seuraava »

[Victoriae]

Näinpähän kunnon painajaisen. Unessa sain tehdä valinnan, muistanko entiset elämäni vai en. Katselin tapahtumia ikään kuin ulkopuolelta. Minua varoitettiin, mutta valitsin kuitenkin muistamisen. No, seurauksena oli, että muutuin aika radikaalisti melkoiseksi "noita-akaksi" joka ei  ollut mitenkäään miellyttävä henkilö.  Oikeasti muistan edellisestä elämistä vain joitain epämiellyttäviä pätkiä ja niihin liittyviä henkilöitä. Joskus on mielessä käynyt esim. regressioterapeutilla käynti. Pitäisiköhän tästä ottaa oikeasti opikseen ja unohtaa pyrkimykset muistaa edelliset kerrat näistä maallisista vaelluksista...? 

[Hiisitär]

Minusta menneitä elämiä on ihan hyödyllistä muistaa, koska ainakin omassa elämässäni ne ovat helpottaneet eteen tulleiden asioiden läpikäymistä, kun olen tajunnut niiden johtuvan siitä, tästä tai tuosta, mitä olen menneessä elämässäni tehnyt.

Uni tuskin on varoitus. Olen itsekin käynyt unien aikana mm. erilaisilla henkisillä luennoilla  (mehän karkaamme unien aikana henkimaailman tasolle puuhailemaan kuka mitäkin). Kerran vaadin saada nähdä luennon Atlantikseen liittyen, vaikka muistankin luennon pitäjän sekä oman enkelini olleen sitä mieltä, ettei luento sovi minun kehitystasolleni vielä. Kuitenkin, kun kaikilla olennoilla on vapaa tahto ja sitä tulee kunnioittaa, eivät luennoitsija ja enkelini saaneet estää minua näkemästä ja kuulemasta luentoa. Huh! Olipahan vaan elämäni karsein painajainen! Valvoin varmaan 3h valot päällä joka huoneessa, kun pelotti niin paljon. Se energia oli niin kauheaa että. Muistan etten pystynyt katsomaan luentoa enää, joten enkeli sulki silmäni kämmenillään ja toi minut takaisin, jotta heräisin.

Sinullekin on siis käynyt näin, että sinua on varoitettu ettet ole vielä valmis ottamaan tätä tietoa vastaan ja sinulta on lisäksi varmistettu, haluatko todella nähdä sen. Koska vapaaseen tahtoon ei saa puuttua, on tämän henkiolennon vain pitänyt näyttää tuo tieto sinulle, vaikka hän ei sitä itse suosittelisikaan sinulle.

[Victoriae]

Niinkai se on, että ei  kaikki mitä tuolta menneistä kumpuaa, ole välttämättä positiviista.  Mutta olen samaan mieltä, että muistaminen saattaa auttaa tässä elämässä. Sekin vähä, mitä muistan, on  auttanut ymmärtämään omaa ja toistenkin käytöstä. Nooh, katsotaas nyt mitä tuleman pitää..pitänee pyytää kivempia unia 

[nikki]

itselläni ei ole näistä kokemusta,mutta eräillä luennoilla on tullut esille ettei se menneitten elämien muistelu itsekseen ole välttämättä turvallistakaan aina,
eli jos olet kuollut vaikka tukehtumalla tai sydämeesi on pistetty tikari niin näiden taphtumien muistaminen saattaa aiheuttaa vastaavat fyysiset oireet

[Hiisitär]

On mahdollista, että menneiden elämien fyysiset vammat ja traumat, kuten myös persoonat, voivat nousta pintaan, mutta en ole kuullut sen olevan vaarallista. Enemmänkin sitten tietää, että tämä on henkistä perää, ei todellista. Minulla on esimerkiksi reistaillut vatsa aina siitä johtuen, että minua ammuttiin vatsaan viime elämässä.

Tuorein esimerkki menneiden elämien esiin pulpahtelusta tähän tietoisuuteen tuli tällä viikolla, kun eräs lempä luokkalainen sai kesken maalaamisen aivan järkyttävän raivokohtauksen siitä, että hänen maalaustelinettään tönäistiin. Pienestä, lempeästi filosofista, jolla ei ole ikinä mitään pahaa sanottavaa kenestäkään, sukiutui silmän räpäyksessä kaksimetrinen teurastaja/seppä, jolla oli kädessään iso esine (kirves, leka, tai vastaavaa). Aivan hullu raivo. Se alkoi kuin salaman iskusta ja loppui kuin salaman iskusta. Koko kohtaus kesti ehkä minuutin ja koko sen ajan hänestä huokui aivan eri henkilön aura.

[^^Queen Nefertiti^^]

minua varmaan suojellaan paljolta, kun ikinä ei tule painajaisia sentäs noista.. ex miehistä voi tulla kummallisia unia, esim muutama yö sitten tästä temppuilevasta exästä.. näin millainen luonne hän on aina ollut, koko kasvunsa ja nykyisin. elävän tuntuisia unia hänestä ja vaimosta, ulkomailla. menneen elämän tuttu.

SAATOIN jättää hänet menneessä, mutta kuka sen todistaa? en ole saanut siitä vihiä.

käsittääkseni en ole tehnyt koiruuksia tän elämän miestutuille, joita olen tuntenut? mitä nyt menin kuolemaan.. tai.. joku sanoi ettei meidän välillä edes ole karmaa.. joku sitten.. oli vaan eri tilanteet. regressiossa sota menneessä on itkettänyt, ei unissa.

jos Atlantiksella oli ahdistavaa.. loppuaikoina.. hm.. sinne sitä ollaan menossa taas.. tietoisuuteen..