seuraava »

[luonnonoikku]

Vaihtaessani työpaikkaa (jota tapahtuu noin kolmen-neljän vuoden välein) ensimmäinen salainen tehtäväni on onkia vaivihkaa selville lähimpien työtovereitteni aurinkomerkit ja jos mahdollista, syntymäajat, että saan tehtyä kartat. Neuroottista? Hällä väliä, hauskaa se ainakin on.

Olen Oinas. Perääntyvä Mars Neitsyen merkissä. Venus Oinaassa. Ascendentti Leijona. MC Oinaassa, samoin Merkurius. Jupiter 10. huoneessa Härän merkissä

Työovereinani ovat usein olleet Härkä, Neitsyt ja Leijona. Nykyinen lähin esimieheni on Kalat (joka ei usko horoskooppeihin omien sanojensa mukaan, ja niinpä sain tämän salaisen tiedon salakavalasti udellen). 

Tosiaan: nyt samassa projektissa missä olen, työskentelee siis Kala-pomo, Neitsyt ja Härkä. Minä olen Oinas. Kun saavuin kehiin uusimpana työntekijänä, tulokset kasvoivat huipusti. Sain kaksi kertaa enemmän vuodessa aikaan kuin mitä edes odotetaan. "Sankariteko," sanoi pomoni.

Leijoniakin työpiirissäni näkee ja kuulee, he eivät vain ole niin tiiviisti projektissamme mukana. Jokatapauksessa yksi Leijona avautuu minulle mielellään, ja ylipäänsä jostain syystä jaksan kuunnella työpaikkani Leijonien juttuja ja koen, että he pitävät minusta ja minä heistä. Kun Leijonaa rapsuttaa leuan alta, hän on niin tyytyväinen, että kehrää. Leijonien kanssa siis on hyvin helppo tulla toimeen: antaa vain auliisti heille kaiken huomionsa!

Mutta Härät ja Neitsyet! Ota heistä selvä! Jokin yhteys minulla heihin kuitenkin on. He eivät ole täydellisiä vihamiehiä. Mutta jotain ihan äärettömän rasittavaa ja itsekeskeistä ja hassua heissä on. Oman Neitsyt-Marsini kanssa olen itsekin huolellinen ja yksityiskohtainen työssäni. Silti, jotain eroa työskentelyssäni härkien ja neitsyiden kanssa on, en osaa vain sitä selittää. Esim. nykyinen Härkä on ainakin kysymässä lupaa pomoltamme joka liikkeestään, jopa siitä, millaiset verhot hän voisi ripustaa huoneeseensa. Ehkä Oinasta minussa on se, että jos haluan huoneeseeni punaiset verhot, minä asennan ne, kysymättä keneltäkään. Samoin, jos koen, että minun on tehtävä joku homma joka on hyvä, en ryhdy siitä erikseen anelemaan lupaa. Ilmoitan vain pomolleni, että nyt teen sitä ja sitä, sopiihan se? Yleensä sopii. En kysy: "Saanko tehdä..." tai "Mitä tekisin?"

Neitsyt-työkaverini haluaa pomottaa (vanhempanakin, ehkä) aina tilaisuuden tullen ja yrittää korostaa asemaansa. Välillä tuntuu, että hänellä on todella heikko itsetunto. Kehun häntä aina kuin voin, että hän pysyisi pystyssä eikä kokisi uhkaa taholtani. Ja haluen tulla toimeen hänen kanssaan. Neitsyet nimittäin osaavat nälväistä ikävästi halutessaan. Kun tämä Neitsyt-työtoverini lähtee ruokatunnille erään toisen projektin Härkä-ihmisen kanssa, he ovat kuin kaksi valtavaa amatsoonia, kaksi Ruuturouvaa mustissa viitoissaan kun he poraltavat ruokikselleen. Tulee mieleen kaksi maatalon rotevaa (henkisesti rotevaa) emäntää. Eräässä aiemmassa työpaikassa oli työkaverinani niin heikkoitsetuntoinen Neitsyt, että hän alentui työpaikkakiusaajaksi.

Pomomme, Kalat, uiskentelee omissa vesissään ja epäilen, että kiltteytensä takana hän pohjimmiltaan on kiero. Hän on erittäin ystävällinen, ei koskaan hermostu eikä huuda. Silti hän vääntää psykologisesti kättä joissain asioissa, siis manipuloi, saadakseen asiat sujumaan tahtonsa mukaan. Tulen hänen kanssaan erittäin hyvin toimeen, mutta uskonpa, ettei minun kannata kuvitellakaan että hän olisi täysin suora eräissä asioissa. Eli hän on hiukan (tai paljonkin) kaksinaamainen. Ehkä hänessä on jotain Kaksosta...tai Jousimiestä, koska hän tykkää "opettaa" alaisilleen työelämän perusasioita.

[sangviinikko]

Aihe on sinänsä mielenkiintoinen ja ajankohtainenkin useimmille työssäkäyville. 

Toisaalta uskon että pienemmissä työyhteisöissä ihmisten väliset suhteet ja ylilyönnit niissä korostuvat.
Varmasti on myös viisasta vaihtaa työpaikkaa aina  sillointällöin. Itse en tiedä mitään niin ahdistavaa ajatusta kuin 30 vuotta samassa työyhteisössä.... 

Mielenkiintoista sikäli, että pomoni on myöskin horoskooppimerkiltään kalat ja ERITTÄIN häilyvä tapaus. Suhteemme on ihan hyvä, ei siinä mitään.

Jostainsyystä en kuitenkaan luota häneen tippaakaan. Pomoni on erittäin vaativa ja mielestäni myös todella vallanhimoinen. Kaikki alaiset eivät todellakaan ole samalla viivalla hänen silmissään.

Minkä olen pannut merkille kalajohtajasta vielä on se että hän on melkoisen tahditon ja uskon hänen jopa saavan jotain sairasta mielihyvää muiden latistamisesta.

Hänessä on hyvin vähän ominaisuuksia joita johtajassa voisi kunnioittaa. 

Tämä siitäkin huolimatta että välimme ovat näennäisesti hyvät ja hän on työpanokseeni tyytyväinen.

Kalapomoni tuntuu ihailevan luovia ihmisiä, jotka ammentavat sisäisestä rikkaasta elämästään työhönsä sisältöä. (Työskentelen luovalla alalla.) Tästä huolimatta hän kokee toisten räjähtävän luovuuden uhkaksi itselleen. 
Niinpä pomoni tuntuu todellisuudessa arvostavan työyhteisön hiljaisia puurtajia, neitsyitä, kauriita ja härkiä, vaikka odottaakin erittäin luovia ratkaisuja alaisiltaan.

No, sanomattakin lie selvää että minä en ole se hiljaisin ja vaatimattomin puurtaja...

[LYV]

Kun tämä Neitsyt-työtoverini lähtee ruokatunnille erään toisen projektin Härkä-ihmisen kanssa, he ovat kuin kaksi valtavaa amatsoonia, kaksi Ruuturouvaa mustissa viitoissaan kun he poraltavat ruokikselleen. Tulee mieleen kaksi maatalon rotevaa (henkisesti rotevaa) emäntää.

Repesin tolle vertauskuvalle! 

Minä itsekin otan aina vaivihkaa selville ihmisten horoskoopit ja kaikki syntymätiedot, enkä oikeastaan näe siinä mitään väärää. 

[asboo]

Kiva aihe 

Pitkäaikaisin pomoni on ollut    , jonka kanssa en aluksi meinannut tulla toimeen, oli aika epäluuloinen tyyppi, mutta mitä pidemmän aikaa olin siellä töissä, sitä paremmin häntä ymmärsin. Itselläni on    ja  . Kaikkien työtovereiden kanssa olen tullut juttuun, paitsi oinaan(minä tiedän paremmin, sinä et tiedä mitään... : ).

[rovatar]

Meillä on Vaaka johtaja, ystävällinen kaikille, mutta ei lainkaan saa tehtyä päätöksiä.
 Kyselee kaikilta…myöntelee, yrittää ottaa kaikki osapuolet ja näkökannat huomioon ja lopuksi Leijona työntekijä tuuppaa tekemään päätöksen.
Se on harmi, että hän aristelee sanoa eriävän mielipiteen vahvalle ja jyräävälle Leijonalle.
Useammankin kerran on työyhteisössä mm. herkkä Rapumme joutunut tyytymään päätökseen, joka ei häntä miellyttänyt, mutta johtajan määräyksenä tuli, Leijonan tuella.

Meillä on pakko pitää puoliamme ja ajaa omia etujamme, jos vastassa on Leijona. Muuten tulee jyrätyksi.
 
Kalat työntekijämme on aivan ihana ihminen, hyvä työntekijä, ystävällinen ja empaattinen. Liian kiltti vain..ei aina osaa pitää puoliaan ja suostuu tekemään mahdottomasti ylitöitäkin, vaikka väsyy kuinka henkisesti ja fyysisestikkin.
 Jousimiehiä meillä on parit kappaleet, ihan mukavia ja harmittomia tyyppejä…toinen hyvin luova ja hieman huithapeli  …toinen sitten sitäkin vakaampi ja järjestelmällisempi ( varmaan kartalla jotain Kaurista)..
Skorppareita on pari, toinen vahva, rohkea  valtapelaaja, toinen hiljainen, sisäisesti vahva.

No siinä muutamista työkamuista…
Oikein mukavaa porukkaa sinällään kaikki  …vaikka aina silloin tällöin meillä rämähtääkin!

Vapaa-ajallakin tavataan usein muutamien kanssa, lähinnä Ravun, Joukkarin ja Kalan kanssa.

[rhoda]

Pääjohtoon tulee kompastuttua aikas harvakseltaan
(onneksi)
koskapa on sen verran vapaat kädet ja itsenäinen työnkuva
ettei tarvihe kuin kutakuinkin raportoida
ynnä antaa aivoriihten tulokset hyväksyttäväksi.

Eniten olen tekemisissä  -esimiehen,
kahden  naisen,  n ja  uutena  kanssa.
Saksiniekasta en vielä osaa sanoa mtn, mutta veikkaanpa että
tuolla vesimiehelläkin on loppupelissä aika vetinen kartta:
- Ehkä siviilissä ihan mukava, mutta eijjaksa sitä narinaa ja voivottelua
ynnä hiiiiiiiiidastelua työpaikkalla..

Esimies-naisen kanssa on pari kertaa otallettu yhteen mm. väärinkäsitysten vuoksi,
mutta enimmäkseen kemiamme pelaavat koska kumpikin puurtaa
omia juttujaan omissa oloissa eikä kumpikaan vaivaa pikkuasioilla toista.
Ideoinnin ja sen sellaisen suhteen ollaan samalla aaltopituudella,
yksityishenkilönäkin symppaan  eniten. Joskus on harmi ettei
ehditä vaihtamaan edes pakollisia kuulumisia,
saati vähän syventävämpää tutustumista suorittamaan..

Kauriksista toinen on lämminsydäminen ja sopivan höveli, mutta toisen kanssa menee aika kuivakaksi.
Jälkimmäiseen törmään riittävän harvoin,
yleensäkin mulla on työpaikoilla Kauris-naisten kanssa jotain skismaa.

Jo mainittu  sai pestinsä eräältä neitsyeltä,
joka oli siitä harvinainen tapaus etten tullut millään tavoin kanssaan toimeen
(Yleensä neitsyet ovat olleet lemppareita työtovereina),
mutta tämä täti olisikin mennyt pahanlaatuisesta cancerista
eikä häntä moni mukaan jäänyt kaipaamaan..

Mutta tuosta johtajuudesta tuli mieleen,
kuinkas moni teistä on jonkin sortin johtoasemassa
tai onko pyrkimys päästä sellaisen?
Millaisias johtajia olette tai olisitte mielestänne?