Konstanttinopolin kirkolliskokous poisti vuonna 553 Raamatusta jälleensyntymisopin silloisen viimeisinpien Rooman keisareiden painostuksesta. Kyseinen keisari (jonka nimeä en muista kuollaksenikaan, kun se oli niin monimutkainen!) kannatti kristinuskoa, mutta vain sen vallan ajatelman perusteella. Saamalla ihmiset saman uskonnon alle hyvällä tai pahalla, hän halusi laajentaa omaa valtakuntaansa.
Jälleensyntymisoppi poistettiin siitäkin syytä, että kirkko halusi pitää ihmiset ruodussa. Jos ihmiset saisivat tietää, että sielu voi jälleensyntyä - että jos turaa tässä elämässä, voi yrittää seuraavassa uudestaan - ei kirkon kannattaisi edes yrittää pelotella ihmisiä valtansa alle periaatteella "teillä on vain tämä yritys. Jos ette elä kunniallisesti, olette ikuisesti kadotuksessa. Tehkää kuten me sanomme".
Tällaista tietoa on tullut itselleni vastaan. Meillä onkin ollut Astrolla juttua tästä aiheesta aiemminkin, eli kannattaa hakutoiminnolla kokeilla löytäisikö mielenkiintoisia juttuja.
Lisäksi komppaan Rovatarta tuossa, että väärinymmärryksiä tapahtuu. Lisäksi Raamattua alettiin kirjoittaa vasta 200 vuotta Jeesuksen kuoleman
jälkeen. Siinä ajassa mikä tahansa kuulopuhe ja perimätieto ehtii vähän muuttua tai korvautua kokonaan uusilla tarinoilla, joko tahattomasti tai tahallisesti.
Henkimaailman tasolta olen kuullut sanottavan, että kun ihmiset väittävät Jeesuksen sanoneen niin tai näin, henkimaailma kysyy, että mistä te tiedätte, että juuri Jeesus sanoi näin? Mistä voitte olla varmoja, ettei kirjaan lisätty Jeesukselle uusia vuorosanoja?
Lisäksi Jeesus oli niin paljon henkisesti edellä aikaansa, että hänen oppinsa eivät menneet aina jakeluun niin kuin hän olisi halunnut, vaan ne ymmärrettiin sen hetkisen henkisen ymmärrystason perusteella.
Uskontojen perimmäinen sanoma KAIKISSA uskonnoissa on Rakkaus. Rakkaus Itseä, muita ja maailmaa kohtaan. Kaikki muu on turhaa koristetta, ihmisten kehittelemiä dogmeja ja sääntöjä. Sillä kun kulkee rakkauden tietä, ei tarvitse neuvoja miten tehdä sitä ja tätä, miten elää, miten toimia. Ei rangaistuksia eikä pakkoja. Silloin tekee sydämestään sen, mikä on oikein, ja se tulee luonnollisesti ihmisestä ulos.
Siihen myös Jeesus tähtäsi sanoillaan,teoillaan ja esimerkeillään. Mikä tahansa, joka ei mene yksiin Rakkauden ja sitä myötä suvaitsevaisuuden kanssa, on minun mielestä pelkkää kukkua.
Täytyy kuitenkin muistaa, että tiukoillakin uskonnon rajoilla on omat tarkoituksena. Me olemme yksilöitä ja sieluja, joilla jokaisella on oma tehtävänsä tässä elämässä. Jos sinä tunnet, että sinun täytyy uskoa henkimaailmaan muutenkin kuin Raamatun mukaan, sitten sinun täytyy tehdä niin. Se on sinun kutsumuksesi, eikä kukaan tai mikään saa tulla siihen tielle. Siihen ei ole oikeutta.
Lisäksi tunnut olevan nuori. Nyt 90-luvulta lähtien maan päälle on syntynyt erityisen herkkiä, vahvoja sieluja, jotka eivät tule elämään samoin kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa. Erityisen vahvana tämä näkyy juuri uskonnoissa. Heillä on sisimmässään tieto totuudesta, jota Jeesuskin julisti ihmisille, eivätkä he siksi tarvitse uskontoja itselleen. Heillä on usko, rakkaus ja tieto sisimmässä. Jokaisella. Sillä ei ole väliä, näkyykö se ulospäin tai onko henkilö tietoinen siitä. Meissä kaikissa on tuo samainen kipinä. Sama jumaluus. Sitä Raamatussakin tarkoittaa se, että Jeesus tulee koputtamaan sydämeen ja näyttämään, että hän asuu jo siellä - meissä kaikissa asuu sama Jumaluus, Sama energia, Sama tieto, joka eli Jeesuksessa, Buddhassa, Krishnassa, Muhammedissa ja muissa guruiksi ja uskontojen keulahahmoiksi nostetuissa sieluissa.
Eli rohkeasti vain omaa tietä eteenpäin! Täytyy muistaa,että kaikki eivät ole välttämättä valmiita sille tiedolle ja sille tavalle elää, jonka sinä koet hyväksi ja omaksi. Se on ymmärrettävää. Älä kuitenkaan sure. Olet menossa sinne, minne pitääkin, niin kauan kuin kuuntelet Itseäsi, vaikka ulkomaailma vastustaisi sitä miten paljon tahansa.
Onnea matkaan!