Yöllä jos herään oon muutenkin niin tokkurassa ja sekaisin, etten edes huomaa, vaikka vähän pyörryttäisi.
En oo tosiaan jännä kyllä yöllä siis huomannu mitään tollasta, ehkä sitten kun oon niin tokkurassa ei nousekaan niin nopeesti. Voisin kuvitella.
Mutta aamulla on muutaman kerran huimannu niin, että nousen ylös ja samantien wohou, enpäs taidakaan nousta ihan vielä...
Silti mun mielestä se että huimaa ja sitten taas pyörryttää on eri asioita. Jos mua vaan huimaa niin se on sellanen hetken juttu, joka sitten vissiin johtuu tosta alhasesta verenpaineesta. Pyörrytys on sitten taas ihan eri asia. Se on oikeesti kauheeta kun tulee sellanen olo että pyörryn tähän paikkaan apua. Onnesta sellasia oon kokenu vaan pari kertaa. Joiden takia meninki sinne lääkäriin... Eikä tollasia oo ollu pitkään aikaan että oikeesti pyörryttää ja korvissa soi ja näkö sumenee. Onnesta. Se oli jotain todella kauheeta. En tiedä olisko sitten ollu jotain todella äkillisiä mutta pahoja migreenikohtauksia tai jotain. En tosiaan tiedä. Mutta kauheeta.
Ilmeisesti tohon pieneen huimaukseen taas oon sitten oikeesti varmaan tottunu kun en sitä aina edes jotenki huomaa. Oon jotenki ajatellu, että ihan normaalia jos vähän huippaa kun nousee ylös... ihan niinku olis pienes hiprakas...
No ei nyt ihan, mutta siis se on kyllä tosiaan kumma mihin sitä tottuukin. Olisin varmaan lasitkin tarvinnu jo kauan sitten, mutta olin niin tottunu siristeleen ku piti nähdä jotain tarkasti kauas, ettei tullu edes mieleen...
Josta tulikin mieleeni, että jos usein huimaa tai jotain sinnepäin niin sen verenpaineen ja veriarvojen lisäks oikeesti kannattaa tarkistuttaa näkö. Samaten jos väsyttää kummallisesti se voi johtua siitä että rasittaa silmiään liikaa kun näkö on huonontunut ja lasit auttaa todella asiaa. Näin off topic omakokemus vinkki.