vuotta oksennusfobian takia ja syönyt mielialalääkkeitä, mutta lopetin molemmat jo aikaa sitten koska mitään helpotusta ei tullut kummastakaan.
Meedio sanoikin, että varmasti elämä on vaikeaa kun on fyysisesti, psyykkisesti ja henkisesti niin kovin herkkä.

Hän sanoi myös ettei perinteinen suomalainen ruoka ole minulle täysin sopivaa.

Olen taas ollut melkein koko vkl:n kipeenä. Nyt ei vaivaa vatsa vaan ihmenuha mega-aivastuskohtauksineen.
Tää vaiva on kestänyt puolitoista vuotta eikä edes erikoislääkärit ole kyenneet tekemään diagnoosia.

Jatkuva sairastelu vaikuttaa todellakin psyykeeseen ja koko maailmankuvaan.

Mieheni on kiltti ja empaattinen, mutta kun oireilen pahasti, haluan olla yksin täydellisessä hiljaisuudessa.
Keskittyä rukoukseen ja hiljentää mieleni.

Kyllä tähän risukasaan vielä aurinko paistaa.
Kaikella on tarkoituksensa ja aikansa.

[pikkari]

Tää minun masina tempppuilee ja viesti lähti etuajassa.

Ihmiset sairastaa eri tavoin ja voivat psyykkisestikin erilaillla kipeenä ollessaan.
Minä en halua tukeutua toiseen ihmiseen silloin kun voin huonosti.
Tää kirjoittaminen on mun terapiakeino selvitä eteenpäin, siis muutenkin kuin netissä

Miesystäväni loukkaaantui taas tänään kun en halunnut hänen jäävän tänne silittellee mun päätä ja lohduttelemaan.
Tuntuu et tulen vielä kipeemmäksi jos toinen yliempatisoi vierellä.

Tää on kai joku oinas-ominaisuus. Minä ite hoidan itseni, olen vastuussa itsestäni.

[Anamarie]

Hmm... Käsittääkseni pieni luonnollinen konsti lisätä ruokahalua on keltainen väri.. Sitä vaikkapa vaatteisiin, sitrushedelminä tai muuna keltaisena ruokana suuhun, tai muuten vaan silmien eteen

[Asterix]

Nättejä kuvia, Sasha  mut ei sun tissit kyllä b-kupilta näytä.
Jos nyt ulkonäöllisistä seikoista keskustellaan, olen kyllä tyytyväinen sopusuhtaisuuteeni vaikka laiha olenkin.
Vaikka pituutta on vain 165cm, raajat ovat pitkät ja ne "muodot" ihan ok, vaikka isommat tissit olis kyllä ihanat 
Silikoonimyrkkyä en kyllä ikinä itseeni laittais, vaikka plastiikkakirurgian yleisesti hyväksynkin.
Miks sä rahottajan niille daisoilles tarvitset? Eihän tekotissit maksa kuin muutaman tonnin.

B:t ne silti pienuudestaan huolimatta ovat, A on liian pieni.
No en tarvitse rahoittajaa, mutta saan ne lahjaksi, jos päätän haluta ne,
joten miksi laittaa likoon omaa rahaa.
En ole vielä saanut päätetyksi, kun mietityttää nuo riskit ja paikka ja lääkäri pitäisi valita hyvin.

Kun näitä sinun kirjoituksia lukee, niin kyllä tulee väkisinkin mieleen, että eipä tuo
tissien pienuus ei paljon paina sen rinnalla, että saa olla terve korvien välistä ja kropasta
ja nauttia elämästä täysin B-rinnoin.

Mitkä on ekotissit?

Sasha  Sinä senkin yli suloinen ihminen  mistä sinä muutaman kilon tipautat?
Perse saa olla iso ja suurimma osalla naisista rintavarustus ja ahteri ovat epäsuhdassa... eli mitäs siitä? Hyvä kun on millä istua, kuhan ei tuulessa lepata löysyyttään 

Itselläni on tuo sama tilanne ja fyllaamista on aina välillä miettinyt, mutta kyllä ne varjopuolet niissä painaa liikaa ja saahan tuolta liivikaupasta vaikka mitä irtotissejä, joita voi liiveihin pistää 
Isorintaiset ystäväni kyllä ovat myös kertoilleet niistä riesoista joita nämä täysinäiset kansallispuvun taskut teettää  eli jos jostakin jotakin oikeasti turvallisesti sai fyllinkiä nahan alle.. miksikä ei, mutta mutta vain löysän nahan verran  käytössä kun venyivät reilusti A.sta DD.kuppiin aikoinaan, mutta oli kyllä maitoakin 
...hei taasko alan vetään off topic...  ei liity ruokahaluun... sorry!

Heh..!

Mietin kanssa tuota, että tarkoittaako ekotissit tenavan tekemistä, mutta kyllä ne silloin
huomattavan paljon kalliimmaksi tulee, kun miettii,
että jos maksaa 18 vuotta joka viikko jotain ja aika = rahaa
ja stressi ja väsymys kuin myöskin = rahaa,
niin kyllä nuo siliconit alkaa jo maksaa itseään takaisin, jos ei tee tenavia.

Jep.. off topic... :

PS. Poistan nuo kuvat kiusaamasta.

[pikkari]

No loukkaannuitko sinä, Sasha nyt mun tissikommentista?   
Ei ollut tarkoitus olla loukkaava. Eikä pakko myöskään lukea näitä mun valitustextejä.

Sitähän just kirjoitin aiemmin, ettei monikaan arvosta terveyttään ennen kun vaivoja tulee.
Ole tyytyväinen että sun asiat yleisesti on kunnossa.

Minul ei ole. Dissaa vaan rauhassa jos siitä hyvä mieli tulee.

[Asterix]

No loukkaannuitko sinä, Sasha nyt mun tissikommentista?   
Ei ollut tarkoitus olla loukkaava. Eikä pakko myöskään lukea näitä mun valitustextejä.

En ja ei ole pakko.
Tykkään vain pitää tiettyä yksityisyyttä yllä, vaikka en kovin nipo siitä olekaan.