oletko koettanut vienosti sanoa itsellesi, että olet täydellinen.. osa Jumaluutta, jolloin ei yksinkertaisesti voi olla hävettävää.. luepa pari inspiroivaa kirjaa aiheesta.. häpeä taitaa olla vain joku alemman minän keksintö, korkeampi minä tietää enemmän..
Tavallaan olen ja tiedän kokonaisuudessaan asian olevan näin, kun kaikki kerta ovat yhtä ja kaikki ovat täydellisiä. Kyllä varmaan aion taas lukemaan aiheeseen liittyviä kirjoja. Olen huomannut mitätöiväni itseäni myöskin epätietosesti ja arvostelevani itseäni melkein 24/7...
Se on aika itsekeskeistä.
Ja pahinta on tietää tämä, mutta silti käyttäytyä päinvastaisesti.
Loukkaannun oikeastaan omasta mielestäni melko helposti, vaikka ihmiset eivät huomaisikaan sitä. Saatan esittää ikään kuin se mitä joku ihminen minulle sanoo ei vaikuttaisi minuun mitenkään, vaikka oikeasti se on minulle kuin suoranainen isku arkaan kohtaan. Tässä tapauksessa joskus saatan olla vielä loukkaavampi sitä toista kohtaan mikä saattaa pistää ihmisen vihaamaan minua loppuelämäkseen, ja tämä on hyvin tyypillistä mun merkille.
Heipä hei!
Kerrompa omasta kakemuksestani, kun kauhean taitava en ole tulkitsemaan toisen karttoja.
Mutta tuon ylläoleva tunnistan, tuota "pistän ihmisen vihaamaan minua..." lukuunottamaan. Minulla on myös
ja 3. huone. Koen tunne-elämän näyttämisen, varsinkin kun joku satuttaa koettelevan eritoten ylpeyttäni, niin sanottua itsearvontuntoani. Mutta
sanotaankin, ettei heidän mielestään omat tunteet kuulu kenellekään, mutta muiden minulle kyllä. On kuulemma sellainen yhdistelmä joka saa psykiatritkin kyyneliin ja terapiaan. Uskon näin olevan helpostikin. Luulisin tuon "kostamisen/ takaisin iskemisen" olevan sellainen
piirre. Itselläni
kävelee vain pois "eikä tunnu missään" Just joo!
Tällaisia tuli tuosta mieleen.
Kyllä.
Koen nämä asiat jatkuvasti ja itsetuntoani kolhitaan jatkuvasti ikään kuin ihmiset joskus oikeesti haluavat minun suuttuvan.
Ja tää
koen sen itselläni niin, että haluan antaa pienen "opetuksen" niin sanotusti.
Voisin kutsua tätä vaikka "peilireaktioksi"... "annan sinulle samalla mitalla niin tiedät miltä minusta tuntuu" meininkiä.
Minua pelottaa kun olen elämässäni joskus kohdannut ihmisiä, jotka ovat sanoneet "olet täydellinen", sillä tiedän että he tulevat ennemmin tai myöhemmin pettymään ja voimakkaasti.
Pelottaa minuakin.... Olisko yhteinen
jolla syntyjään sellainen alemuuskompleksi tai tietty arvottomuuden tunne verissä. Minä en koe niinkään, että nuo ihmiset tulisvat niinkään minun kuin itsensä pettämiksi arvioidessaan minua täydelliseksi... Olen nim. vakuuttunut, että he eivät vain hyväksy sitä totuutta, että olen huono ja arvotonkin.
Tällaisia ajatuksia herätti kirjoituksesi, etkä ole yksin näiden ajatusten kanssa... Täällä ainakin toinen, jolla hiukan samaa.
Hyvin todennäköistä. Hirveä alemmuuskompleksi lapsuudesta lähtien.
Minunkin oikeastaan pitäisi ajatella sillä tavalla, että ihmiset pettävät siinä itseään, eikä niin, että pettäisin heitä heidän ajatuksestaan siitä että olisin ns. "täydellinen". Ongelmani on myös se, että en kanna pelkästään omaa taakkaani, vaan myös muiden ja se on kauheeta.
Kivaa, että kirjoitit ja kiitos vastauksesta ja oman kokemuksesi jakamisesta.
pettyminenkin on vain kokemus ja inhimillinen täydellisyys on suhteellista, mutta sieluna kaikki ovat täydellisiä, vaikka vasta matkalla. eihän sinun omanarvontuntosi OIKEASTI voi johtua kenestäkään ihmisestä, sukulaisesta tms vaan siitä että olet kosminen olento.. matkalla.. joten ei kenenkään kehu tai haukku muuta perimmäistä täydellisyyttäsi mihinkään suuntaan,
nimim tiedän koska olen ottanut suuria kehuja ja v*tuilua vastaan ja menee kuin vesi hanhen selästä.
jos vähän/paljon työstät asioita, löydät sen timantin ja tiputat kaiken turhan roinan. ja ihmettelet mitäs minä oikeen kannoin!
Tiedän mitä tarkoitat. Olen vaan tässä suhteessa niin
että olen melkein riippuvainen toisten mielipiteistä itseäni kohtaan, vaikka ei pitäisi.
Mulla kiinnittyi sun kartallasi huomio siihen että 2. huoneen
on neliössä 4. huoneen
:een ...
2. huonehan kertoo sisäisistä voimavaroista mun käsittääkseni materiaalisten voimavarojen ohella...
Eli itsetuntoasiat...
Neptunuksen ja marsin energiat ei ehkä ihan kohtaa joten tässä saattaa tulla sisäistä ristiriitaa.. Neptunuksen energia on alistuvaa kun marsin alistavaa.. Kun nämä planeetat neliöivät toisiaan, voi tuntea itsensä herkästi puolustuskyvyttömäksi. Luulisin?
Tämän pohjaan sille että omalta kartalta löytyy 1. huoneen
oppositio 7. huoneen
ja koen sen niin, että minä olen herkästi se joka jää muiden jalkoihin, ellen pidä vähän kovempaa ääntä itsestäni....
Voisiko tämä viitata myös itsensä henkiseen satuttamiseen. Olen myös kuullut, että tämä aspekti on myös "viiltelyn" aspekti ja olen moneen otteeseen meinannut viiltää itseäni joskus vuosia sitten, mutta mun
on estänyt sen tapahtumasta
kun on niin semmonen bakteerikammo ja veitsissä niitä bakteereja vasta löytyykin.
Sen vuoksi ajattelin, että tämä voisi viitata siihen kun suorastaan kidutan itseäni henkisesti? Sitä teen nimittäin paljon.
Ja mun psyykkinen hyvinvointi heijastuu fyysisesti minussa, sen olen huomannut.
Kiitos sinullekin.
